Ranskan presidentinvaalien 1. kierroksen tulosseuranta
Tänään käydään Euroopan ja EU:n kannalta tämän vuoden tärkeimmät vaalit – Ranskan presidentinvaalit – ja vaalien 1. kierros.
YLE TV1 lähetti historiallisen draamasarjan – De Gaulle -, joka palautti mieleen Ranskan lähihistoriaa toisesta maailmansodasta 1970-luvulle saakka. Hieno sarja.
Charles de Gaulle’n jälkeen Ranskan presidentteinä ovat toimineet:
- Alain Poher (1969)
- Georges Pompidou (1969-1974)
- Alain Poher (v. 1974)
- Valéry Giscard d’Estaing ( 1974-1981)
- François Mitterrand (1981-1995)
- Jacques Chirac (1995-2007)
- Nicolas Sarkozy (2007-2012)
- François Hollande (2012-2017)
- Emmanuel Macron (2017 –
****
Kannatusmittausten perusteella näyttää siltä, että toiselle kierrokselle ovat yltämässä istuva presidentti Emmanuel Macron (La République en Marche!) ja kannatustaan viime viikkoina lisännyt oikean laidan kestoehdokas Marine Le Pen (Rassemblement national).
Sijalle kolme on sijoitumasssa kannatusmittausten mukaan vasemmistolainen Jean-Luc Mélenchon (La France insoumise) ja sijoille 4-5 keskustaoikeistolainen Valérie Pécresse (Les Républicains) sekä äärioikeistolainen Éric Zemmour (Reconquête).
Ranskan presidentinvaaleissa on yleensä tarvittu kaksi kierrosta Vuoden 2002 vaaleissa ei tarvittu toista kierrosta, sillä Jacques Chirac sai äänistä 1. kierroksella 82,2 % vastaehdokkaan – Marine Le Penin isän – Jean-Marie Le Penin saadessa vain 17,8 % äänistä.
****
Emmanuel Macronin taustaryhmä kuuluu Euroopan parlamentissa Renew Europe -ryhmään. Marine Le Penin taustaryhmä on sama kuin Suomen PS:n maahanmuutto- ja EU-vastainen Identity and Democracy ryhmä.
Miten sitten vieras valta tavalla tai toisella pyrkii vaikuttamaan vaalien tulokseen, jää nähtäväksi. Toinen em. ehdokkaista lienee Moskovalle enemmän mieleen. Vuonna 2014 Washington Post uutisoi Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Penin venäläiseltä pankilta saamasta vaalirahoituksesta. Marine Le Pen on ollut aiemmin mieluisa vieras Kremlissä. Ukrainan sodan johdosta Le Penin voitto olisi voitto Moskovalle. Uskon, että ranskalaiset ovat vaalien toisella kierroksella 24.04.2022 viisaita kannattamaan Emmanuel Macronia.
Ranskalaiset ovat impulsiivista kansaa lakkoilemaan ja vaihtamaan puoluetta. Emmanuel Macronilla on viime aikoina riittänyt maailmanpolitiikan haasteita kuin keskittymistä Ranskan sisäpolitiikan kysymyksiin. Tätä on tilannetta Marine Le Pen on viime viikkoina käyttänyt hyväkseen mm.- arvostelemalla moninaisten hintojen nousua ym.
Kahden aiemman presidenttipuolueen Les Républicains ja Socialist Party nykyiset kannatukset ovat romahtaneet. Kesäkuussa käydään Ranskassa Kansalliskokouksen vaalit. Vuoden 2017 vaaleissa Emmanuel Macronin taustaryhmä La République en Marche! sai enemmistön Kansalliskokoukseen. Nyt ei tule saamaan.
****
Ranskan presidentinvaaleja voi seurata Suomessa esim. maksulliselta France 2 -kanavalta ja monista päivälehdistä (esim. Le Figaro – Le Parisien – Le Monde ). YLE TV1 lähettää klo 21 oman erikoislähetyksensä.
Englanniksi täältä:
Follow FRANCE 24’s liveblog for full coverage of election day.
https://www.france24.com/en/france/20220410-live-polls-open-in-first-round-of-france-s-presidential-election
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on tarjolla laatujournalismia lähes ilmaiseksi koko vuodeksi.
Le Monden tuore digiversio englanniksi..
Ilmoita asiaton viesti
Listauksestakin huomaa, että vaalirytmi on tihentynyt. Wikipedia:
”Presidentin virkakauden pituus oli seitsemän vuotta ennen vuotta 2000, jolloin pituudeksi säädettiin viisi vuotta. Kausien määrää rajoitettiin vuonna 2008 kahteen peräkkäiseen.”
– Ranskassa ja Suomessa on viime vuosikymmeninä leikattu presidentin mahdollisuuksia istua ylipitkä virkakausi. Venäjällä vastaavaa ei ole tehty, ja jälki näkyy.
Kävin lukiota 1970-luvun jälkipuoliskolla. Muistan historianopettajani sanoneen Ranskan tuolloisesta presidentistä, että ”en edes yritä lausua hänen nimeään”.
Ilmoita asiaton viesti
Valéry Giscard d’Estaing’in nimeä on itse kunkin vaikea lausua oikein.
Kun Valéry Giscard d’Estaing valittiin Ranskan presidentiksi, olin
opiskelemassa yliopistossa. Ylioppilaskunnissa hallitsi
yleisdemokraattinen rintama kepusta stalinisteihin. En saanut yhtään kirjoitusta tuon rintaman sensuurin johdosta julkaistuksi Ylioppilaskunnan lehdessä .
Että semmoista aikaa elettiin, mutta minulle oli jo tuolloin selvää kannattaa läntisen maailman demokratoita.
Ilmoita asiaton viesti
”Ranskassa ja Suomessa on viime vuosikymmeninä leikattu presidentin mahdollisuuksia istua ylipitkä virkakausi. Venäjällä vastaavaa ei ole tehty, ja jälki näkyy.”
Hämmentävintä on, että Suomessa presidentin oikeuksien kaventaminen on johtanut huonompaan suuntaan. Vaikka demokratian kannalta tärkeää onkin, että yhdelle henkilölle ei sallita liian paljon valtaa, joissain kohdin siitä on haittaa.
Yli-innokas, taitamaton pääministeri saattaa aiheuttaa kompurointia ja ylilyöntejä maamme poliittisessa päätöksenteossa.
Venäjä on oma lukunsa maailman historiassa. Yksinvaltius, eli diktatuuri, on vaarallinen vallankäytön muoto.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Suomen nykyinen pääministeri ei ole yli-innokas eikä taitamaton. Samaa ei voi sanoa Ahosta ja Lipposesta. Sokeus sille mitä Venäjä oikeasti on, on näkynyt esimerkiksi siinä, miten entiset pääministerit Esko Aho (kesk) ja Paavo Lipponen (sd) toimivat.
Aho meni töihin Venäjän valtakoneistoon kuuluvaan Sberbankiin, joka on lännen pakotelistoilla ja jonka kautta on esimerkiksi kanavoitu rahaa Itä-Ukrainan separatisteille. Lipponen meni lobbaamaan Venäjälle tärkeää Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.
”Entisiä pääministereitä varmasti imartelevat tällaiset pyynnöt. Mutta tuossa asemassa ei tulisi enää sortua hakemaan sellaisiin asemiin, jotka ovat jollain tapaa ristiriidassa yleisen edun kanssa. Mutta nämähän aina selitetään parhain päin, tietenkin.”
Sokeus on näkynyt Hautalan mukaan siinäkin, millaista kansalaisyhteiskuntatoimintaa Suomessa on tuettu. Hän vertaa kahta järjestöä: Suomalais-venäläistä kansalaisfoorumia, jota hän oli perustamassa, ja Suomi–Venäjä-seuraa.
Ensimmäinen oli lähestulkoon ainoa taho, joka piti yhteyttä Venäjän demokraattiseen oppositioon. Sitä pyöritettiin vapaaehtoisvoimin. Hautala muistelee foorumin saaneen julkista tukea noin 10 000 euroa.
”Samaan aikaan Suomi–Venäjä-seura sai miljoonatukia, vuodesta toiseen aivan järkyttävän suurta valtionapua.”
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008719970.html?share=dbf64106fc47d43a3a197882cf3ce0ad&fbclid=IwAR0vFbHWeAKusYKAmPFEVaObsoeP7Yfh9DgK4qA0c5VWgclu6eHJHGrZ-n4
Ilmoita asiaton viesti
Toivon Le Penin voittoa koska EU kaipaa kunnon tuuletusta.
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta kirjoittaa tuollaista tuubaa nykyisessä maailmantilanteessa, kun lännen nimenomaan pidettävä yhtä.
Ilmoita asiaton viesti
Aa olet näitä: ”Yhtään artikkelia ei löytynyt.” tyyppejä…
Ilmoita asiaton viesti
Eli Putinin trolleja. Nyt niitä kömpii taas esiin koloistaan niin kuin Krimin miehityksen alla.
Ilmoita asiaton viesti
Voin kyllä kertoa etten ole yhden pätkän vertaa Putinin kannattaja. Siitä huolimatta Keijon kirjoittama kommentti on asiallinen. Eu todellakin tarvitsee tuuletusta, siitä on demokratia hyvinkin kaukana, tai jos se toimii, lienee sopivaa maksattaa tuleva elpymispaketti kaikilla ’ demokratian’ kannattajilla. Jään ihan vapaaehtoisesti pois siitä paketista. Kriisistä kriisiin käy eu:n tie.
Ilmoita asiaton viesti
Marine Le Pen on Putinin hyödyllisiä idiootteja. Ei EU niitä tarvitse, mutta Putler tarvitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas kaiholla muistelen niitä aikoja, kun politiikka oli tylsää.
Ilmoita asiaton viesti
”Vuonna 1975 Giscard d’Estaing allekirjoitti Ranskan edustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan Helsingissä.
Kesäkuussa 1980 hän teki valtiovierailun Suomeen presidentti Urho Kekkosen toimiessa isäntänä.” WP
* * * *
Olin juuri saanut lapsen toukokuun 2.pvä 1980!
Puolisoni kanssa olin kutsuttuna Kalastajatorpalle kesäkuussa 1980, jolloin vietettiin presidentti Valeri Giscard d’Estaingin kunniaksi kutsut, eli Suomessa asuvat ranskalaiset viettämään juhlahetki upeissa puitteissa.
Jouduin pikaisesti ompelemaan itselleni juhla-asun, sillä vasta kuukausi vauvan syntymästä, entiset leningit eivät vielä mahtuneet tyylikkäästi ylleni.
Vanhempani kutsuttiin vauhdilla vauvan hoitajiksi.
Tapasin presidenttiparin myös Ranskan Suurlähetystön kutsuilla. Tyylikäs pariskunta, jonka seurassa ei tarvinnut jännittää!
Tapasin myös François Mitterrand’in, joka seurasi Giscrd d’Estainia.
Tällainen etuoikeus suurvaltioiden presidenttien tapaamisille onnistuu, kun asuu päämaansa ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Sivujuonteena tulee avauksesta mieleen, että Alain Poher oli eräänlainen Ranskan yhdistetty K-A. Fagerholm ja Johannes Virolainen: hän istui senaatin puhemiehenä uskomattomat 24 vuotta.
Presidentiksi häntä(kään) ei valittu. Mutta kun Yhdysvalloissa varapresidentti toimii senaatin puhemiehenä, Ranskassa taas senaatin puhemies toimii varapresidenttinä. Sellaista on tarvittu kahdesti: kun de Gaulle erosi ja kun Pompidou kuoli.
Ilmoita asiaton viesti
Ovensuukyselyjen tulos julkistetaan klo 21.
Blogin lopussa olevien linkkien kautta löytyy reaaliaikainen tulosseuranta
illan mittaan. Myös YLE TV1 kertoo klo 21 ovensuukyselyn tuloksen.
Äänestysvilkkaus tuntuu olleen vaatimatonta Ylen Pariisin kirjeenvaihtajan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Belgian ranskankielinen TV on kertonut ovensuukyselyiden tuloksia, niiden mukaan Macron ja Le Pen olivat tunti sitten tasoissa, 24 %
https://www.rtbf.be/article/presidentielle-2022-emmanuel-macron-et-marine-le-pen-au-coude-a-coude-avec-24-des-voix-10972459
Ilmoita asiaton viesti
Ovensuukyselyn kannatusluvut (%):
Emmanuel Macron 28,1
Marine Le Pen 23,3
Jean-Luc Mélenchon 20,1
https://www.francetvinfo.fr/elections/presidentielle/direct-resultats-presidentielle-2022-macron-le-pen-melenchon-zemmour-pecresse-qui-sera-en-tete-a-l-issue-du-premier-tour-suivez-notre-soiree-speciale_5070043.html
Luvut elävät tästä eteenpäin. Macronin kannatus on ennustettua suurempi.
Vuoden 2017 vaaleissa saivat ensimmäisellä kierroksella
Macron 24,0 % ja Le Pen 21,3 % sekä seuraavat Fillon 20,0 %,
ja Mélenchon 19,6 %.
——-
P.s. Kahden viikon päästä 24.04.2022 taas seurataan Ranskan vaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti äänestysprosentti ei jääkään juuri viimekertaista pienemmäksi.
Täysjärkiset ehdokkaat (muut kuin Le Pen ja Zemmour) näyttävät toivovan yksimielisesti, että toisella kierroksella kukaan ei äänestäisi Le Peniä.
Ilmoita asiaton viesti
Äärivasemmiston Melenchon sai 22% ja toisen kierroksen tulos ratkeaa miten sosialistit äänestävät. Luulisi Le Pen olevan heille Macronia parempi vaihtoehto.
Peli on siis edelleen auki.
Ilmoita asiaton viesti
Tynnyrisi tienoilla ei asune kovin monia sosialisteja. Johtajat tuntevat joukkonsa, joten Hidalgo pyytää äänestämään Macronia, Melenchon olemaan äänestämättä Le Peniä.
Ilmoita asiaton viesti
Saa nähdä, millä uusilla teemoilla käydään 2. kierros.
Macronilla on tässä suhteessa tietopankissa enemmän kuin
1. kierroksella teemansa jo kuluttaneella Le Penillä.
Le Penin selvisi niukin naukin 2. kierrokselle, alle 1 %-yksikön erolla kolmanneksi sijoittuneeseen ehdokkaaseen.
Ilmoita asiaton viesti
Aamu-tv:ssä Timo Miettinen muistutti mahdollisuudesta, että vasemmistoäänestäjät vetäytyvät kakkoskierrokselta, mikä painottaisi asetelmaa Le Penin hyväksi. Todellakin: jos äänestysprosentti putoaa rajusti, kannatusosuudet muuttuvat ehkä paljonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Edellisissä presidenttivaaleissa Le Pen sai 22% äänistä ja nyt 23%. Ei voida puhua suuresta kannatusmuutoksesta. Vasemmistoradikaali Mélenchon menestyi melkein yhtä hyvin kuin Le Pen. Mélechon sai 22% äänistä. Saa nähdä siirtyvätkö Meléchonin äänestäjät Macronin leiriin. Tuskin he nyt siirtyvät äänetämään Le Peniä!
Ilmoita asiaton viesti
Kaksivaiheisessa vaalissa suuri määrä äänestäjiä joutuu loppuvaiheessa valitsemaan ”sen pienemmän pahan”. Niin se menee meilläkin, ja jopa USA:ssa, jossa esivaaleja voidaan ajatella ykköskierroksena.
Ilmoita asiaton viesti
”Saa nähdä siirtyvätkö Meléchonin äänestäjät Macronin leiriin. Tuskin he nyt siirtyvät äänestämään Le Peniä!”
Varmaankin osa antaa äänensä Macronille varmistaakseen, ettei Le Pen voita! Osa voi jättää äänestämättä!
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelin hetki sitten espanjalaisten toimittajien keskustelua. Edellisissä presidenttivaaleissa kolme kymmenestä vasemmistoäänestäjistä antoi äänensä Le Penille toisella kierroksella. Syynä se, että Macronia nähtiin elitistina. Asetelma on siis auki ja kahdessa viikossa voi tapahtua mitä tahansa. Le Pen ”tukee” Putinia ja nämä espanjalaiset toimittajat sanoivat, että varmasti venäläiset yrittävät vaikuttaa vaalituloksiin. He puhuivat hybridivaaleista.
Ilmoita asiaton viesti