Opposition korkea veisuu välikysymyksellä kanttorina keskusta
Työministeri Arto Satonen pyysi maaliskuussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytköstä ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murtoa etsimään mallia , jolla voitaisiin saada sovittua ammattiliittojen kesken vientivetoinen palkkamalli.
Tehyn ja OAJ:n puheenjohtaja eivät saaneet sovittua mallia ammattiliittojen kesken vientivetoisesta palkkamallista.
Viime joulukuussa SAK jäi pois ministeriön valmisteluryhmästä .
Kun ammattiliittojen kesken ei saatu mallia sovittua, hallitus antoi eduskunnalle viime viikolla lakiesityksen työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta (HE 146/2024 vp).
Lakiesityksen lähetekeskustelu ei riittänyt oppositiolle, vaan koko oppositio teki lakiesityksestä korkeaveisuun kaltaisen välikysymyksen kanttorinaan keskusta (VK 7/2024 vp). Välikysymyskeskustelu käydään tänään.
****
Viikonvaihteessa uutisoitiin SDP:n kansanedustajien sähköpostitulvasta toimittajille. Sähköpostissa vastustetaan hallituksen palkkamallilakiesitystä. Pankaa merkille tänään SDP:n kansannedustajien etukäteen vuorotellen sovitut puheet.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää välikysymyksessä esitettyjä väitteitä paikkaansa pitämättöminä. Sirén torjuu jyrkästi väitteet siitä, että esityksen myötä julkisten naisvaltaisten alojen palkat eivät voisi enää kehittyä.
****
Mielenkiintoista tässä välikysyjien joukossa on keskustan mukanaolo. Väistämättä alkaa keskustan asema poliittisella kentällä ajautua siihen, että Suomen keskusta on osa viime vaalikauden hallituspohjan mukaisesti osa vihervasemmistoa.
Opposition korkeata veisuuta ml. taas kanttorina keskusta, ihmettelee myös ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman. Valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ei puhu johtamansa valiokunnan viestejä tai Suomen yhteisiä kantoja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
****
Puolueet valmistautuvat jo vauhdilla ensi huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin. Muutama päivä sitten MTV tiesi kertoa, mikä on puolueilla ehdokastilanne. Moni puolue näyttää ottavan tv-mainonnan avuksi ehdokashankinnassa. Ehdokasmäärät muuttuvat kaikilla puolueilla, joten jätän kommentoinnin tästä pois.
Kohta kuullaan taas ministeri Satosen suusta täyttä soopaa hänen väittäessään nyt hallituksen esittämää vientivetoista palkkamallia (palkkakuoppamallia) Ruotsin mallin mukaiseksi jota se ei todellakaan ole. Entä miksi hallituksen esityksestä puuttuu ”Ruotsin mallin” mukaisesti työntekijöiden edustus yritysten hallitusessa sekä myös myötämäärämioiksus. Ruotsissa riitatilanteessa ennen oikeuden päätöstä tulkinta tapahtuu työntekijän eduksi Suomessa työnantajan. EK haluaa noukkia vain rusinat pullasta ja Orpon hallitus toimii tässä juoksupoikana, aisankannattajana.
Ilmoita asiaton viesti
Työministeri Arto Satonen puhui hyvin vientivetoisen kansantaloutemme olemuksesta. Joko veronmaksajien taakkaa halutaan kasvattaa opposition toimesta tai sitten laitetaan kukkaron nyöriä tiukemmalle.
Ilmoita asiaton viesti
Satosen puheita taas voi kuvata mörköooperana, joissa hän latelee samoja latteuksia ja piiloviestejä päivistä toiseen.
Miksi hän ei kuvaa tarkoin sen vaikutuksia eri korotusvaihtoehdoin, jos joku ryhmittymä ylittää esim. tason.
Mikä työlliyysvaikutus todistetusti on, koska niin työnantajat, yrittäjät, sote, työmarkkinat, kaikki ovat eri mieltä sen hyvistä vaikutuksista.
Pääkirjoitus: Suomalaisia voi odottaa hyytävän kylmä talvi – Orpon ja Purran hallitusohjelmalta putoamassa pohja
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010762381.html
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat soopaa.
Mikään ei lakiesityksen mukaan estä työmarkkinajärjestöjä tekemästä minkälaisia sopimuksia haluavat.
Se mitä lakiesityksellä halutaan estää on että jos ammattiliitto/työnantaja eivät pääse sopimukseen niin silloin sovittelija ei voi esittää vientiteollisuuden sopimustasoa ylittävää ratkaisua.
Yritä nyt ymmärtää edes tuo.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku ala ylittää vientitason mallin, toinen joutuu kompensoimaan ylityksen. Siis sopimuksen alaiset alat ovat mahastaan kiinni toistensa palkkatasoneuvotteluista.
Valtakunnansovittelijan kädet on sidottu ratkaisuihin, jossa hänellä ei ole valtaa edes tehdä eriäviä ehdotuksia.
Mitkä ovat työllisyysvaikutukset puolueettomasti arvoituina, kun kukaan muu ei usko mallin tuovan yhtään uutta työpaikkaa tai tuo, halpatyön.
Ilmoita asiaton viesti
Missä kohtaa tuollaista ”kompensointia” esitetään?
Kukaan ei välikysymyskeskustelussa ole maininnut vaikka sellainen olisi todella herkullista oppositiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Tutustu vientimalliin sekä sen palkkakattorajoihin, jotka ovat naimisissa toistensa saavuttamiin tasoihin.
Välikysymys taas on kokonaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Alla linkki hallituksen esitykseen.
En löydä siitä mistään mainintaa minkäänlaisesta ”kompensoinnista”
Jos löydät niin kerro missä kohtaa.
Mitään ”palkkakattorajoja” ei myöskään löydy. Vain se, kuten tiedetään, että sovittelija ei voi antaa sovitusesitystä joka ylittää ”vientisopimukset”.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2024/20240146
Ilmoita asiaton viesti
Jos sopimusalan sisällä joku pystyy neuvottelemaan vientimallia korkeamman tason, joku toinen sopimusalalla joutuu kompensoiman edun siten, ettei sen alan vientikaton yhtessumma ylity. Se sitoo myös valtakunnansovittelijan kädet. Tämä tuli täysin selväksi A- studion Satosen haastattelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei löydy hallituksen ehdotuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Välikysymyskeskustelussa on menossa ryhmäpuheenvuorot.
Kuka ehti ensimmäisenä kannattaa SDP:n epäluottamusta hallitukselle.
Vastaus: k e s k u s t a !
Ilmoita asiaton viesti
Keskusta, kyllä ja aivan syystä!
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on puolue,jota palkansaajat eivät ole koskaan kiinnostanut
muutenkuin,miten heitä voisi jotenkin kurmottaa!
Tekopyhää lässytystä työntekijöiden puolesta!
Miten ihmisille menee noin selvästi läpi tuo kusetus?
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa,että keskusta on ihmisen puolella,ja ymmärtää kokoomuksen kaksinaamaisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Satosen Giljotiini tarkoittaa sitä, että vientialojen palkankorotukset otetaan jatkossa julkisen sektorin palkansaajien kukkarosta. Ajatus on, että kun palkkojen Satosen hellimillä vientialoilla pitää nousta – jotteivät työntekijät rupea lakkoilemaan – palkankorotukset maksatetaan betonoimalla julkisen sektorin palkat ikuiseen palkkakuoppaan.
Satosen mallissakin myös julkisella sektorilla palkkoja saa toki korottaa, mutta vain niin, että jollakin toisella julkisen puolen lohkolla palkat samalla kierroksella vastaavasti jäädytetään – jolloin julkissektorin kokonaiskorotus ei koskaan pääse vientialojen tasolle. Tämä varmistetaan valtakunnansovittelijan kädet sopivasti sitomalla.
Tällaisen palkkagiljotiinin kohtuuttomuutta korostaa vielä lisää se, että korotukset tehdään prosentteina palkasta – jolloin 1 prosenin palkankorotus 10 000 euron palkkaan on 100 euroa, mutta 1000 euron palkkaan vain 10 euroa.
Esimerkki on toki kuvitteellinen, mutta fakta on, että julkisen sektorin palkkataso on paljon alempi kuin vientisektorin palkkataso – jolloin noiden bruttopalkkojen käppi tulevaisuudessa vain kasvaa vuodesta toiseen.
Se, että Satonen kehtaa eduskunnassa paasata, että vientisektoria suosiva palkkamalli hyödyttää myös julkisen sektorin palkansaajia, on kyllä röyhkeätä puhetta jopa oikeistokokoomukselaiselta. Se, että vientialojen palkankorotukset vähentävät heidän lakkoilemistaan, on tietysti totta, mutta että maksajiksi pannaan hoitajat, opettajat ja muut, usein naisvaltaiset, alat, on sekä moraalitonta, kohtuutonta että erittäin epäoikeudenmukaista.
Suomen työmarkkinapolitiikan suurin haaste eli naisvaltaisten alojen palkkojen aina vain pahentuva suhteellinen jälkeenjääneisyys vain pahenee tämän Satosen Giljotiinin myötä – mutta sehän nykyisen hallituksen tarkoituksena varmaan onkin.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/julkisen-sektorin-palkkainflaatio-on-vaikuttanut-suomen-nykyiseen-velkaantumiseen/
Ilmoita asiaton viesti
”Satosen mallissa julkisella sektorilla palkkoja saa toki korottaa, mutta vain niin, että jollakin toisella julkisen puolen lohkolla palkat samalla kierroksella vastaavasti jäädytetään – jolloin julkissektorin kokonaiskorotus ei koskaan pääse vientialojen tasolle. Tämä varmistetaan valtakunnansovittelijan kädet sopivasti sitomalla.”
Ilmoita asiaton viesti
Uskonto vähenee eduskunnan (-kin /SP) puheissa.
– Tutkijan mukaan uskonto on harvoin esillä eduskunnan puheissa.
Etenkin suoraan uskontoon vetoaminen on harvinaista.
HS 9.8
( Vielä 90-luvun laman aikoihin-ja jälkeen kirkkohallitus laati rukousmallin työttömiksi jääneille, jolla toivottiin pian löytyvän uusi työpaikka-jopa kokonainen ura…?
…miten lienee näkynyt työllistymistilastoissa…?)
Ilmoita asiaton viesti