Saarivaltakunnan pääministerillä ja oppositiojohtajalla ollakko vai eikö olla tilanne

Saarivaltakunnassa Britanniassa kärvistellään  monissa EU-eron ( Britain’s Brexit trade chaos)  kansalaisia  koettelevissa  jälkimainingeissa.

Samaan aikaan äänestäjät ovat joutumassa valinnan eteen, kumman sanomisiin   – pääministeri Boris Johnsonin vai oppositiojohtaja, työväenpuolueen puheenjohtaja Keir Starmeriin on luottamista.

Pääministeri Boris Johnson  on saanut  sakot koronavirussulkusääntöjen rikkomisesta eli niin sanotusta partygatesta. Brittimediassa  ihmetellään, mistä  yksittäisistä juhlista pääministeri Johnson on sitten saanut sakot. Juhlia kun näyttää olleen melkoinen määrä.

Tällä viikolla julkaistiin  loppuraportti   pääministerin Johnsonin virka-asunnon pandemiasulkuajan juhlista.  Ulkopuolisen on vaikea erottaa, mikä tilaisuus oli  työtilaisuus vai “bilettilaisuus”. Äänestäjien enemmistön mielestä pääministeri Johnsonin tulisi erota. Pääministeri Johnson ilmoitti lehdistötilaisuudessa  em. loppuraportin julkistamisen jälkeen, ettei aio erota ja, että  on aika siirtyä muihin asioihin. Muita asioita  kyllä tällä hetkellä riittää saarivaltakunnassa  niin paljon, että  pääministerin virka-asunnon edessä päivystänyt kissa on tainut kadota  maisemista.

****

Mutta blogiotsikkoon takaisin.  Britannian työväenpuolueen johtaja Keir Starmer on arvostellut  sanoja säästämättä pääministeri Boris Johnsonia juhlien järjestämisestä pahimpaan korona-aikaan. Mutta, mutta. Nyt on käynnissä  myös  tutkimus, onko  Keir Starmer   itse  noudattanut koronasääntöjä”. Pari viikkoa sitten Keir Starmer sanoi  olevansa  valmis eroamaan , jos  hän on rikkonut koronarajoituksia.

****

Mitä tästä pitäisi ajatella. Pitäisikö sekä  pääministeri Boris Johnson että oppositiojohtaja Keir Starmer olla yhtä aikaa näyttämöllä  näyttelemään William Shakespearen tragediasta Hamlet 3 näytöksen 1. kohtaus“Ollako vai eikö, siinä pulma”   ( To be, or not to be  , that is the question) .

→ Johnson haluaa  olla,  Starmer ei halua olla.

***

Britannian edelliset parlamenttivaalit käytiin vuonna 2019 hajotusvaaleina. Vaaleissa konservatiivit saivat murskavoiton ja työväenpuolue murskatappion . Konservatiiveilla  ei ole tällä hetkellä pienintäkään  halua parlamentin hajottamiseen, kun kannatusluvut osoittavat asetelmien muuttumista päinvastaiseksi vuoden 2019 vaaleihin verrattuna. Seuraavat lakisääteiset parlamenttivaalit ovat  vasta tammikuussa 2025. Onko Boris Johnson silloin konservaviivien johtaja ja pääministeri, on   sitten kokonaan toinen asia.

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu