Ranskan presidentinvaalien ratkaisevan  2. kierroksen tulosseuranta

Tänään käydään Euroopan ja EU:n kannalta tämän vuoden tärkeimmät vaalit – Ranskan presidentinvaalit – ja vaalien  ratkaiseva  2. kierros. 

Vaalien  1. kierroksella (10.04.2022)  kaksi eniten saanutta ehdokasta olivat (kuten vuonna 2017)  Emmanuel Macron  ja Marine Le Pen ja nyt he ovat  tänään vastakkain vaalien 2. kierroksella.

Kannatusmittauksissa  Emmanuel Macron  (LREM) on ollut johdossa n. 55-57 %:n kannatuksella   vastaan Marine Le Pen (RN)  43-45 %:n kannatus. .   Miten sitten ennusteet toteutuvat?  Kannatusmittauksissa n. 10-13 % ei ollut  vielä valinnut ehdokastaan. Toinen ratkaiseva  asia on  se, keitä äänestävät  muiden puolueiden äänestäjät, joiden ehdokas ei edennyt 2. kierrokselle.

Pitäisin  suurena  yllätyksenä, jos ennustemittaukset olisivat täysin väärässä. Toinen olisi tilanne, jos molempien ehdokkaiden kannatukset liikkuisivat molemmilla 48-52 %:n seutuvilla.

Tiukkoja vaaleja on käyty  lähihistoriassa kyllä aiemminkin. Vuoden 1974 vaalit voitti Valéry Giscard d’Estaing  50,8 %:n kannatuksella. Seuraavissa vuoden 1981  vaaleissa  osat vaihtuivat ja François Mitterrand otti voiton  51,8 %:n kannatuksella ja voitti istuvan presidentin. Vuoden 2012 vaaleissa voittoon ylsi  François Hollande   51,6 %:n  kannatuksella.

****

Kotimaan ja ulkomaan mediassa on analysoitu, että mitä tapahtuu EU:lle  Marine Le Penin  voittaessa presidentinvaalit. On verrattuna jopa samanlaiseen  myllerlykseen  kuin  tapahtui Britannian EU-erossa.   Britanniassa tosin  nyt äänestäjien enemmistö pitää virheenä maan EU-eroa.  

Uskon vahvasti, ettei Ranskan äänestäjien enemmistö ole tänään populistien  vietävissä.  Ranska on yksi EU:n perustajamaista.  EU:n edeltäjän  Euroopan hiili- ja teräsyhteisön  perustussopimuksen allekirjoittivat vuonna  1951  Pariisissa Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg.  Ranskan EU-eroon en tältä istumalta usko, vaikka Le Pen voittaisi vaalit. Tuskin Le Pen edes lähtisi ajamaan maan EU-eroa. Kyllä ranskalaiset ovat tarpeeksi nähneet siltä osin, miten kävi Kanaalin toisella puolella.

Miten käy sitten Suomen Nato -jäsenhakemuksen kanssa, jos Le Pen voittaa vaalit.    Suomen Kuvalehti  on kysynyt  Kansallisen liittouman puoluetoimistosta, mitä Le Pen ajattelee Suomen Nato-jäsenyydestä. Jos hän ei nyt sitä voisi sentään  estää, mutta ainakin hidastaa jäsenhakemuksen käsittelyä.

*****

Ranskassa  presidentti valitsee pääministerin (Ranskan perustuslaki / 8:s artikla)  Vaikka näin on, presidentin  on valittava   pääministeri, joka nauttii kansalliskokouksen  enemmistön kannatusta.  Presidentti ei voi erottaa pääministeriä, mutta hän voi  nimittää ja erottaa muut ministerit pääministerin pyynnöstä. Olisiko tässä heti Marine Le Penille  asia, jossa menisi sukset ristiin kansalliskokouksen kanssa. ? Tosin muistamme, että vuoden 2017 vaalien jälkeen presidentti Macron nimitti pääministeriksi Édouard Philippe’n. Hänellä oli  vanhan presidenttipuolueen  The Republicans -puolueen tausta (vv. 2015-2018 ajalta.) Sittemmin  Édouard Philippe vuonna 2020  valittiin paikallisvaaleissa Le Havren pormestariksi. Seuraavaksi  pääministeriksi  tuli Jean Castex , niin ikään taustaltaan  Les Républicains -puolueesta (Luettelo  viidennen tasavallan  pääministereistä).

Tuleekin olemaan mielenkiintoista, kenet valitaan pääministeriksi kesäkuun kansalliskokousvaalien jälkeen, riippumatta kuka sunnuntaina valitaan presidentiksi.

*****

Kansalliskokousvaaleissa kesäkuussa  Macronin tukipuolue menettänee enemmistön

Kesäkuussa käydään Ranskan kansalliskokouksen (Assemblée nationale ) vaalit (12 ja 19.06.2022) .  Vuoden 2017 vaaleissa   sai Emmanuel Macronin tukipuolue ((LREM)) 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen ehdottaman enemmistön. Nyt tuskin  tulee niin käymään. Kiinnostavaa on, miten menestyy entinen vahva presidenttipuolue The Republicans -puolue ja nouseeko uudessa hallituksessa vaikuttavaan asemaan.  Presidentinvaalien 1. kierroksella  puolueen kannatus jäi pohjamutiin.

Laitavasemmiston hyvin 1. kierroksella menestynyt  Jean-Luc Mélenchon  ja hänen puolueensa (LFI) kertoi    tähtäävänsä nimenomaan kesäkuun kansalliskokouksen vaaleihin. Kannatus tulee varmasti vahvistumaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna, mutta tuskin vasemmisto  enemmistöä saa kansalliskokoukseen . Miksi, koska Ranskan vasemmiston entisen mahtipuolueen  Socialist Party  (Suomen SDP:n veljespuolue)  kannatus on ollut jo vuosia pohjamudissa. 

Kansalliskokouksen valittavat  577 edustajaa  valitaan yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla, jotka perustuu  enemmistövaaliin sekä vaalipiireissä toimitettavaan kahteen äänestyskierrokseen.   Kahden vaalikierroksen järjestelmässä edustaja tulee valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella, jos hän saa enemmistön eli yli 50 % annetuista äänistä ja yli 25 % kaikkien äänioikeutettujen äänimäärästä. Puolue ei välttämättä tarvitse lähimainkaan   yli 50 %:n valtakunnallista kannatusta, yltääkseen  yksin enemmistöön  kansalliskokouksessa.

****

France Ranskan presidentinvaaleja voi seurata Suomessa , kuten 2 viikkoa sitten,  esim. maksulliselta  France 2  -kanavalta  ja monista päivälehdistä sekä muista netin lähteistä  (esim. Le Figaro   –  Le Parisien  – Le Monde ). YLE TV1 lähettää klo 20,55 alkaen  oman erikoislähetyksensä. Ovensuukyselyjen tulos julkaistaan heti klo 21.

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu