Paksua  muunneltua totuutta velanotosta

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 valtion talousarvioksi    on julkaistu. Viime perjantaina saatiin   ehdotuksesta pääkohdat tietoon valtiovarainministeriön tiedotteesta  ja  esitysmateriaalista

Kirjoitin  täällä  blogissani, ettei  valtiovarainministeriön ennen vaaleja   esittämä kahden vaalikauden ( 6 + 3 mrd )   malli    taida vielä riittää valtion budjetin vakauttamiseksi .

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa
2023 TA+LTA 2024 TAE 2025 JTS 2026 JTS 2027 JTS
Tulot
(pois lukien nettolainanotto)
73,0 77,0 78,1 80,5 82,5
Menot 83,5 87,2 88,6 89,7 91,8
Tasapaino –10,4 –10,1 –10,5 –9,3 –9,3

Taulukko esitetty 25.08.2023 tiedotustilaisuudessa

****

Kaksi menoja valtavasti lisäävää asiaa  kaatui pääministeri Orpon hallituksen päälle

  1. Valtionvelan korkokulut (budjetin momentti  36.01.90) ovat tänä vuonna noin  2,6 miljardia euroa ja kasvavat tällä vaalikaudella  jopa  4 mrd:n tasolle. Viime vuonna korkomenoihin meni vain alle miljardi euroa. Ks. em. esitysmateriaalin dia sivulta 3.
  2.  Vuonna 2023 hyvinvointialueiden rahoitus on koko maan tasolla yhteensä noin 22,5 miljardia euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa (23.03.2023) sivulla 74 puhuttiin jo vajaan 26 mrd:n menojen tasosta.

→ Yksistään nämä kaksi menoa tekevät yhteensä  6-7 mrd edellisen punavihreän hallituksen huoneen lahjana pääministeri Orpon hallitukselle. Sote -uudistus ajettiin viime vaalikaudella läpi ilman riittävää rahoitusta.

Mutta onpa  paksua kuultavaa ollut edellisen hallituksen vasemmistopuolueilta, ettei pääministeri Orpon hallitus lopeta velanottoa. Kokoomus  eivätkä  PS, RKP ja KD ole missään ennen vaaleja ja vaalien jälkeen näin luvanneet. Mainitut puolueet ovat hallitusohjelmassa sitoutuneet hidastamaan Suomen velkaantumista.  Pääministeri Orpon hallitus sai edelliseltä hallitukselta velkakierteeseen ajetun valtion budjetin.

****

Eduskunnan vihervasemmiston taholta viime vaalikaudella vähäteltiin  Suomen velkaantumista ja , ettei se ole muihin maihin verrattuna  suuri. Edesmenneen valtiosihteeri Raimo Sailaksen haastattelussa IS:ssä vuonna 2015  palautettiin mieliiin  pääministeri Esko Ahon  hallituksen   tapahtumia   vv. 1991-1995. 

 Pääministeri Esko Ahon hallitusta seurasi pääministeri Paavo L ipposen I-hallitus  (vv.1995-1999) valtiovarainministerinä Sauli Niinistö . Pääministeri Lipposen hallitus jatkoi Ahon hallituksen päättämiä sopeutustoimia (12 mrd markkaa)  ja teki toisen (10 mrd markkaa) mokoman vielä lisää. Nuo sopeutustoimet nykyrahassa  ja euroissa olivat  paljon kovempia kuin nykyiset hallituksen  aikomukset.Pääministeri Lipposen hallituksessa niitä oli tekemässä eduskunnan koko vasemmisto yhdessä kokoomuksen kanssa. Joutuu kysymään, että mikä on vasemmiston tämänhetkisen politiikkosukupolven  velkaantumisen ymmärtämisen tilannetaju.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu