Puoluekannatuksista muodostunut kolme ryhmää 

YLE   on julkaissut puolueiden kannatusnumerot: 

Huhtikuun   02.04.2023  eduskuntavaaleihin on enää aikaa vajaat  kolme   kuukautta. Puolueissa on ollut käynnissä  vielä  viimeisten ehdokaspaikkojen  täyttäminen eri vaalipiireissä.  Ehdokashakemukset jätettävä vaalipiirilautakunnille viimeistään tiistaina 21.02.2023 ennen klo 16.

Alkaako nämä kannatusluvut  näyttää vaalituloksen suunnan ? Se ainakin voitaneen sanoa, että puoluekannatuksista on muodostunut kolme ryhmää :  1-3 kärkikolmikko, 4-6 keskikasti ja 7-9 pienryhmät. Kannatuserot ryhmien välillä on siksi suuret, että suurimmat muutokset ennen vaaleja  ilmeisesti koetaan ryhmien sisällä, kuten nyt (PS-SDP). Myös onnistuneella puolueiden ehdokasasettelulla tulee olemaan merkittävä vaikutus.

1) Kokoomus    23,0  %       2)  PS  19,3     %    3)  SDP   18,8 %

4)   Keskusta  10,9 %  5)  Vihreät   9,6     %   6)  VAS   8,6 %   

7) RKP  4,0   %   8)  KD  2,9    %    9) LiikeN  1,3 %   ja Muut   1,6 %

Lue  lisää

Lukijat voivat katsoa   tästä linkistä, miten kunkin puolueen kannatus on kehittynyt viimeisen vuoden aikana.

****

Tässä  seuraavassa  linkit, miten viimeiset ennusteet osuivat kohdalleen vv. 2015-2019 eduskuntavaaleissa.

2019   Vaalitulos   –  YLE/Taloustutkimus  –  HS/Kantar TNS

2015   Vaalitulos  –   YLE/Taloustutkimus  –  HS/TNS Gallup

****

Seuraavan hallituksen tunnustelija,-  joka  ilmeisesti samalla on myös seuraava pääministeri –  joutuu johtamaan uutta hallitusta  vaikeista lähtökohdista. Edessä on  Suomen julkistalouden johtaminen terveemmälle ja kestävämmälle  perustalle.  Haasteet ovat niin suuret, ettei sitä  yhden eikä kahden puolueen voimin tai  vaalikauden aikana kyetä kokonaan ratkaisemaan. Pelkään pahoin, että talouskeskustelu menee  toisen puolueen arvosteluksi ja sirpaleiseksi knoppologiaksi. Pitäisi katsoa kokonaisuus, sillä yhdellä  eikä kahdella keinolla eivät asiat ratkea.

Nykyisissä hallituspuolueissa  on vältetty  – ehkä tietoisesti- ottamasta kantaa mm. talouspolitiikan arviointineuvoston   jo viime  tammikuussa  ja    valtiovarainministeriön marraskuussa  julkaisemaan   virkamiespuheenvuoron    näkemyksiin  edessä  olevista    julkisen talouden vakauttamistoimista. 

Suomi on noussut IMF:n tilaston mukaan  velkasuhteen kasvuvauhdissa   Euroopassa kärkimaiden joukkoon ja on huomattavasti muista Pohjoismaista velkaisin. Valtion budjetissa korkomenoihin joudutaan budjetoimaan seuraavalla vaalikaudella monta miljardia enemmän kuin nyt päättyvällä vaalikaudella (ks.  valtionvelan korko). Lisämenoja syntyy miljjardiluokassa  nyt vauhdilla, ettei vakautustoimia ehditä edes aloittaa.

***

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – Norja – Tanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  – Italia – Kreikka – Espanja – Ranska  –   Viro  –  Suomi –  Kanada – USA – Japani

Olen seurannut viime kuukausina erityisesti Euroopan maita, joissa syksyllä vaihtui pääministeri (mm. Ruotsi, Italia, Britannia).  Kiinnostavaa on ollut myös seurata  USA:n sisäistä   olotilaa marraskuun välivaalien jälkeen (Edustajainhuoneen puhemiehen valinta on ollut ala-arvoinen näytelmä).  

Vuonna 2023 eri  maissa pidettäviä vaaleja