Ruotsin sosialidemokraateilla erilainen ote budjettipolitiikassa Suomeen verrattuna

Ruotsin hallitus on tänään julkistanut vuoden 2021 budjettiehdotuksen.

SVT   –    Dagens Nyheter       — Budgetpropositionen  2021  (Hallituksen sivulta)

Ruotsin sosialidemokraateilla on  melko paljon erilainen ote Suomeen verrattuna budjettipolitiikassa.

Ruotsissa on ollut tasapainossa oleva valtion budjetti, nyt Ruotsikin ottaa velkaa. Velan suhde BKT:sta arvioidaan olevan ensi vuonna vain 42 %. Mutta budjetti halutaan tasapainoon jo vv.2022-2023. Suomessa asia lykättiin 10 vuoden päähän. Ruotsin BKT laskee ennusteiden mukaan tänä vuonna 4,6 %

Ruotsin vuoden 2021 budjetilla tavoitellaan 75 000 uutta työpaikkaa, kun Suomessa tuollaiset tavoitteet  siirsi punavihreä hallitus senkin 10-vuoden päähän. Suomen hallituksen työllisyyspolitiikka meni  helmitaululla laskemiseksi.

Ruotsi panostaa moninaisiin  rakenteellisiin reformeihin ensi vuonna  105 mrd kruunua ja vuonna 2022  85 mrd kruunua.  (Ruotsin kruunu euroissa laskin= 1 euroa 10,4 kruunua)

Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus   alentaa ensi vuonna  verotusta  ja laskee nuorten työllistämisen sotu-maksua. Ruotsin talousarvioesitys sisältää  n.  2,9  mrd:n  euron veronalennukset, josta  tuloverojen  osuus on  n.  1,3 mrd euroa.  Ruotsin Maltinen kokoomus kannattaa myös verotuksen keventämistä, mutta kohdentaisi sitä toisin. Mutta Suomessa esim. tuloverotuksen keventäminen on  kepun tuella vihervasemmistohallituksessa torjuttu.

——-

Suomella  on kansainvälisessä vertailussa Ruotsia suuremmat julkiset menot ja siksi  Ruotsia huonommin taloudessa asiat.

—–

Endcoronavirus-sivuston mukaan  Suomi on pudonnut kaikkein huonoimpaan, punaiseen luokkaan pahentuneen tautitilanteen perusteella. Toivottavasti Suomen hallitus + terveydenhuollon viranomaiset tekevät tällä viikolla tiukentavia päätöksiä mm. matkustamiseen ja ravintoloiden aukioloaikoihin.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu