Presidenttejä ja pääministereitä sekä vaaleja tulee ja menee
Kuluvalla viikolla on kaksi EU-maata saanut uuden hallituksen ja pääministerin. Ruotsissa aloitti 18.10.2022 pääministeri Ulf Kristerssonin hallitus (Ruotsin hallitukset 1974 –) . Italiassa puolestaan aloitti tänään 22.10.2022 pääministeri Giorgia Melonin hallitus (Italian hallitukset 1946–).
Pääministereiden vaihtoviikot jatkuvat seuraavaksi EU:sta eronneessa Britanniassa. Ilmeisesti ensi perjantaina 28.10.2022 saadaan lopullinen selvyys, kuka on poliittiseen ja taloudelliseen kaaokseen ajautuneen saarivaltakunnan seuraava pääministeri torstaina eronneen pääministeri Liz Trussin tilalle. Tänään näyttää , että Britannian seuraava pääministeri on valtiovarainministerinä aiemmin toiminut Rishi Sunak. (Britannian pääministerit 02.05.1997 –). Jo kertaalleen eronnut (erotettu) pääministeri Boris Johnson yrittää päästä takaisin pääministeriksi. Tämä on kyllä pohjannoteeraus ja äänestäjien luottamus konservatiiveihin on romahtanut.
Ja heti marraskuun alussa 01.11.2022 seurataan Tanskan vaaleja. Kannatusmittausten perusteella näyttää, että pääministeri Mette Frederiksen jatkaa vähemmistöhallituksen pääministerinä. . Tanskan puoluekenttä on melko sirpaloitunut. . Oikeisto tai vasemmisto ei pysty yksinään saamaan enemmistöä parlamenttiin ilman Grönlannin ja Färsaarien edustajien tukea. (Tanskan pääministerit).
Brasiliassa käydään 30.10.2022 presidentinvaalien toinen kierros, jossa ovat vastakkainen nykyinen (Jair Bolsonaro) ja entinen ( Luiz Inácio Lula da Silva presidentti. Kannatusmittaukset (jos niihin on luottamista) ennakoivat melko tasaista vaalitaistoa.
***
Ja sitten grande finale tämän vuoden vaalien osalta ovat marraskuussa 08.11.2022 USA:ssa välivaalit (US midterm elections 2022). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne senaatissa on enemmän kuin uhattuina (ks. myös näitä linkin ennusteita House –Senate). USA:n sisäinen tilanne alkaa muistuttaa Britannian sekavaa tilannetta. Istuvalle presidentti Joe Bidenille ei näytä tulevan helppo loppukausi, jos valta edustajainhuoneessa vaihtuu.
***
Ja vaaleja ja galluppeja riittää myös ensi vuodelle monien maiden vaaleissa. Paremman tekemisen puutteessa on eräs säätiö teettänyt tutkimuksen suosituimmasta hallituspohjasta ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Sitä ennen ehtii nk. politiikan asiantuntijat ja muut polemisoida monia kannatusmittauksia. Sen vaan sanon, että mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä “ nestemäiseltä” seuraavan hallituksen haasteet alkavat näyttää.
Blogistilta ansiokas yhteenveto linkkeineen. Tähän kun vielä huomioidaan ”vaalittomien” diktatuurien kehitys (mm. Kiina ja Venäjä), on globalisaatio kokenut haaksirikon. Yhteneväisiä toimintaperiaatteita mm. talouden, viestinnän, itsenäisten valtioitten päätöksien tekemisen ja rajojen kunnioittamisen suhteen, ei ole pystytty luomaan eri kansakuntien välille. Tuotannollisten verkostojen toimintakyky on useilla toimialoilla törmännyt riskeihin, joita ei vielä 20 vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan. On edessä ajanjakso, jolloin demokratiat eri maaosissa Euroopan ja USA:n johdolla purkavat verkostoja riskimaissa (myös Taiwanissa) ja pyrkivät nostamaan omavaraisuuttaan. Olen vuosien varrella usein tuonut esille, että EU:n piirissä (näkisin siinä mukana Norjan ja Sveitsin lisäksi Iso-Britannian) on omavaraisuuden nostamiselle hyvät edellytykset. Se lienee nykyisin jossain 60-65%:n kieppeillä. Tavoite voisi olla 75…80% seuraavan 30 vuoden kuluessa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltain sisäinen tilanne ei tietysti sikäli muistuta Britannian sotkua ollenkaan, että USA:n hallituspuolue on yhtenäinen ja järjissään. Sikäli kyllä, että puolta kansaa edustava republikaanipuolue on seonnut aika pahasti:
You can’t make this stuff up…
https://twitter.com/WhiteHouse/status/1583186362836320256
https://twitter.com/WhiteHouse/status/1583493563274301440
https://twitter.com/WhiteHouse/status/1583533581200039939
https://twitter.com/WhiteHouse/status/1583582653269577732
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne demokraattienkaan jauhot oikein kuivia ole, kun edustainhuoneesta ja senaatista on yritety tehdä (tehtykin) tuomioistuinlaitosta. Ja toisaalta vastakkainasettelun kärjistymisessä ovat molemmat osapuolet. Republikaanipuolueen osalta tilanne on sekava ja
kuinka paljon Moskovan on pystynyt sotkemaan USA:n vaaleja.
https://www.technologyreview.com/2020/09/10/1008297/the-russian-hackers-who-interfered-in-2016-were-spotted-targeting-the-2020-us-election/
Olisi onnetonta, jos valtapuolueet lähtevät samoilla ehdokkailla vuoden 2024 presidentinvaaleihin kuin vuonna 2020.
Ilmoita asiaton viesti
Rishi Sunak on seuraava Britannian pääministeri.
https://www.bbc.com/news/live/uk-politics-63327087
Ilmoita asiaton viesti