Suomen julkinen talous on pahoissa vaikeuksissa
Jos korkomenot ovat vv. 2023-2024-2025-2026 vähintään ensi vuoden luokkaa 1,28 mrd euroa, valtio maksaa 1,7 mrd yhteensä enemmän korkomenoja kuin vv. 2019-2022. Mutta taitaa olla niin, että korkomenot tulevat ensi vuoden tasosta vielä kasvamaan selvästi lisää. Valtio joutunee maksamaan korkomenoja vv. 2023-2026 yhteensä jopa 3-4 mrd enemmän kuin vv. 2019-2022.
Korkomenot momentilla 30.01.90 Valtionvelan korko (arviomääräraha)
2019-2020-2021- 2022 (1,19 + 0,89 + 0,76 + 0,68 = yht. n. 3,5 mrd
Ensi vuoden tänään julkaistussa VM:n pohjaehdotuksessa on epävarmuustekijöitä paljon:
- minkälaisen talouden taantuman Suomi kohtaa ja, mitä se vaikuttaa vientiin, työllisyyteen, verotuloihin ym.
- kuinka suuri paine inflaatioon on ulkoisista ja sisäistä tekijöistä
- sote ja maaakuntauudistuksen verojen yhteensovittaminen valtion ja kuntien välillä. Sama koskee menoja.
- puuttuva rahoitus ja todellisuus hoitajamitoituksesta, hoitotakuusta, oppivelvollisuusiän nostamisesta ym
Suomessa vaalikaudella 2019-2023 valtiovarainministeripuolueeksi junali itsensä vuoden 2019 vaalien ainut häviäjä (-18 paikkaa). Nykyinen valtiovarainministeri on välttänyt puhumasta talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottamasta keskipitkän aikavälin konkreettisen suunnitelman laatimisesta julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta.
YLE otsikoi: “Suomen velka kasvaa eikä sille ole kohta maksajia”.
Samalla osinkotulot valtio-omisteisista yhtiöistä ei tuoluta budjettia lähestulkoonkaan entiseen malliin.
Edessä on rajut menojen leikkaukset, vaikka vasemmistohallitus ei tästä puhua pukahda.
Ilmoita asiaton viesti
Jos summaa kertymän 4 vuodelta/vaalikaudelta puhutaan jo miljarditason
summasta. Ja vielä suurempi on summa velkojen korkomenojen kasvusta, puhutaan jo monista miljardeista. Jostain se on pois sitten, kauan ei voida velkojen korkoja maksaa lisävelanotolla.
Ilmoita asiaton viesti
Missä mahtaa viipyä sotu-uudistus?..
Kaikki eri etuudet pitäisi sosiaaliturvauudistuksessa yhteensovittaa ja porrastaa perhekohtaisena (saman kotitalousyksikön) ansiotason mukaan, jossa määrätyn ansiotason ylittävä perhe/pariskunta/yksinhuoltaja/sinkku ei olisi oikeutettu esim. lapsilisiin, asumistukeen, opintorahaan ja muihin vastaaviin etuuksiin, kun perheen tulot ylittävät määrätyn rajan.
Tämä voitaisi saattaa helposti voimaan negatiivisen tuloveron (ja perustulon) kautta ja joka päivittyisi pari kertaa vuodessa (edellisen 6 kk:n tulotason perusteella ja todellinen tasaus lopullisessa verotuksessa).
”Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat molemmat tapoja yhdistää vähimmäisturva ja tuloverotus yhdeksi kokonaisuudeksi.”
https://vnk.fi/toimi/perustulo-ja-negatiivinen-tulovero
Olisi välittömästi tartuttava sotu-uudistuksen toimeenpanoon, vaikka asiaa valaisevien kokeilujen kautta.
Ilmoita asiaton viesti