Puoluekannatusten muutoksia aletaan tulkita seuraavaa hallitusta vasten

YLE   on julkaissut puolueiden kannatusnumerot: 

1) Kokoomus  24,2 %    2)  SDP 19,4    %   3) PS 16,2    %   

4)  Keskusta  11,7   %  5) Vihreät  9,6   %   6)  Vas   8,1 %   

7) RKP  4,1  %   8)  KD  3,0   %   9)   Muut  1,9   %  10) LK 1,8      %

 

Lue lisää

****

En ota kantaa minkään puolueen kannatukseen puoleen tai toiseen. Puoluekannatusten muutoksia aletaan tulkita vaalien lähestyessä  seuraavaa hallitusta vasten. Kunkin puolueen  kannatuskehityksestä saa selvemmän kuvan, kun katsoo kannatuslukuja  viime ja  tänä vuonna.  

Vuoden  2019 vaaleissa kolmen suurimman puolueen kannatus mahtui  yhden prosenttiyksikön (17,0 % – 17,5 % – 17,7 % ) sisälle (vrt  ennusteet).  Tuskin ensi huhtikuussa 02.04.2023 kärkipuolueiden kannatukset ovat  likimain yhtä suuret. Puolueiden kannatukset 1983-2019  vaaleissa.

****

Ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin ehdokasasettelu ja uusien ehdokkaiden  hankinta  on parhaillaan käynnissä kaikissa puolueissa.  Seuraavaa hallituspohjaakin  on  alettu jo   ennen aikojaan  spekuloimaan . Myös pääministerigallupit ovat median toistuvia  uutisia. Käydään vaalit ensin ja sitten  hallitustunnustelut sekä  hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslain mukaisessa järjestyksessä.

Kaksi suurta asiakokonaisuutta   ovat keskiössä  vaalien jälkeen riippumatta vaalien jälkeisestä hallitusratkaisusta..

1)  Suomen Nato -jäsenyys

Suomen ja Ruotsin Nato -jäsenyyden liittymissopimukset ovat vielä  muutamissa nykyisissä jäsenmaissa  ratiointikäsitelyssä syys-lokakuussa .  Kun ratifiointi on kaikissa jäsenmaassa selvä, Suomen eduskunta käyttää  vielä perustuslain  93-94 §;ien   valtaa päättäessään Suomen osalta sopimuksesta. Seuraava hallitus linjaa hallitusohjelmassaan ja myöhemmin  annetavissa  selonteoissaan uudelta pohjalta Suomen (EU- ja Nato -maan) ulko- ja turvallisuuspolitiikan  .

2)  Julkisen talouden vakauttaminen

Velanotto    kasvoi   hallituksen viimeisessä  budjettiriihessä  (Valtion budjetti vuodelle 2023)  – niin kuin joka kerta – valtiovarainministeriön pohjaehdotuksesta.  Naapurimaa Ruotsi on samaan aikaan pystynyt pitämään valtion budjetin tasapainossa, mutta Suomessa siihen ei ole pystytty vuosikausiin.

Talouspolitiikan  arviointineuvosto tammikuussa  ehdotti   keskipitkän aikavälin konkreettisen  suunnitelman laatimisen   julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta  parlamentaarisella työryhmällä.. Seuraava hallitus on pakon edessä vuosittaisen velanoton kasvun pysäyttämisessä.  Vakauttamisen suuruusluokka  on arviointineuvoston raportin mukaan vuosittain  0,2–0,4  % suhteessa BKT:hen.  Kysymys on  laajalti talous- , työllisyys- ja finanssipolitiikasta  sekä hyvinvointipalveluista  sekä   digitalisaation vaatimista yhteiskunnan rakenteiden  uudistamisesta   tulevina vuosina. Suomi tarvitsee vaalien jälkeen Naton jäsenyyden kaltaista kansallista  yksituumaisuutta. Talouspolitiikan arviointineuvoston malli julkisen talouden vakauttamisesta alkaa saada kannatusta oppositiosta, miten sitten kannatusta saa nykyiseltä hallitukselta ?

****

Vertaa tästä  eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puolueasetelmia

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  – Italia   – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  Suomi –  KanadaUSAJapani

Ruotsissa käydään runsaan viikon kuluttua  11.09.2022  valtiopäivävaalit. Puolueiden  kannatuksia julkaistaan  päivittäin   ja seuraavan hallituksen koostumusta sekä voimasuhteita lasketaan.  Yksikään nykyisistä valtiopäiväpuoleista ei näytä jäävän kannatuksessa alle 4 %:n äänikynnyksen. Aiemmin näytti, että ympäristöpuolue vihreitten  ja liberaalien  kannatus keikkuu äänikynnyksen rajamailla.

Vuoden 2018 vaaleissa nykyistä sosialidemokraattien vähemmistöhallitusta tukevien puolueiden (SVCMP) yhteinen  paikkamäärä  175 ylitti   vain yhdellä paikalla opposition  ( MSDKDL) paikkamäärän 174.  Nytkin näyttää olevan kiikun kaakun, kumpiko blokki saa enemmistön.  SVT.n päivittäin julkaisemassa laskelmassa blokkien johtoasema on vaihdellut.

Jos  nykyistä  hallitusta tukeva blokki – kuten  niukasti nyt näyttää –  säilyttää edelleen  enemmistön,  Magdalena Andersson  jatkaa  melkoisella varmuudella vähemmistöhallituksen pääministerinä. Hallitukseen   sosialidemokraattien kanssa ei eri syistä yhtä aikaa  nuo kolme tukipuoluetta mahdu.

Mutta jos nykyinen oppositioblokki yltääkin  enemmistöön , mitä sitten ?  Ruotsidemokraattien kannatus  on  ollut mittauksissa suurempi  kuin Maltillisen kokoomuksen.  Voiko kokoomuksen  Ulf Kristersson  olla sitten Ruotsin seuraava vähemmistöhallituksen pääministeri  muiden nykyisten oppositiopuolueitten tuella ?   

 Tuskin Ruotsiin  muodostetaan sosialidemokraattien ja kokoomuksen yhteishallitusta , koska yhteinen paikkaluku valtiopäivillä ei taida mittausten mukaan yltää enemmistöön.  Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin nousua Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi tai hallituksen ministeriksi  ei pidetä mahdollisena.  Eilen oli SVT::ssä  pääministeriehdokkaiden Magdalena Anderssonin ja  Ulf Kristerssonin välinen keskustelu.  Jimmie Åkessonia ei ole näihin keskusteluihin kutsuttu, koska Ulf Kristerssonia  pidetään opposition johtajana. 

Professori Peter Esaiasson  Göteborgin yliopistosta sanoi Ylen haastattalussa  , että Ruotsia johtaa todennäköisesti  jatkossakin muodollisesti vähemmistöhallitus.

Ruotsia on hallittu vuodesta 2014 lähtien  sosialidemokraattien johtamalla  vähemmistöhallituksella pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen (vv. 2006-2014)  jälkeen (Ruotsin hallitukset 1974 –).

Ruotsi käy ensi sunnuntain vaaleihin erilaisista  asetelmista kuin Suomi ensi huhtikuussa. Ruotsin valtion budjettipolitiikkaa on hoidettua Suomea paremmin. Ruotsin budjetti on  tasapainossa  ilman lisävelanottoa.

****

Italian pääministeri   Mario Draghi  on eronnut tehtävästään ja maa ajautunut    enemmän tai vähemmän poliittiseen ja taloudelliseen kaaokseen. Uudet vaalit on määrä pitää syyskuussa  25.09.2022.

Pääministeri Draghin hallitusta olivat tukemassa myös Italian suurimmat populistipuolueet Viiden  tähden liike (M5S) ja  Pohjoisen liitto (Lega).  Viimeaikaisissa kannatusmittauksissa   ovat   olleet  kuitenkin  kärjessä  selvästi yli 20 %:n kannatuksilla kansalliskonservatiivinen  Fratelli d’Italia  (FdI)  ja sosialidemokraattinen (PD). Fratelli d’Italia -puoluetta johtava Giorgia Meloni on noussut yhdeksi pääministerisuosikiksi. Kahdella em. populistipuolueella ei näytä mittauksissa  olevan   viime vuosien kaltaista kannatusta. Italian presidentti Sergio Mattarella  on ratkaisevassa asemassa, kenet hän nimittää seuraavan hallituksen muodostajaksi, tuskin em. populistipuolueiden edustajaa.  Kansalliskonservatiivien ja sosialidemokraattien yhteishallitus taitaa olla todennäköisin vaihtoehto. Mario Draghin eroaminen vastoin presidentin tahtoa ilmeisesti päättää hänen pääministerikauden.

****

Marraskuussa  08.11.2022 ovat   USA:ssa välivaalit (US midterm elections 2022). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne senaatissa saattaa olla silloin uhattuina (ks. linkin ennusteita).   Istuvan presidentin loppukaudesta tulee usein vaikea, jos oma puolue menettää enemmistön välivaaleissa. Vuoden 2024 presidentinvaalit alkavat vaikuttaa valtapuolueiden toimintaan muutoinkin. Viime viikkoina ja päivinä on  uutisia  hallinnut Donald Trumpin  Floridassa sijaitsevasta Mar-a-Lagon kartanosta takavarikoidut   salaiset mm. ydinaseisiin liittyvät asiakirjat

Välivaalien käyttöönoton jälkeen vain seitsemässä niistä (presidenttien Woodrow Wilsonin, Franklin D. Rooseveltin, John F. Kennedyn, Richard Nixonin, Bill Clintonin, George W. Bushin ja Donald Trumpin aikana) presidentin puolue on voittanut  paikkoja edustajainhuoneessa   tai  senaatissa .  Vain kahdesti (1934, Franklin D. Roosevelt ja 2002, George W. Bush) presidentin puolue on pitänyt asemansa   molemmissa taloissa. 

Cook Political Report -tutkimuslaitoksen elokuisen ennusteen  mukaan on mahdollista, että republikaanit saavat    10-20 lisäpaikkaa edustajainhuoneessa.  Tulos muuttaisi  nykyiset voimasuhteet silloin republikaanien hyväksi. Senaatissa, jonne valitaan nyt välivaaleissa noin kolmannes senaattoreista, nykyinen tasatilanne voi  myös muuttua  myös republikaanien enemmistöksi.

****

Maanantaina selvisi, että Boris Johnsonin hallituksen ulkoministeri   Liz Truss on seuraava Britannian pääministeri. Hän kokosi heti tiistaina jo uuden hallituksen ministerilistaa  (ensimmäinen puhe). Uudella pääministerillä riittää  töitä maan asioiden kuntoon saamisessa enemmän kuin tarpeeksi  (talouden sakkaaminen, Brexitin jälkisotku, elintarvikehuolto,  inflaaatio, energiahuolto, Pohjois-Irlannin ja Skotlannin asema jne) . Pääministeri Trussilla riittää myös työsarkaa palauttaa takaisin   äänestäjien  luottamus , jonka edellinen pääministeri ehti pahan kerran tärvellä. Tulee aika muuten  – ennustan – , jolloin  EU-eroa ajaneet tahot tunnustavat  EU-jäsenmaana jatkamisen olleen  saarivaltakunnalle  parempi vaihtoehto.  

****

List of elections in 2022 (ks. tuosta, missä kaikissa maissa vaaleja käydään tänä vuonna)

+2
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu