Ruotsin valtiopäivävaalien tulosseuranta

Ruotsissa käydään tänään   11.09.2022  valtiopäivävaalit.  Vaaleista odotetaan tuloksen suhteen jännittävät.

Otetaan  tähän aluksi edellisten, vuoden  2018,  vaalien tulos:

 

Parti Andel röster Antal mandat
Moderaterna (M) 19,84% 70
Centerpartiet (C) 8,61% 31
Liberalerna (tidigare folkpartiet) (L) 5,49% 20
Kristdemokraterna (KD) 6,32% 22
Arbetarepartiet Socialdemokraterna (S) 28,26% 100
Vänsterpartiet (V) 8,00% 28
Miljöpartiet de gröna (MP) 4,41% 16
Sverigedemokraterna (SD) 17,53% 62
Feministiskt initiativ 0,46%
Övriga anmälda partier 1,07%

Ruotsissa on 4 %:n äänikynnysraja

Nykyistä sosialidemokraattien vähemmistöhallitusta tukevien puolueiden (SVCMP) yhteinen  paikkaluku 175 ylittää    vain yhdellä paikalla  nykyisen opposition  ( MSDKDL) edustajamäärän 174.  

*****

Ruotsin  SVT/Novus)  on  seurannut päivittäin  nykyistä  hallitusta tukevan  blokin ja oppositiossa olevan blokin yhteiskannatusta . Tulosennuste on erittäin jännittävä, sillä enemmistö em. blokkien välillä on vaihdellut. Tuossa SVT:n  linkissä oleva laskelma saisi nykyiset voimasuhteet 175-174.

Muiden tutkimuslaitosten  ennusteissa  on myös blokkien välillä  tasaista    (Sifo  –  SKOP  –  Ipsos  – Demosskop/Aftonbladet. Kaikki nykyiset valtiopäiväpuolueet näyttävät ylittävän 4 %:n äänikynnysrajan.

Kumpi em. blokkeista on suurempi,  ratkeaa   vasta  illan tuloslaskennan aikana. Voi käydä niinkin, että ulkomailla annetut äänet ratkaisevat blokkien välisen suuruuden tai  äänien tarkistuslaskenta.

****

Jos nykyistä hallitusta tukeva blokki saa enemmistön, Magdalena Andersson  jatkaa melkoisella varmuudella  vähemmistöhallituksen pääministerinä. Hallitusta tukeva blokki on tosin keskenään eripurainen siitä, kenen kanssa hallituksessa ollaan  ja  kenen kanssa ei.

Jos nykyinen oppositioblokki saa enemmistön, tietää se hallituksen vaihtumista Ruotsissa. Mutta kuka on pääministeri,  jos Ruotsidemokraattien kannatus – kuten ennusteissa näyttää – on suurempi  kuin Maltillisen kokoomuksen.  Onko kokoomusjohtaja Ulf Kristersson sitten  – kuten Ruotsin mediassa ennakoidaan  – Ruotsin seuraava   pääministeri. Tosin Ruotsissa jatkuisi vähemmistöhallitusten kausi.    Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin nousua Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi tai hallituksen ministeriksi ei  kovin moni usko. Minkälaisen sopimuksen joutuvat  muut puolueet  tekemään Ruotsidemokraattien kanssa mahdollisen  porvarillisen vähemmistöhallituksen tukemisesta, on arvailujen varassa. 

Vuoden 2018 syyskuun vaalien jälkeen hallitusneuvottelut kestivät pitkään. Vasta tammikuussa 2019 saivat sopimuksen sosialidemokraatit, keskustapuolue ja liberaalit hallituksen tukemisesta. Myöhemmin liberaalit sanoutui  irti tuosta sopimuksesta. Hallitusneuvottelut ovat  jälleeen modostumassa vaikeiksi ja mutkikkaiksi.

Edellinen enemmistöhallitus oli Ruotsissa pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus (vv. 2006-2014)  jälkeen  (Ruotsin hallitukset 1974 –). 

***

Vaalikeskustelussa  Nato -jäsenyys ei  enää ollut hallitsevin aihe.  Suomen ja Ruotsin Nato -jäsenyyden liittymissopimusten ratifiointikäsittely on  vireillä   vielä muutamissa nykyisissä jäsenmaissa (Greece, Hungary, Portugal, Slovakia, Spain, Türkiye).

Vaalikeskusteluissa jengirikollisuus lieveilmiöineen, maahanmuuttoasiat, muuttunut energiatilanne  ja terveydenhoidon huono tilanne ovat olleet eniten aiheina esillä.

 Poiketen täysin Suomen tilanteesta, Ruotsin valtion budjetti on  tasapainossa

****

Ruotsin vaalien tuloslaskentaa voi seurata  SVT:ssä  (klo 20,45)  ja  YLE/TV1 (klo 21 ja 21,55) sekä Ruotsin johtavista päivälehdistä (Dagens Nyheter ja   Svenska Dagbladet).

****

Kahden viikon päästä sunnuntaina  25.09.2022 ovat vaalit Italiassa. Niistä sitten myöhemmin lisää (puoluekannatukset).

+5
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu