Ovatko hyvinvointialueet   heti kättelyssä miljardiluokan rahoitusvajeessa

Monille  kesäkuun kuntavaaleissa valituille uusille valtuutetuilla  voi tulla yllätyksenä tämä:

Lainaan tähän tekstiä  STM:n  sivulta:

“Hyvinvointialueille siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuoden 2021 talousarvioiden ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietojen perusteella. Kuntien tulotiedot on päivitetty valtiovarainministeriön uusimpien arvioiden mukaan vuoden 2022 tasolle.

Arviolaskelmat on tehty vuoden 2021 talousarviotietojen ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatiedon mukaisten kuntien sote-tehtävien ja pelastustoimen kustannusten perusteella. Samalla kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. 

Vuoden 2022 tasossa kuntien siirtyvät sote-kustannukset ovat yhteensä noin 20,16 miljardia euroa. Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2022 tasossa 470 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoituspohja on siten 20,63 miljardia euroa.”

****

Tuosta  20,6 miljardin euron sote-kustannuksista leikattaisiin kunnilta pois 12,8 miljardia euroa, joka  on kunnallisverosta keskimäärin  12,39 %.

Voimaanpanolakiin   eduskunta päätti kesäkuussa:  Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä – 55 §).

***

Uudet kuntien valtuustot ovat päättämässä vuoden 2022 talousarvioista. Kysymys kuuluu, tekevätkö  kunnat sote-kustannusten  osalta  alibudjetointia vuodelle 2022. Silloin kunnilta  ei  leikattaisi pois  tuota 12,8 miljardia euroa, vaan paljon  vähemmän.

Mitä tästä sitten seuraisi ?  Hyvinvointialueille olisi siirtymässä määrärahasumma, jolla ne eivät pystyisi  tuottamaan  oman alueensa sote-palveluja.

Kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa  tuossa uutiskirjeessä, että kunnat ja hyvinvointialueet  ovat samassa veneessä. “Tilanne voi teoriassa luoda kekseliäille kunnille kannustimen sote-kustannusten alibudjetointiin. Kunnilla on myös kannustin hillitä sote-kustannusten nousua vuonna 2022. Jos kunnat hakevat suuria säästöjä oman taloudellisen tilanteensa parantamiseksi, hyvinvointialueen alkava rahoitus saattaa jäädä tarpeeseen nähden liian pieneksi”. 

Kyllä tässä samassa veneessä on myös velkaantunut valtio. Tämä tulee olemaan yhtä aikaa koko Suomen julkistalouden  (valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien) rahoitusongelma. 

****

P.s. Toistan taas  tämän mantrani sote -uudistuksesta:

1. Hyvinvointialueet  (joksi lakipaketissa 21+1 alueita  nimitetään) ovat  heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä sekä sosiaali- että  terveyspalveluja. Tältä osin lakipaketti on kättelyssä perustuslain vastainen monelta osin.

2. Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto  ollaan ajamassa alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen   (vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). Esim. Tanskassa kunnat hoitavat  ihmisiä lähellä olevat palvelut. Molemmat maat ovat antaneeet “kyytiä” maakuntahallinnolle, johon Suomea   nykyisen hallituksen pakkosyötöllä yritetään ajaa.

3. Kuntatalous monissa kunnissa heikkenee, vastoin lakipaketin perusteluja.  –  ei parane. Totuus tulee heti eteen, kun koronapandemian väliaikaiset ylimääräiset valtionavut jäävät kunnilta pois.  Laskennallinen kustannusten ja tulojen siirto  kunnista  tulee varmuudella romuttamaan käyttötalouden  monissa kunnissa. Tämä käytännössä testaamaton verotuksen siirto kunnilta valtiolle on pelkkä teoreettinen paperiesitys. ” Kuntien menot  muka puolittuu, mutta kaikki velat jäävät”

4. Henkilöstön   massakippaus kunnilta ja kuntaliitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys  sosiaali- ja terveyspalveluissa  tilanteessa, jossa alalta henkilökuntaa  jo muutenkin pyrkii  pois.

5. Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.

+1
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu