Ranskan presidentinvaalien 1. kierroksen tulosseuranta

Tänään käydään Euroopan ja EU:n kannalta tämän vuoden tärkeimmät vaalit – Ranskan presidentinvaalit – ja vaalien  1. kierros. 

YLE  TV1 lähetti historiallisen draamasarjan   – De  Gaulle -, joka palautti mieleen Ranskan lähihistoriaa  toisesta maailmansodasta 1970-luvulle saakka. Hieno sarja.

Charles de Gaulle’n jälkeen Ranskan presidentteinä  ovat toimineet:

****

Kannatusmittausten   perusteella näyttää siltä, että toiselle kierrokselle  ovat yltämässä istuva  presidentti  Emmanuel Macron (La République en Marche!)  ja kannatustaan viime viikkoina lisännyt  oikean laidan kestoehdokas Marine Le Pen (Rassemblement national).  

Sijalle  kolme on sijoitumasssa   kannatusmittausten mukaan  vasemmistolainen  Jean-Luc Mélenchon   (La France insoumise) ja  sijoille 4-5  keskustaoikeistolainen Valérie Pécresse   (Les Républicains)  sekä äärioikeistolainen Éric Zemmour  (Reconquête).

Ranskan presidentinvaaleissa on yleensä tarvittu kaksi kierrosta  Vuoden  2002  vaaleissa ei tarvittu toista kierrosta, sillä  Jacques Chirac sai äänistä 1. kierroksella 82,2 % vastaehdokkaan – Marine Le Penin isän –   Jean-Marie Le Penin  saadessa vain 17,8 % äänistä.

****

Emmanuel Macronin  taustaryhmä kuuluu Euroopan parlamentissa Renew Europe -ryhmään. Marine Le Penin taustaryhmä on sama kuin Suomen PS:n maahanmuutto- ja EU-vastainen Identity and Democracy ryhmä.

Miten sitten vieras valta tavalla tai toisella pyrkii vaikuttamaan vaalien tulokseen, jää nähtäväksi. Toinen em. ehdokkaista lienee Moskovalle  enemmän mieleen. Vuonna 2014  Washington Post   uutisoi  Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Penin  venäläiseltä pankilta saamasta vaalirahoituksesta.  Marine Le Pen on ollut aiemmin mieluisa   vieras Kremlissä.  Ukrainan sodan johdosta Le Penin voitto olisi  voitto Moskovalle. Uskon, että  ranskalaiset ovat vaalien toisella kierroksella 24.04.2022 viisaita kannattamaan Emmanuel Macronia.

Ranskalaiset ovat impulsiivista  kansaa lakkoilemaan ja vaihtamaan puoluetta. Emmanuel Macronilla on viime aikoina riittänyt maailmanpolitiikan haasteita kuin keskittymistä Ranskan sisäpolitiikan kysymyksiin. Tätä on tilannetta Marine Le Pen on viime viikkoina käyttänyt hyväkseen  mm.- arvostelemalla moninaisten hintojen nousua ym.

Kahden aiemman presidenttipuolueen    Les Républicains   ja   Socialist Party  nykyiset kannatukset ovat romahtaneet. Kesäkuussa käydään Ranskassa Kansalliskokouksen vaalit. Vuoden 2017 vaaleissa Emmanuel Macronin taustaryhmä La République en Marche! sai enemmistön Kansalliskokoukseen. Nyt ei tule saamaan.

****

Ranskan presidentinvaaleja voi seurata Suomessa esim. maksulliselta  France 2  -kanavalta  ja monista päivälehdistä (esim. Le Figaro   –  Le Parisien  – Le Monde ). YLE TV1 lähettää klo 21 oman erikoislähetyksensä.

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu