Ranskan presidentinvaalien ratkaisevan 2. kierroksen tulosseuranta
Tänään käydään Euroopan ja EU:n kannalta tämän vuoden tärkeimmät vaalit – Ranskan presidentinvaalit – ja vaalien ratkaiseva 2. kierros.
Vaalien 1. kierroksella (10.04.2022) kaksi eniten saanutta ehdokasta olivat (kuten vuonna 2017) Emmanuel Macron ja Marine Le Pen ja nyt he ovat tänään vastakkain vaalien 2. kierroksella.
Kannatusmittauksissa Emmanuel Macron (LREM) on ollut johdossa n. 55-57 %:n kannatuksella vastaan Marine Le Pen (RN) 43-45 %:n kannatus. . Miten sitten ennusteet toteutuvat? Kannatusmittauksissa n. 10-13 % ei ollut vielä valinnut ehdokastaan. Toinen ratkaiseva asia on se, keitä äänestävät muiden puolueiden äänestäjät, joiden ehdokas ei edennyt 2. kierrokselle.
Pitäisin suurena yllätyksenä, jos ennustemittaukset olisivat täysin väärässä. Toinen olisi tilanne, jos molempien ehdokkaiden kannatukset liikkuisivat molemmilla 48-52 %:n seutuvilla.
Tiukkoja vaaleja on käyty lähihistoriassa kyllä aiemminkin. Vuoden 1974 vaalit voitti Valéry Giscard d’Estaing 50,8 %:n kannatuksella. Seuraavissa vuoden 1981 vaaleissa osat vaihtuivat ja François Mitterrand otti voiton 51,8 %:n kannatuksella ja voitti istuvan presidentin. Vuoden 2012 vaaleissa voittoon ylsi François Hollande 51,6 %:n kannatuksella.
****
Kotimaan ja ulkomaan mediassa on analysoitu, että mitä tapahtuu EU:lle Marine Le Penin voittaessa presidentinvaalit. On verrattuna jopa samanlaiseen myllerlykseen kuin tapahtui Britannian EU-erossa. Britanniassa tosin nyt äänestäjien enemmistö pitää virheenä maan EU-eroa.
Uskon vahvasti, ettei Ranskan äänestäjien enemmistö ole tänään populistien vietävissä. Ranska on yksi EU:n perustajamaista. EU:n edeltäjän Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustussopimuksen allekirjoittivat vuonna 1951 Pariisissa Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. Ranskan EU-eroon en tältä istumalta usko, vaikka Le Pen voittaisi vaalit. Tuskin Le Pen edes lähtisi ajamaan maan EU-eroa. Kyllä ranskalaiset ovat tarpeeksi nähneet siltä osin, miten kävi Kanaalin toisella puolella.
Miten käy sitten Suomen Nato -jäsenhakemuksen kanssa, jos Le Pen voittaa vaalit. Suomen Kuvalehti on kysynyt Kansallisen liittouman puoluetoimistosta, mitä Le Pen ajattelee Suomen Nato-jäsenyydestä. Jos hän ei nyt sitä voisi sentään estää, mutta ainakin hidastaa jäsenhakemuksen käsittelyä.
*****
Ranskassa presidentti valitsee pääministerin (Ranskan perustuslaki / 8:s artikla) Vaikka näin on, presidentin on valittava pääministeri, joka nauttii kansalliskokouksen enemmistön kannatusta. Presidentti ei voi erottaa pääministeriä, mutta hän voi nimittää ja erottaa muut ministerit pääministerin pyynnöstä. Olisiko tässä heti Marine Le Penille asia, jossa menisi sukset ristiin kansalliskokouksen kanssa. ? Tosin muistamme, että vuoden 2017 vaalien jälkeen presidentti Macron nimitti pääministeriksi Édouard Philippe’n. Hänellä oli vanhan presidenttipuolueen The Republicans -puolueen tausta (vv. 2015-2018 ajalta.) Sittemmin Édouard Philippe vuonna 2020 valittiin paikallisvaaleissa Le Havren pormestariksi. Seuraavaksi pääministeriksi tuli Jean Castex , niin ikään taustaltaan Les Républicains -puolueesta (Luettelo viidennen tasavallan pääministereistä).
Tuleekin olemaan mielenkiintoista, kenet valitaan pääministeriksi kesäkuun kansalliskokousvaalien jälkeen, riippumatta kuka sunnuntaina valitaan presidentiksi.
*****
Kansalliskokousvaaleissa kesäkuussa Macronin tukipuolue menettänee enemmistön
Kesäkuussa käydään Ranskan kansalliskokouksen (Assemblée nationale ) vaalit (12 ja 19.06.2022) . Vuoden 2017 vaaleissa sai Emmanuel Macronin tukipuolue ((LREM)) 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen ehdottaman enemmistön. Nyt tuskin tulee niin käymään. Kiinnostavaa on, miten menestyy entinen vahva presidenttipuolue The Republicans -puolue ja nouseeko uudessa hallituksessa vaikuttavaan asemaan. Presidentinvaalien 1. kierroksella puolueen kannatus jäi pohjamutiin.
Laitavasemmiston hyvin 1. kierroksella menestynyt Jean-Luc Mélenchon ja hänen puolueensa (LFI) kertoi tähtäävänsä nimenomaan kesäkuun kansalliskokouksen vaaleihin. Kannatus tulee varmasti vahvistumaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna, mutta tuskin vasemmisto enemmistöä saa kansalliskokoukseen . Miksi, koska Ranskan vasemmiston entisen mahtipuolueen Socialist Party (Suomen SDP:n veljespuolue) kannatus on ollut jo vuosia pohjamudissa.
Kansalliskokouksen valittavat 577 edustajaa valitaan yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla, jotka perustuu enemmistövaaliin sekä vaalipiireissä toimitettavaan kahteen äänestyskierrokseen. Kahden vaalikierroksen järjestelmässä edustaja tulee valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella, jos hän saa enemmistön eli yli 50 % annetuista äänistä ja yli 25 % kaikkien äänioikeutettujen äänimäärästä. Puolue ei välttämättä tarvitse lähimainkaan yli 50 %:n valtakunnallista kannatusta, yltääkseen yksin enemmistöön kansalliskokouksessa.
****
Ranskan presidentinvaaleja voi seurata Suomessa , kuten 2 viikkoa sitten, esim. maksulliselta France 2 -kanavalta ja monista päivälehdistä sekä muista netin lähteistä (esim. Le Figaro – Le Parisien – Le Monde ). YLE TV1 lähettää klo 20,55 alkaen oman erikoislähetyksensä. Ovensuukyselyjen tulos julkaistaan heti klo 21.
Annastiina Heikkilä (Yle) tekee varmasti toimittajana parhaansa, mutta ei kykene salaamaan Macron-sympatioitaan. Heikkilä raportoi äskettäin tv-uutisille Nizzasta, ja kaikki hänen haastattelemansa ranskalaiset olivat enemmän tai vähemmän nykyisen presidentin puolella. Jutussa esiteltiin toki myös Marine Le Penin näkemyksiä, mutta niiden vilpittömyys kyseenalaistettiin.
Radion puolella (Yle Puhe) sama toimittaja muistutti aikaisemmin tällä viikolla kiinnostavasti, että Ranskassa luonteva ja kulttuurinmukainen ratkaisu on vaalissa heittää istuva presidentti ulos palatsistaan. Siten ranskalaiset toimivat juuri päinvastoin kuin me suomalaiset, jotka tyypillisesti päädymme myöntämään presidentille jatkokauden.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpikaan ehdokkaista ei kannata eroa EU:sta, että sikäli meni pieleen.
EU:n vaikutusvallan vähentäminen kansallisissa kysymyksissa kuten Suomen metsäpolitiikass olisi mitä toivottavinta Suomen kannalta. Ja sellaista Le Pen kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogitekstissä lukee:
Tuskin Le Pen edes lähtisi ajamaan maan EU-eroa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei lähtisi mutta haluaisi, niin sen ymmärsin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaaliohjelma toteutuessaan on käytännössä Frexit ilman, että tuota sanaa tarvitsee käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
”Huojentava uutinen Ranskasta”, totesi Maria Ohisalo Facebookissa. ”Istuva presidentti Emmanuel Macron on voittanut Ranskan vaalit ja jatkaa työtään. Hän päihitti äärioikeiston Marine Le Penin.
Tällä voitolla on väliä monestakin syystä. Venäjän Putin on vuosia rahoittanut Euroopan äärioikeistoa, pyrkinyt – ja myös monin paikoin onnistunut – luomaan eripuraa ja epäjärjestystä Eurooppaan ja pyrkinyt horjuttamaan Euroopan unionia. Oli Putinin voitto, että britit irtautui Brexitissä EU:sta, oli Putinin voitto, kun Trump voitti USA:ssa.
Nyt oli Ranskan, EU:n ja vapaiden demokratioiden, mutta toivottavasti myös ilmaston ja ympäristön voitto (näitä Macron nosti isosti erityisesti kampanjansa loppumetreillä), että äärioikeisto ei päässyt nousemaan valtaan! Vive la France!”
Ilmoita asiaton viesti
Juolahti mieleen tuosta Brexitistä, kun luen tässä Stephen Hawkingin ”Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin” sivulta 45:
”1970-luvulla olin tutkinut pääasiassa mustia aukkoja, mutta kiinnostukseni kosmologiaan virisi uudelleen ajatuksista, että varhainen maailmankaikkeus olisi käynyt läpi nopean inflatorisen laajenemisen vaiheen, jolloin sen koko kasvoi kiihtyvällä vauhdilla – samaan tapaan kuin hinnat ovat nousseet Ison-Britannian Brexit-äänestyksen jälkeen.”
https://historyandpolicy.org/policy-papers/papers/the-case-for-brexit-lessons-from-1960s-and-1970s
Eli Brexit ei ole uusi asia vaan vanha juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki feministit varmaankin toivovat, että Ranska saisi naispresidentin. Varasuunnitelmana voisi toimia hame valitulla miesoletetulla?
Kansalainen-nettilehden toimittaja Nina Metsälä uutisoi, että keskipäivän äänestysprosentti olisi pari yksikköä alhaisempi kuin edellisellä kerralla, jolloin Macron valittiin. Vaikka tuo kaksi yksikköä olisi Macroniin kyllästyneitä, jotka siis jättävät äänestämättä, ei se taitaisi riittää kääntämään ennusteita päinvastaiseksi.
Le Penin valinta toisi varmaankin muutoksen tuulia Ranskaan. Hänen hyvät suhteensa yhteen kansanmurhaajaan vaan aiheuttavat pientä huolta itselläni tätä vaihtoehtoa ajatellessani, vaikken olekaan ranskalainen. Macronin valinta on se todennäköisempi vaalitulos ja hän jatkanee valitsemallaan linjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan kaikki feministit äänestivät myös Suomen Le Peniä Laura Huhtasaarta silloin kun hän oli presidenttiehdokkaana. Feministejä oli vain niin vähän että Lauran tie presidenttiyteen katkesi kuin kanan lento, mistä Uuden Suomen johtava naisasiamies Rantanen ei liene vieläkään toipunut.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalituloksen ennuste julkaistiin juuri (France 2 tv):
Emmanuel Macron 58,2 %
Marine Le Pen 41,8 %
———
https://www.francetvinfo.fr/elections/presidentielle/resultats-presidentielle-2022-emmanuel-macron-reelu-pour-un-second-mandat-avec-58-2-des-voix-contre-41-8-pour-marine-le-pen-selon-notre-estimation-ipsos-sopra-steria_5088556.html
Ranskan kansan enemmistö ei halunnut Marine Le Peniä. Ei muuta. Hyvää illan jatkoa 😀
Ilmoita asiaton viesti
Macronin vastaehdokas Marine Le Pen edustaa äärioikeistolaista Front national -puoluetta. Etenkin Suomen kannalta merkittävää on, että Le Pen on saanut aiemmin rahoitusta Venäjältä, ja hänet tunnetaan laajemminkin tiiviistä yhteyksistä Putinin hallintoon.
Kampanjoinnin aikana Le Pen pyrki häivyttämään aiemmin selkeästi ilmaisemaansa tukea Putinille. Yhteiskuvat Putinin kanssa eivät enää kelvanneet vaalimateriaaleihin, mutta pohjimmiltaan linja säilyi olennaisilta osin samana. Le Pen kampanjoi kritisoimalla EU:ta ja erityisesti Venäjään kohdistuvia pakotteita. Hän toisteli pitävänsä pakotteiden hintalappua liian kovana ranskalaisille.
Le Pen vaikutti unohtavan, että kaikista kovimman hinnan Venäjän raa’asta hyökkäyssodasta maksavat ne miljoonat ukrainalaiset, jotka ovat menettäneet kotinsa, läheisensä, perheensä tai henkensä sodan vuoksi. Siksi nyt on aika olla ukrainalaisten tukena. He taistelevat nyt paitsi isänmaansa myös koko Euroopan vapauden puolesta. Toivon, että eurooppalaisten sydämet säilyvät jatkossakin Ukrainan puolella.
EU on yksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle. On vaikea nähdä, miten heikompi EU voisi ikinä olla Euroopan tai varsinkaan Suomen etu. Suurin uhka meille on nimittäin Venäjä, ei ”Brysselin byrokraatit”. He ovat meidän puolellamme Venäjää vastaan.
Siksi on Suomen etu, että Ranskan presidentti on vahvan EU:n puolella ja Putinia vastaan – ei Putinin puolella EU:ta vastaan. Vive la France – vive la Liberté!
Ilmoita asiaton viesti
Kesäkuun kansalliskokousvaalien tulos ja puolueiden paikkamäärät – on ainakin tässä vaiheessa- arvoitus. Ilmeisesti tarvitaan joku 40 %:n seutuvilla valtakunnallinen kannatus, joka antaa osviittaa mahdollisuuteen saada yksin enemmistö.
Voi olla, että enemmistön saaminen mm. budjetti- ja veropolitiikassa
on vaikeata.
Ilmoita asiaton viesti