Suomen Nato-prosessi oli mestarillinen valtiomiesteko

Turvallisuuspolitiikan tutkija, tohtori Tomas Ries sanoo Verkkouuutisten haastattelussa, että  Suomen Nato -prosessi yksi suurimmista valtiomiesteoista Euroopassa viimeisten 50 vuoden aikana tai ainakin kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Tomas Ries jatkaa, että vuoden 2022 helmikuun 24. päivän jälkeen    oli kuitenkin ilmeistä, että kaikki suunnitelmat mahdollista jäsenyyshakemusta varten oli jo laadittu ja kaikki tarvittavat ihmiset asemissa.  Prosessi oli tavattoman systemaattinen ja tarkoin laskelmoitu. 

Tuota Tomas Riesin näkemystä  tukee, että presidentti Sauli Niinistö  tapasi  USA:n presidentti Joe Bidenin  runsaan viikon kuluttua tuosta Venäjän hyökkäyksestä   04.03.2022.

Suomesta tuli  Nato -jäsenmaa  04.04.2023. Suomen liittymisprosessi Natoon tapahtumapäivineen on kuvattu tuossa ulkoministeriön  tiedotteessa.

Suomi ja Ruotsi jättivät  yhtä aikaa (18.05.2022)  Nato – jäsenhakemuksen.  Liittymissopimukset hyväksyttiin 05.07.2022 myös     yhtä aikaa  kaikkien nykyisten  jäsenmaiden toimesta. 

Valitettavasti Ruotsin Nato -jäsenyys on vielä vaiheessa, koska puuttuu vielä Unkarin ja Turkin ratifiointi Ruotsin liittymissopimuksesta.  Natossa aletaan varautua siihen, ettei Ruotsin Nato jäsenyys taida olla selvä ennen Naton   Vilnan  kesän huippukokousta.

USA:n presidentti Joe Biden  käynee Suomessa ennen tuota  Naton Vilnan huippukokouksen  yhteydessä.

****

Venäjä on jäädyttänyt Suomen ja Tanskan  edustustojen pankkitilit (HS Reuters) . 

***

Miten sitten Venäjä saadaan  vastuuseen sotarikoksista Ukrainassa (lue Hollannin hallituksen sivulta  ja  BBC ).

Reykjavikissa   tällä viikolla  pidetyssä   46  jäsenmaan  Euroopan neuvoston huippukokouksessa on  perustettu  Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kansainvälinen vahinkorekisteri.

****

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu