Palaavatko taktiset äänestäjät entisen puolueen kannattajiksi ?
Ajatuspaja Toivon tekemän kyselyn mukaan SDP sai eniten ääniä nk. taktisilta äänestäjiltä (mikä sitten ero on liikkuviin äänestäjiin).
SDP:lle äänensä antaneista yli viidennes peräti (22,9 %) kertoi taktikoineensa. Kokoomusta tai PS:ia äänestäneistä vastaava osuus oli 7,3-8,7 %. Keskustaa, RKP:ta tai KD:ta äänestäneitä vastaava osuus oli 10,9-12,5 %:n välillä.
Mielenkiinnolla odotan, miten kannatusluvut ovat seuraavissa HS:n ja Ylen mittauksissa. Palaavatko ja missä määrin takaisin nk. taktiset äänestäjät entiseen puolueensa. Jos palaavat, tämän pitäisi näkyä eniten SDP:n, vihreitten ja vasemmistoliiton kannatuksissa.
P.s. Tehtävänsä jättävän hallituksen viisikosta ovat puolueensa puheenjohtajan tehtävästä luopumassa SDP:n, vihreitten ja vasemmistoliiton nykyiset puheenjohtajat. Mitä tekee sitten kepun nykyinen puheenjohtaja ?
***
Eduskuntavaalien tulos ja viimeiset kannatusmittaukset.
| SDP | PS | KOK | KESK | VIHR | VAS | RKP | KD | LIIK |
Muut
|
|
| Vaalitulos | 19,9 | 20,1 | 20,8 | 11,3 | 7,0 | 7,1 | 4,3 | 4,2 | 2,4 | 2,9 |
| Taloustutkimus | 18,7 | 19,5 | 19,8 | 10,7 | 9 | 8,7 | 4,1 | 4,4 | 1,8 | 3,3 |
| Kantar Public | 19,2 | 19,2 | 19,8 | 11,4 | 8,4 | 8,3 | 4,5 | 4 | 1,9 | 3,3 |
Tuo muut 0,5 on todennäköisesti Ahvenanmaan tulos, mutta eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet saivat yhteensä n. 2 % äänistä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on taulukossa toimiva linkki OM:n tulospalvelusivulle.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö ihmiset sitten ihan normaalistikin äänestä taktisesti, eli heidän mielissään on joku tarkoitus, jonka takia he äänensä antavat sille puolueelle ja sille ehdokkaalle jota he äänestävät.
Minä ainakin äänestän joka kerta taktisesti, enkä oikei ymmärrä miten muuten voisi äänensä antaa.
Ryhdyin miettimään mitkä voisivat olla ne muut perusteet antaa äänensä, mutta tulin siihen tulokseen että ne kaikki perusteet jotka voin keksiä, ovat kaikki taktisia perusteita. Taktiikka voi tietenkin vaihdella poliittisen tilanteen ja maailmantilanteen mukaan, niinkuin pitääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää kai kysyä, antoiko äänestäjä äänensä sille puolueelle, jonka linjan katsoi olevan Suomelle ja itselleen paras, vai jollekin vähän huonompien mielipiteiden puolueelle. Tuollaista voi kutsua taktiseksi äänestämiseksi.
Tällä kertaa epäiltiin, että moni yritti vaikuttaa siihen, mikä kolmesta suurimmasta puolueesta saa pääministerin paikan. On myös mahdollista äänestää vaikkapa enemmän oikealle tai vasemmalle kuin muuten äänestäisi, ihan vain näyttääkseen, että pitäisi siirtyä jompaan kumpaan suuntaan.
Tuo pääministeriargumentti on mielestäni ikävä argumentti, koska se liittyy myös suurimpien puolueiden haluun kahmia valtaa, ja jopa tehdä Suomesta kaksipuoluemallin mukainen. Pitäisi ajatella enemmän niin, että jos vaikkapa oikeisto tai vasemmisto saa yhteensä riittävästi ääniä, puolueet osaavat kyllä muodostaa hallituksen keskenään, vaikka suurimman puolueen titteli olisikin mennyt toiselle laidalle.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitää kai kysyä, antoiko äänestäjä äänensä sille puolueelle, jonka linjan katsoi olevan Suomelle ja itselleen paras, vai jollekin vähän huonompien mielipiteiden puolueelle. Tuollaista voi kutsua taktiseksi äänestämiseksi.”
Pitää nyt muistaa etteivät kaikki suinkaan tee äänestyspäätöstään Suomen etua silmälläpitäen, vaan omaa etuaan silmällä pitäen.
Köyhät tietenkin äänestävät sen ajatuksen puolesta että tulonsiirrot on tarpeellisia, koska se on tietenkin heidän oma etunsa. Rikkaat tietenkin ajattelevat tästä asiasta ihan päinvastoin.
Normaalisti köyhät ajattelisivat äänestävänsä köyhien etujen, eli tulonsiirtojen puolesta kaikkein parhaiten äänestämällä vasemmistoliittoa, mutta tilanteessa jossa on mahdollista saada maahan joko demari tai kokkairi pääministeriksi, paras tapa vaikuttaa köyhän asiaan on tietenkin äänestää sitä puoluetta joka mahdollistaisi demarin tulevan pääministeriksi. Tällä kertaa köyhät pettyivät toiveissaan, mutta ei se ääni silti hukkaan mennyt, sillä eivät vasemmistoliittolaiset sieltä oppositiosta kuitenkaan pystyisi köyhän etua ajamaan, eikä kokoomuspolitiikan tekoa, eli tulonsiirtojen pienentämistä estämään.
———————–
Toisaalta voitaisiin ehkä kuvitella että moni äänesti kokoomusta keskustan sijasta ihan vain sen varmistamiseksi ettei persuista tulisi suurinta puoluetta. Tämä olisi ollut varsin järkevä ratkaisu, jonka minunkin olisi kai pitänyt havaita ennen vaaleja ja äänestää kokoomusta, eikä keskustaa. Onneksi minun ääneni ei nyt tällä kertaa ratkaissut vaaleja.
Minun äänestyspäätökseeni vaikuttivat tällä kertaa väärät syyt, irrationaaliset syyt, ei taktiset syyt, vaikka tuolla aikaisemmin väitinkin että äänestän aina taktisesti. Olin siinä asiassa väärässä. Viime vaaleissa en äänestänytkään taktisesti, vaikka niin luulin ja häpeän sitä. Jos olisin äänestänyt taktisesti, olisin ilmanmuuta äänestänyt kokoomusta.
Vaikka menoleikkauksiin pitääkin ryhtyä VM:n esitysten mukaisesti, niin leikkauksilla ei maan taloutta suinkaan paranneta, eikä maata pelasteta, vaan maa pelastettiin kriisin johdosta otetulla lisävelalla. Velkaantumista pitää nyt sitten kuitenkin lähteä purkamaan ja se tapahtuu leikkaamalla ja veroja kiristämällä, eikä suinkaan veroja alentamalla, mikä verojen alennus on kokoomuksen vappusatanen.
Toki on hyvä että kokoomus voitti, eikä persut, vaikka tällä kertaa minä äänestinkin hölmösti, enkä taktisesti, niinkuin olisi pitänyt.
Ilmoita asiaton viesti
> Pitää nyt muistaa etteivät kaikki suinkaan tee äänestyspäätöstään Suomen etua silmälläpitäen, vaan omaa etuaan silmällä pitäen.
Ok, jotkut painottavat Suomen, jotkut omaa etuaan. Molempien kohdalla taktisen äänestämisen voi määritellä (vaikkapa) sen mukaan, äänestävätkö parhaana pitämäänsä puoluetta, vai jotain vähän huonompaa joistain muista (taktisista) syistä.
> Köyhät tietenkin äänestävät sen ajatuksen puolesta että tulonsiirrot on tarpeellisia, koska se on tietenkin heidän oma etunsa. Rikkaat tietenkin ajattelevat tästä asiasta ihan päinvastoin.
Ja osa ajattelee aivan toisin, tai jopa toisin päin. Joku ajattelee pitkäjänteisesti maan ja sen kansalaisten etua, joku äänestää lyhytjänteisemmin, etujärjestöhengessä, välittömien etuuksien maksimointimielessä. Joku voi ajatella, että nyt on tarpeen laittaa maan talous tasapainoon, vaikka se aiheuttaisikin myös itselle pari laihaa vuotta, ennen paluuta terveeseen talouteen.
> Toisaalta voitaisiin ehkä kuvitella että moni äänesti kokoomusta keskustan sijasta ihan vain sen varmistamiseksi ettei persuista tulisi suurinta puoluetta.
Aivan, taktista äänestämistä on voinut tapahtua myös tuohon suuntaan.
> Toki on hyvä että kokoomus voitti, eikä persut, vaikka tällä kertaa minä äänestinkin hölmösti, enkä taktisesti, niinkuin olisi pitänyt.
En nyt näe, miten olisit voinut (muiden samoin ajattelevien kanssa) äänestää jotenkin oleellisesti paremmin. En pitäisi sitäkään hyvänä, jos kokoomus olisi saanut 55% äänistä.
Ilmoita asiaton viesti
”En nyt näe, miten olisit voinut (muiden samoin ajattelevien kanssa) äänestää jotenkin oleellisesti paremmin.”
Äänestin kepua lähinnä siksi että kepulla oli realistisempi näkemys sopeutuksesta. Kepun sopeutukseen eivät kuuluneet veronalennukset. Koin kokoomuksen vaaliteemat muutenkin hallituskipeytenä ja populismina.
Tein kuitenkin näin jälkiviisasteluna väärän valinnan. En lainkaan ottanut huomioon sitä mahdollisuutta että persuista olisi voinut tulla suurin puolue. Jos olisin tämän silloin tajunnut, se olisi kääntänyt minun äänestyskäyttäytymiseni toiseen suuntaan. Minua hämäsi myös eräs tietty keskustan ehdokas, jonka tapasin vaalimakkaralla ja joka teki minuun lyhyessä ajassa varsin hyvän vaikutuksen. Sekään ei sitten tullut valituksi.
En pitäisi sitäkään hyvänä, jos kokoomus olisi saanut 55% äänistä.
”En pitäisi sitäkään hyvänä, jos kokoomus olisi saanut 55% äänistä.”
Mitäs pahaa siinä sitten olisi. Toivottavasti kokoomus nyt unohtaa ne populistiset teemansa, joilla se hankki vaalivoittonsa ja ne veronalennukset ja alkaa hoitamaan maan taloutta VM:n ohjeiden mukaisesti,
Ilmoita asiaton viesti
Äänestit ehkä vilpittömästi etkä taktisesti. Ihan hyvä noin, eikä mitään vahinkoa (ainakaan toistaiseksi) tullut.
> Mitäs pahaa siinä sitten olisi.
En pidä kaksipuoluejärjestelmästä. Parempi että kaikki mielipiteet ovat edustettuina eduskunnassa, ja hallitusohjelmissa otetaan sitten kaikkien suomalaisten (eduskuntapaikkoihin yltäneiden) äänestäjäryhmien mielipiteet jollain tasolla huomioon.
Kokoomuksen lupaamat yleiset veronalennukset olivat ehkä jonkin matkaa populistisia. Asiallisempi linja olisi ollut puhua sellaisista veronalennuksista, jotka tähtäävät fokusoidummin talouden tervehdyttämiseen. Puheet työn verotuksen vähentämisestä olivat jo pykälän perustellumpia, sillä työttömien siirtyminen töihin on varmasti yksi tehokkaimpia keinoja parantaa maan taloutta (lisää verotuloja, vähemmän työttömyyskuluja).
Ilmoita asiaton viesti
”Asiallisempi linja olisi ollut puhua sellaisista veronalennuksista, jotka tähtäävät fokusoidummin talouden tervehdyttämiseen.”
Aina jos veroja alennetaan, se on pois jostain valtion menoista, tai sitten se pitää korvata lisälainanotolla. Toki, jos puhutaan sellaisesta verouudistuksesta jota minä olen esittänyt, jossa alhaisimmissa tuloluokissa, sellaisissa joita nyt ei ole, vero olisi negatiivinen. Se auttaisi, tai pakottaisi ihmisiä työllistymään ja se auttaisi jonkinverran työvoimapulaa, siksi että ihmiset eivät voisi väittää etteivät saa töitä, koska kyllä niillä tosi edullisilla palkoilla varmaan jotain työtä löytyy.
Tällainen menettely auttaisi yhteiskuntaa selviämään työttömyydestä ja työvoimapulasta, mutta se ei toki auttaisi paljonkaan valtiontalouden hoidossa, koska tällaisestä työllistämisestä valtio tuskin saisi nettovoittoa, ei ainakaan mitenkään merkittävässä määrin.
Demarien konstihan oli sen Sipilän aikaansaannoksen purkaminen jossa työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöille, mutta sekin on varsin populistinen ajatus. Työnantajia tarvitaan jos ihmiset halutaan työllistää, eikä se tapahdu työn teettämisen kannattavuutta heikentämällä. Ainut konsti on siis leikkaaminen ja verotus ja jotta ihmiset pantaisiin kärsimään tasapuolisesti, pitäisi siis sekä leikata, että verottaa lisää. Verotus voi olla työn verotusta tai kuluttamisen verotusta, tai molempia.
Velkaa ei ole syytä lähteä tässä vaiheessa pienentämään, eikä VM sellaista esitäkkään, mutta tarve velanoton kasvun hillitsemiseksi on tietenkin ilmeinen.
Ilmoita asiaton viesti
> Aina jos veroja alennetaan, se on pois jostain valtion menoista, tai sitten se pitää korvata lisälainanotolla.
Ei nyt aina noinkaan. Voi käydä esimerkiksi niin, että sopiva työllistämistä helpottava veroale (yksinkertaisena esimerrkinä vaikkapa palkatun työttömän työnantajamaksujen puolittaminen joksikin määräajaksi) johtaa nopeasti uusien työpaikkojen syntymiseen, mikä taas johtaa taloudellisen toiminnan kasvuun, ja myös valtion verotulojen kasvuun, ja tietenkin myös työttömyyskorvausten ja muun avustustoiminnan tarpeen vähenemiseen. Voi siis olla win-win-win, ja velanoton tarvekin voi vähetä.
> tällaisestä työllistämisestä valtio tuskin saisi nettovoittoa
Minä lasken asian niin, että työttömien määrä on yksi keskeinen ongelma. Jokainen työllistetty helpottaa tilannetta jonkin verran. Sekin riittää, että uusi työntekijä tuottaa arvonlisää edes puolet siitä mitä kuluttaa. Parempi noin kuin niin, että on kokonaan työtön, ja kaikki kulut katetaan yhteisestä kassasta.
> … Sipilän aikaansaannoksen purkaminen jossa työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöille …
Järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa niin, että tuollaiset monimutkaiset järjestelyt ja kikkailut poistettaisiin. Periaatteessa kaikki tuo otetaan pois työntekijältä, joten luontevinta olisi ehkä laittaa kaikki kirjanpidossa työntekijän maksuiksi, ja nostaa palkkaa siirtymävaiheesa vastaavasti. Näin myös se tulee näkyväksi, paljonko yhteiskunnan palveluiden ylläpitämien ihmisille konkreettisesti maksaa.
> Ainut konsti on siis leikkaaminen ja verotus …
Paras konsti on kaikkien työllistäminen, ja tuotavuuden lisääminen esimerkiksi paremman koulutuksen kautta. Näin leikkauksia ei ehkä tarvita, ja lopulta veroprosentitkin voivat laskea. Kuten totesit, työn teettämisenkin tulee kannattaa (yhtä hyvin verrokkimaiden kanssa).
> Velkaa ei ole syytä lähteä tässä vaiheessa pienentämään
Ei ehkä heti ensimmäisessä vaiheessa, mutta lähtisin kyllä vähentämään velkataakkaakin heti, kun talous saadaan tasapainoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Voi käydä esimerkiksi niin, että sopiva työllistämistä helpottava veroale”
Työllistetyn veroale ei helpota työllistämistä, työllistymistä se saattaa helpottaa siinä tapauksessa että työntekijä on kannustinloukussa kahden vaiheilla siinä että ottaako työn vastaan vaiko ei.
Kannustinloukkuja pitää purkaa, mutta ei tällä tavalla, yhteiskunta tarvitsee veroja kulujensa maksamiseen. Kannustinloukut pitää purkaa spesifimmällä konstilla, sellaisella joka ei velvoita, mutta käytännössä pakottaa henkilöt työelämään. Kun ihminen jokatapauksessa joutuu käytännön syistä osallistumaan työelämään, eikä vaihtoehto kotiin jäämiselle ole mukava, kyllä ihminen siinä tapauksessa haluaa niin vaativan ja niin hyvin palkatun työn kuin mahdollista, tai jos ei halua, niin joutuu sitten osallistumaan siihen helppoon työhön pienemmällä palkalla.
Siihen mitä eduskunta päättää valtion menoiksi, eduskunta siitä aina päättää, pitää sitten varat koota verotuksella, ainakin siinä tilanteessa kun lainakiintiö on täysi. Kun kannustinloukut on käytännössä tukittu, ei verotuksella voi enää sen enempää houkutella ihmiosiä työelämään.
Mitä sitten tulee siihen työnantajapuoleen, eli haluun palkata, niin siinä sitten valtion pitää pitää yritysverotusta sopivan alhaalla, niin että täystyöllisyys toteutuu. Kun kaikki on työllistetty, niin silloin on enää turhaa lisätä työllistämisen houkuttavuutta verohelpotuksilla.
Paitsi siinä tapauksessa missä nyt ollaan, kun vanhukset eivät pysty työelämään ja heidän hoitamisensa vie paljon myös työvoimaa, ja sille työvoimalle joka tarvitaan vanhuksia hoitamaan tarvitaan verovaroja, niitä verovaroja pitää hommata palkkaamalla ulkomailta lisää väkeä töihin, sekä vientiteollisuuteen, että myös hoitoalalle. Se on nyt tässä tilanteessa välttämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
> niin että täystyöllisyys toteutuu
Valtio voisi ottaa nk. täystyöllisyyden uudelleen politiikkansa tavoitteeksi. Parametreja säädettäisiin aina niin, että tuolle ”täystyöllisyyden” tasolle päästään.
Kannustinloukut hoidetaan kuntoon järjestelmää yksinkertaistamalla ja suoraviivaistamalla. Yhtään selvää kannustinloukkua ei saa jäädä.
Väestön kasvattamista en voi kannattaa ratkaisuna siksi, että luonnon kestokyky on jo koetuksella nykyiselläkin väestömäärällä. Väki saa siirtyä maasta toiseen, mutta ei niin, että yritettäisiin tarkoituksella kasvattaa väkimäärää. Suomi on niin rikas ettei koskaan, eikä se voi pitää paikkaansa, etteikö muka omista vanhemmista jaksettaisi pitää huolta.
Ilmoita asiaton viesti
Paluu on täysin mahdollista, sillä liikkuvia äänestäjiä on paljon. Varsinkin sosiaalidemokraateilla on jäsentensä ikärakenteen johdosta tarve pitää nyt saamastaan äänilainasta.
Moni äänestää myös henkilöä, ei niinkään puoluetta. Tälle ilmiölle eivät mahda ketkään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tulee HS:ltä tai Yleltä kannatusmittaus ennen vappua, voi se ratkaista erään puolueen hallitukseen tulon (Jos kannatus on 17-18 %).
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsoo noita kahta ennustetta vaalien edeltä ja lopputulosta, niin kaikki kolme suurinta puoluetta ylittivät ennusteensa, mutta virherajojen sisällä pysyen. Sitten Vihreillä ja Vasemmistolla oli vastaava, selvä tiputus alasuuntaan, muttei Keskustalla eikä lopuilla eduskuntapuolueilla.
Taktisten äänestäjien osuutta tuosta ei voi varmuudella sanoa, koska onhan kyselyyn voinut vastata taktinen äänestäjä, joka oli jo tehnyt taktikointipäätöksensä.
Jos spekuloidaan, että Vihreiden ja Vasemmiston vakiokannattajien taktikointi olisi ollut tuon ennusteiden alittamisen suuruusluokkaa ja kohdistunut SDP:lle, niin seuraavissa gallupeissa SDP:n lukemat alkaisivatkin lähestyä 16%. Sehän olisi ennenkuulumatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämä on mielenkiintoinen kysymys. Vaaliasiantuntijatkin totesivat sinänsä järkeenkäyvästi, että vastauksia taktisen äänestämisen vaiktuksista äänestystiloksiin aletaan saada vasta syvätutkimusten jälkeen, eli aikaisintaan syksyllä tai ensi vuonna.
Sinänsä rationaalista olisi se, että vas. ja vihr. puolueiden taktiset äänestäjät kohtalaisen runsain mitoin palaisivat omien puolueidensa kannattajien joukkoon. Mutta kyse on ikäänkuin tuplaprosessista, kuten sanoitkin: missä vaiheessa he tekivät tuon ”taktisen äänestyspäätöksen”, eli paljonko se näkyi jo viimeisimmissä gallupeissa ja missä määrin vasta äänestystuloksessa.
Tähän liittyy myös aspekti: missä määrin Marin-ilmiö veti äänestyskoppeihin ”nukkuvia”, jotka ilman ilmiötä eivät olisi äänestäneet joko lainkaan, tai eivät demareita. Tämä kysymys on kaksiosiainen: mikä osuus heillä oli koko maassa, ja mikä Pirkanmaalla jossa Marin oli henkilönä äänestettävissä. Uskoisin vaikutuksen olleen väkevämpi Pirkanmaalla, mutta miten paljon väkevämpi?
Mikä sitten vaikuttaa Marinin luopuminen puheenjohtajan nuijasta? Kaipa sekin jollain tavoin vaikuttaa Vapun alustassa tuleviin gallupeihin? Epätietoisuus, kenestä tulee uusi pj saattaa vaikuttaa kannatukseen. Todennäköisin uusi johtaja Antti L. ei ole yhtä vahva ja vetovoimainen keulakuva kuin Sanna.
Kertautuessaan nämä momentit voivat olla merkittäviä, toisaalta voitokkaiden vaalien (+3 paikkaa) vaikutus voi kuitata nämä vaalienjälkeiset muuttujat?
Ilmoita asiaton viesti
Entä miten käy Kokoomuksen kannatukselle, kun äänestäjille selviää, että kuuden miljardin sopeutusta ei voida toteuttaa ellei sos.turvasta ja koulutuksesta leikata toteaa budjettipäällikkö Mika Niemelä. Kokoomus siis joutuu jälleen pettämään kuten -15 vaaleissa antamansa koulutuslupauksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Arvoisa kommentoijja odottaa siis, että SDP:n kannatus sakkaa seuraavassa mittauksessa.
Jos velan BKT-osuus ylittää 80 %:n rajan, alkaa olla vaikeuksia hallita velkaa.
Julkinen velka suhteessa BKT:hen lähestyy 75 %:n tasoa jo vuoden 2025 loppuun mennessä ja on vaalikauden lopussa jo yli 80 %, jos velan kasvuun ei nyt puututa.
Ilmoita asiaton viesti
> Tehtävänsä jättävän hallituksen viisikosta ovat puolueensa puheenjohtajan tehtävästä luopumassa SDP:n, vihreitten ja vasemmistoliiton nykyiset puheenjohtajat.
Vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä vaaleissa 8,2%. Pudotus ei ollut näissä vaaleissa kovin suuri prosenttiyksiköissä (nyt 7,1%), mutta paikkamäärässä menetettiin, kai paljolti vaalimatematiikan vuoksi enemmän (16-5=11). Nyt nuo kannatusluvut näyttäisivät ainakin kyselyissä palanneen takaisin vähän korkeammalle (8,7%, 8,3%).
Li Anderssonia tunnetusti harmittaa, ja hän haluaa jättää puheenjohtajan tehtävät. Kannatus on kuitenkin edelleen aika hyvä. Ehkä hänellä on muitakin syitä tehdä välillä jotain muuta, kuin pelkän vaalitappion vuoksi, tai mahdollisen taktisen äänestämisen vuoksi.
(https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/tulos_kokomaa.html)
Ilmoita asiaton viesti
Andersson oli tehnyt päätöksensä ettei enää yritä jatkaa puheenjohtajana jo aikaisemmin ja myös julkaissut tiedon.
Ilmoita asiaton viesti
Taloustutkimuksen viime gallup ennen vaaleja lupasi SD+Vi+Va -koalitiolle 36,4 % yhteiskannatuksen;
Kantarilla vastaava summa oli 35,9 %.
Vaalitulos oli 34,0 %.
Mitä tästä on pääteltävissä?
Vaaleissa tuli Gallupeihin nähden joko 1,9 % tai peräti 2,4 % takkiin.
Siis kohtalaisen kova tappio.
Jokin hallitustoiminnassa ei ihan natsannut äänestäjien kannalta? Vai miten tämä oli ajateltavissa? Vaikuttiko Kokoomuksen velkapeli asiaan, ehkäpä jossain määrin?
Ehkä osa ”taktisesta äänestämisestä” ilmenikin toisin kuin yleisesti ajateltiin. Ääniä ei siirtynytkään puna-viherhallituskoalition kolmen puolueen sisällä, vaan osa ”jäi piippuun”?
Eli siis osa galluppien ilmentämästä kannattaja-äänestäjäosuudesta jätti äänestämättä. Siirsikö joku osio äänensä kolmikon ulkopuolelle jää tässä vaiheessa arvailtavaksi.
Mutta eduskuntavaalien syvätutkimus selvittänee osaltaan tätäkin kohtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole helppoa selvittää, mikä on milloinkin vaikuttanut kyselytuloksiin tai vaalituloksiin. Ehkä joku poliitikko onnistui viimeisessä vaaliväittelyssa, ja ehkä toinen mokasi. Ehkä yleltä tuli joku uutinen (vaikkapa sotaan, talouteen, koulutukseen tai terveyteen liittyvä), joka kallisti vaakaa suuntaan tai toiseen. Tai ehkä äänestettiin taktisesti.
Menetelmiä voi varmasti vielä kehittää. Voisi vaikka yrittää mallintaa ja mitata joitain noista ulkoisista tekijöistä. Kyselyt osaavat jo nyt korjata tuloksia sen perusteella, miten vastaajajoukko poikkeaa keskimääräisestä äänestäjästä. Ehkä ottavat oppia vaikkapa meteorologeilta, joiden työkalut ovat käsittääkseni varsin kehittyneitä. En tosin tiedä tarkasti, miten pitkällä erilaisten vaikeasti mitattavien signaalien mallintamisessa ja huomioonottamisessa nykyään kyselytutkimuspuolella mennään.
Ilmoita asiaton viesti
Oma arvaukseni on, että yllättävän moni vihreä jätti yksinkertaisesti äänestämättä. Demareihin siirtyi jonkin verran vasureita pysyvästikin.
Ilmoita asiaton viesti
Se voi olla aika yleinen ”rotesti”, eli vastaus johonkin koettuun (ehkä oman puolueen) ongelmaan, että ei äänestetä lainkaan. Nukkuvien puolueen osuus voi vaihdella aika paljon. Joskus syyt voivat olla myös vaalipäivän tai ennakkoäänestysajan säihin liittyviä.
Sitäkin pohdin, että vihreät ovat viime aikoina profiloituneet vahvasti vasemmistopuolueeksi, ja tällä voi olla vaikutusta äänten siirtymiseen. Vihreät voivat menettää ”oikeistovihreitä”, mutta voivat voittaa joitain ”vasemmistovihreitä”. Toisaalta vasemmistoliitto on nykyään nuorekas ja vihertäväkin, joten …
Jos koko vasemmiston kannatus on pysyvästi huomattavasti alle 50%, tämä voi tehdä demareista ainoan uskottavan vaikutusvaltaisena pidetyn vasemmistopuolueen. Jos vihreiden nähdään sijoittuvan demareista vasemmalle, kato voi käydä sieltäkin demareiden suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkastellaanpa vielä nämä luvut:
Vaalituloksen poikkeama viime Gallupeihin nähden (ks. edellä):
SDP: Plussaa 0,7 ja 1,2 %-yksikköä; keskimäärin +0,95 %-yksikköä;
VIHR: Miinusta 1,4 ja 2,0 %-yksikköä; keskimäärin -1,7 %-yksikköä;
VAS: Miinusta 1,2 ja 1,6 %-yksikköä: keskimäärin -1.4 %-yksikköä.
Toisin sanoen SDP nosti vaaleissa gallup-kannatukseensa nähden +0,95 %-yksikköä.
Siinä näkyy kolmen suuren trendi näissä vaaleissa: kaikki nostivat, PS +1,0 ja Kok. +1,0 %-yksikköä taulukossa esitettyihin kahden firman saamiin gallupeihin nähden (k-a).
Vihr. – ja Vas. yhteis”tappio” 3,1 %-yksikköä. Siitä Vihreiden tappio -1,7 %-yksikkö ja Vas. -1,4 %. Tuntien vasemmiston vahvemman puolueuskollisuuden ”taktisen äänestämisen vuoto” olisi näiden gallupien mukaan vihreistä -0,3 %-yksikköä isompi kuin Vasemmistosta.
Demarien +0,95 huomioiden kolmikon ”nettotappio” oli -2,15 %-yksikköä.
Samaan aikaan Vihr. -1,9 ja Vas. -1,4 %-yksikköä (yht. -3,3 %-yks.)
Gallup-numeroihin tuijottaen suurtakaan eroa ei ole havaittavaissa mainittujen puolueiden kesken. Pikemminkin voisi ajatella että ”kuuden miljardin uhka” olisi ehkä aktivoinut enemmänkin Vas. kuin Vihr. kannattajia?
En väsytä näillä numeroilla enempää, paitsi että teen vielä yhden vertailun.
Vuoden 2019 Eduskuntavaaleihin nähden HELSINGIN vaalipiirissä, jossa Vihreät on ollut erityisen vahva, he menettivät NYT 2023 peräti 31.183 ääntä (-4,5 %-yksikköä), joka on aivan katastrofaalinen tulos entiselle kärkipuolueelle. Johan se ilmapiiri, joka kaupungissa on pakko vallita jotta tuollailnen masentava tulos syntyy, niin kyllähän se jollain tavalla heijastuu kaupunkilaisiin, siis muihinkin kuin niihin yli 31K jotka eivät tällä kertaa äänestäneet (huomioiden 4 vuoden aikana tapahtuva ääenstysikäisten rotaatio). Ilmeisesti NUORTEN kannatus on todella kärsinyt pahasti?
Sama vertailu Vasemmistolle Helsingissä: Vas. sai nyt 2023 yhteensä 2.963 ääntä enemmän kuin 2019, mutta ääniosuus kuitenkin äänestäneiden lisäntymisen seurauksena -0,9 %.
MUTTA sanoisin, että enteellinen tapahtui Helsingissä: siellä SDP nosti 2019 vaalien hieman depressiivistä kannatustaan +28.921 äänellä, ja kasvatti ääniosuuttaan 6,5 %-yksikköä!
Tässä muutoksessa oli epäilemättä Marin-lisää, mutta jokin osuus myös taktisella äänestämisellä, jonka oletan olleen voimakkainta pääkaupungissa.
Äänestäjien vaihto tapahtui Helsingissä ja siten, että ennen vihreitä äänestäneistä huomattava osa äänesti nyt SDP:tä.
Näillä perusteilla yhdyn JP:n näkemykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna-kulttiin hurahtaneet kansalaiset eivät taktikoineet vaan äänestivät puoluepoliittisesti sokeina SDP:n ehdokkaita.
Paluu arkeen tapahtuu jo seuraavissa vaaleissa.
Tällöin suuri osa Sanna-kulttiin sekaantuneista äänestäjistä palaa nukkuvien puolueeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suhteellisen syvällä sosialidemokraattien rakenteessa aikoinaan toimineena havaintokenttääni ilmeni kummallisen usein negatiivinen argumentaatio äänestyskäyttäytymisen ohjurina. Tämä ilmeni siten, että ”entiseksi demariksi” itsensä nimittänyt henkilö torilla, kadulla, kassajonossa tai yksityistapaamisessa yms. ilmoitti pahastuneensa jostain täysin yksittäisestä ratkaisusta jonka puolue tai sen johtojista joku oli tehnyt, ja tämä pahastuminen johti ”näyttämään kantapäitä” koko puolueelle.
Selvästikin tässä yksittäisessä asiassa oli kyseisen henkilön elämässä tai ainakin hänen mielenmaisemassaan ”ratkaiseva” merkitys.
Päällimmäisinä näistä tapauksista voisin mainita muun muassa Sorsan kannan lakkosakkoihin nähden (oli pahastujan mielestä toiminut liian löysästi tai ”panematta kova kovaa vastaan” lakkosakkoasiassa. Sikäli kuin kaikki tiedämme asia oli faktisesti tietysti periaatteellinen, mutta käytännön elämässä vähäpätöinen: sikäli kuin tuomioita tuli sakot olivat mittasuhteisiin nähden todella vähäpätöiset. Mutta tässä(kin) tapauksessa asia hahmottui ”luopujan” mielessä riittävän mittavana luopua äänestämästä (jotkut jättivät jäsenkirjansakin). Eli vannottiin, ettei ”koskaan enää” äänestä demaria.
Sikäli ratakaisu oli taktinen, mutta vain puolittainen, sillä en muista että kukaan olisi ”kostoksi” luvannut äänestää jotain muuta puoluetta! He tyytyivät vain siirtymään katsomon puolelle.
Toinen tähän rinnastettava yksittäinen ratkaisu oli ”leikattu indeksi”, joka on varmaankin Suomen poliittisen historian eräs ”kipupisteistä” suurin. Viimeksi viime syksynä Ikaalisten torilla siitä tultiin muistuttamaan. Kävi vain niin, että silloin oli jo yleisesti tiedossa, että vuodenvaihteessa oli tulossa tämä historiallinen ja muheva 6,8 %:n indeksikorotus voimassa oleviin eläkkeisiin. Erään kansanedustajan kanssa yritimme kertoa kysyjälle, että nyt tulee huomattava kompensaatio mahdollisiin menneiden vuosien leikatun indeksin aiheuttamiin menetyksiin nähden, – mutta ilmeisen tehottomasti, sillä Lipposelle manattu kirkonkirous tuntui jäävän voimaan.
”Omaan puolueeseen” kohdistuva suutahdus, jota voimme kutsua taktiseksi äänestämiseksi, voidaan maksimoida vähällä vaivalla: ei tyydykään passivoitumaan vaaleissa, vaan antaa äänensä – ja tekee sen ”pahimmalle viholliselle”. Mikä emotionaalinen kostontunne!
Ilmoita asiaton viesti
Luulisin, että kun taktisesti äänestäneille selvisi, että Sanna jäi pronssille, niin he tunsivat heti tulleensa kusetetuksi niin varmaankin suuressa määrin jatkossa palailevat omiensa joukkoon. Sitten se, miten ja milloin se näkyy gallupeissa on todellakin mielenkiintoista.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustan äänestäminen on tuskin ollut mitenkään taktista eikä edes sen äänestämättömyys.
Taktiikkaahan käytettiin lähinnä demarien äänestämisessä pienempien vasemmistopuolueiden kannattajien osalta eli vasemmistoliiton ja vihreiden. Heille uskoteltiin, että ainoa keino heille jatkaa hallituksessa on se, että demareista tulee pääministeripuolue edelleenkin. Tähän propagandaan yhtyi mielellään verovaroin toimiva YLE:mme, joka tätä taktisen äänestyksen mahdollisuutta jaksoi muistuttaa moneen kertaan, vaikka ei sentään suoraan kehottanut näin äänestämään.
Blogin taulukosta voinee päätellä, että tämä propaganda tehosi, vaikka ei riittävästi tavoitteeseen nähden.
Eli näiden kolmen puolueen kannatuskehitys vaalien jälkeen on tässä mielessä ainoa mielenkiintoinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en usko että on taktisia äänestäjiä näi pienessä maassa. Voisi kyllä olettaa Perussuomalaisten saamaan äänimäärään on ollut somemedian innokas puolesta puhuminen joka oli osin Kesmkustavastaista propakandaa.
Sipilän hallituksen jälkeen piti tulla Orpon potti. Mutta se tuli vasta nyt. Ja näytti Keskustan tien oppositioon.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusta on Suomen neljänneksi suurin puolue. Ei mikään huono tilanne agraariliikkeeksi mielletylle puolueelle. Ja paljon edellä vihreitä ja vasemmistoliittoa.
Ilmoita asiaton viesti
Suhteellisessa vaalitavassa taktinen äänestäminen edellyttää ajantasaista tietoa oman vaalipiirin sisällä.Isossa vaalipiirissä pitäisi osata arpoa mahd viimeinen läpimenevä.
Ilmoita asiaton viesti
Kai sekin on taktista äänetämistä, että pienissä vaalipiireissä pienimpien puolueiden äänestäminen on ”turhaa”, koska johtaa hyvällä todennäköisyydellä ”hukkaan menneeseen” ääneen. Lapissa ja Satakunnassa vain neljä suurinta puoluetta onnistuivat saamaan ehdokkaitaan läpi. Muille puolueille annetut äänet eivät tuottaneet paikkoja, eikä niitä laskettu puolueen eduksi valtakunnallisesti tai muissakaan vaalipiireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama paikka eduskuntaan ”keräilyeristä”, niin tuokin ongelma pienenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa olisi järkevää laskea ensin puolueiden paikat suhteellisesti koko valtakunnan tasolla, ja vasta sitten siirtää nuo voitetut paikat sopivassa suhteessa vaalipiireihin. Näin jo ne pienpuolueet, jotka saavat yhden kahdessadasosan äänistä, saisivat yhden edustajan jostain vaalipiiristä, eikä toisessakaan vaalipiirissä tuolle puolueelle annettu ääni menisi ”hukkaan”, vaan tukisi tuon yhden edustajan läpipääsyä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä tietää vaalipiirin tilanteesta yhtään mitään. Ei tarvitse tietää mitä puoluetta muut äänestävät. Ei tarvitse tietää mikä on vaalipiirin lopputulos, jos äänestän jotain puoluetta. Ihmiset äänestävät kollektiivisesti, kukin omien tarkoitusperien ja tunteidensa perusteella. Lopputulos on se mikä on, kun kaikkien äänet on laskettu.
Jos taktinen äänestäminen kielletään, lopetan äänestämisen kokonaan. Sehän tarkoittaisi sitä, ettei vaalitulos koskaan muutu, jos aina äänestetään omaa puoluetta.
En koskaan äänestä henkilöä, vaikka jollekin ehdokkaalle äänen annankin. Myös puolesta äänestäminen on taktikointia. Äänestämisen peruste on vain päin vastainen. Silloinkin pitäisi tietää vaalipiirin tilanne, ettei antaisi omalle puolueelle turhaan ääntä.
Motiiveja äänestysvalinnalle on monia. Itse olen äänestänyt jonkin puolueen menestymistä vastaan. Olen äänestänyt jonkin puolueen menestymisen puolesta. Olen äänestänyt blokkia. Tällä kertaa äänestin punaviherstalinisteja ja patamustaa politiikkaa vastaan. Halusin keskustaan asemoituvat puolueet valtaan.
Puhe taktisesta äänestämisestä on identiteettipolitiikkaa. Ikään kuin olisi olemassa meidän äänestäjiä ja muita äänestäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Propaganda Paja explaining why socialism died
Ilmoita asiaton viesti
On unohtunut nuo kielimurteet joten kirjoita mieluusti suomeksi. Kiitos etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
I can understand but not write Finnish so you can respond in Finnish
Ilmoita asiaton viesti
Sopiiko ovensuukyselyt Saksan malliin? Tiedettäisiin tarkkaan jokaisen puolueen nettomuutto suhteessa muihin puolueisiin erikseen. Ja paljon muutakin vaalien jälkeisenä aamuna.
https://www.tagesschau.de/wahl/archiv/2021-09-26-BT-DE/umfrage-aktuellethemen.shtml
Korj Tiedetään koko muuttoliike.Esim CDU/CSU menetti demareille 2 milj äänestäjää ja toisinpäin virta oli o,5 milj
Ilmoita asiaton viesti
Tämän hetkiset kannatukset
https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_next_German_federal_election#2023
CDU/CSU kannatus on noussut vuoden 2021 liittopäivävaalien suurtappiosta
https://www.bundeswahlleiter.de/bundestagswahlen/2021/ergebnisse.html
Ilmoita asiaton viesti
Nuot vaalitulokset heiluu aina ja seuraavat vaalit sitten kertoo paljonko tuuliviirejä on asialla ollut terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti