Puolueita ja vaaleja meillä ja muualla

Oikeusministeriön  puoluerekisteriin  on merkitty tällä hetkellä yhteensä 16  puoluetta. Eduskuntavaalien jälkeen puoluerekisteristä poistettiin yhdeksän  puoluetta (ks. linkin lista).

***

Eduskuntaan valittiin samat yhdeksän puoluetta, jotka siellä  olivat jo päättyneellä vaalikaudella.

Kaikkiaan 22 puoluetta  asetti eduskuntavaaleihin ehdokkaita. Kannatusmittauksissa ryhmä “muut” sai  yhteensä alle 3 %:n  kannatuksen. Oikeusministeriön   vaalitulossivun  mukaan   ryhmä muut kannatus   jäi myös sitten  alle  3 %:n.

****

Puoluerekisteristä putoaa puolue, jos puolue  jää ilman edustajaa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. 

Jos Suomessa olisi käytössä Ruotsin kaltainen 4 %.n äänikynnys, Liike Nyt putoaisi eduskunnasta. Rimaa hipoen 4 %:n äänikynnysrajan ylittäisivät   RKP ja KD.  Toteutuuko sitten suhteellinen vaalitapa eduskuntavaaleissa, on  sitten  kestoaihe.

Ruotsissa  viimeaikaisten kannatusmittausten mukaan tiukkaa tekisi liberaaleilla,   KD:llä , ympäristöpuolue vihreillä   ja jopa keskustapuolueella.  

****

Puoluerekisteristä pudonneet puolueet voivat halutessaan yrittää rekisteriin uudelleen.  Asiaa helpottaa, että vuoden 2021 alusta puoluelain mukaan puolueen kannattajakortit  (väh.5000 kannattajaa) voi kerätä  sähköisesti. Puoluerekisteri -sivun   mukaan  viisi  uutta puoluetta kerää parhaillaan kannatusilmoituksia.  Viimeksi puoluerekisteriin on merkitty  kuluneella viikolla Totuuspuolue.

****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  –  NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  – Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  – Suomi–  Kanada USA Japani

***

Toukokuussa käydään  Turkissa presidentinvaalit     (ks.  Opinion polling)  ja   parlamenttivaalit) . Jatkaako presidenttinä   Recep Tayyip Erdoğan ?   Naapurimaan Ruotsin Nato -jäsenyyshakemus  “roikkuu “ ilmassa ennen  Naton Vilnan huippukokousta. USA:n presidentti   Joe Bidenin mahdollinen vierailu Suomessa Nato -huippukokouksen yhteydessä liittynee tavalla tai toisella Ruotsin Nato -jäsenyyteen.

Myös EU-maa Kreikassa  käydään parlamenttivaalit  toukokuussa.  Nykyisen pääministeri Kyriakos Mitsotaksin  ND-puolue (New Democracy ) on kannatusmittauksissa johdossa. Mitsotakisin hallitus on ollut  kovan  arvostelun kohteena helmikuussa maassa tapahtuneen junaonnettomuuden vuoksi.  Kreikka ”taisteli” 10-vuotta sitten velkakriisissä. Maan  talous on saatu joten kuten raiteilleen. Kreikka pääsi viime vuonna EU:n taloussyynistä 12 vuoden    jälkeen. Kreikan talouden vaikean saneerauksen aloitti vasemmistolainen Syriza -puolue.  Suosittelen Suomen SDP:lle konsultaatiota em. vasemmistopuolueen kanssa.

Vuonna 2023 eri  maissa pidettäviä vaaleja

****

Parlamentarismin emämaassa ovat ensi lauantaina  06.05.2023   kuningas Charles III:n  kruunajaiset. Britannia ei ole toipunut EU-erosta, mutta kuningaskunta jatkaa muutoin.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu