Saksan liittokanslerilla ja hallituksella  alkaa  kasvaa uskottavuusongelma

Saksan viime vuoden syyskuun liittopäivävaalit käytiin enemmän tai vähemmän liittokanslerivaaleina SPD:n lehdokkaan eli nykyisen liittokansleri Olaf Scholzin   ja  CDU/CSU:n ehdokkaan  Armin Laschetin  välillä. 

Paljon ennen vaaleja  jo ennustettiin, että CDU/CSU:ta  odottaa vaaleissa romahdus Armin Laschetin johdolla.   Niin myös kävi.  Vaalitappio   oli  CDU/CSU:lle suuri  ( 32,9 % → 24,1 %) edellisiin vuoden 2017 verrattuna.

CDU/CSU:n  liittokansleriehdokas  Armin Laschet ei ollut uskottava liittokansleriehdokas. Sen aistivat ja näkivät myös äänestäjät  tv-väittelyissä  Olaf Scholzin kanssa.

****

Vaalien jälkeen joulukuussa Saksa sai  liittokansleri Olaf Scholzin johtaman kolmen puolueen ( SPD + Grüne +FDP)  hallituksen ja CDU/CSU joutui oppositioon. SPD palasi hallituksen johtoon ja  Angela Merkelin 16 vuotta kestänyt liittokanslerikausi päättyi.

CDU:n  liittopäivävaaleissa kärsimän suurtappion myötä  puolueen puheenjohtajaksi  valittiin    tammikuussa pidetyssä   puoluekokouksessa  jäsenäänestyksen  perusteella Friedrich Merz .   CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtajana jatkaa  Markus Söder.

****

Onko nyt   CDU/CSU saamassa takaisin vaaleissa menettänyttä kannatustaan. Siltä vähän alkaa näyttää. Kannatusmittauksissa alkaa CDU/CSU:lla  olla selvä  johtoasema  SPD:hen  verrattuna.  Myös viime sunnuntain  Schleswig-Holsteinin maapäivävaalit (CDU 43,4 % ja SPD  16 %)  ja tänään pidetyt   Nordrhein-Westfalenin  maapäivävaalit   (Ennuste:  CDU 35  %  ja SPD  28 %)  vahvistaa viimeaikaisen  kannatuskehityksen    CDU/CSU:n ja SPD:n  välillä.

****

Odottaako  sitten vain puolivuotta  vallassa ollutta  liittokansleri Olaf Scholzin    ja hänen muodostamansa hallitusta   uskottavuusongelma, kuten CDU/CSU:ta ennen liittopäivävaaleja ?  Angela Merkelin hallituksessa CDU/CSU:n kannatusta nakersi   hallituskumppani, nykyinen liittokansleripuolue  SPD.  Nyt  vastaavasti  SPD näyttää  menettävän   kannatusta hallituskumppani vihreille. Saksalla  on suuria  haasteita ratkaistavana   mm. energia- ja  ilmasto- sekä maahanmuuttopolitiikassa.  EU- ja maahanmuuttovastainen AfD   ei ole saanut enää  takavuosien kannatusta, vaan kannatus on  n. 10 %:n seutuvilla koko maan tasolla.

****

Liittokansleri Scholzin  Venäjä -politiikka on saanut vastaansa kritiikkiä ja vaatinut hänen   ulostuloa  mediassa.  Jopa Ukrainan  presidentti Volodymyr Zelenskyi   arvosteli  Saksaa kovin sanoin. Kritiikki suoranaisesti  pakotti  Scholzin   osallistumaan Ukrainan  aseelliseen  ja taloudelliseen tukemiseen  muitten Nato- ja EU-maiden tavoin.  

Olaf Scholz tapasi Moskovassa  Vladimir Putinin runsas viikko aiemmin, kun Venäjän hyökkäys   24.02.2022  Ukrainaan käynnistyi. Neuvottelupöytä oli yhtä pitkä kuin Ranskan presidentti  Macronin käydessä aiemmin Moskovassa. Ranskan ja Saksan johtajien käynti Moskovassa tuntuu näin jälkikäteen Venäjän suurelta harhautukselta.

Olipa Saksassa mikä hallituspohja tahansa, ei ole helppoa olla  nykyisessä maailmanpolitiikan tilanteessa  hallitusvastuussa. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin mukaan  hänen maansa   olevan   valmiina Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden nopeaan  ratifiointiin.   CNN uutisoi  tänään   Suomen päätöstä  hakea (selontekotäydennys)   Naton jäsenyyttä.

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu