Suomen  terveyspalvelujen kehittämiseen ei tarvita uutta valtion  hallintoporrasta

Hallitus on pitänyt tänään tiedotustilaisuuden  sote -uudistuksesta.. Lakiluonnoksesta annettiin  773 lausuntoa, joita ei juurikaan  ole  otettu huomioon.

Lähestyn  tässä  asiaa lyhyesti  – en syvällisen analyyttisesti – käytännön johtamisen ja hallinnon  sekä palveluja tarvitsevan kansalaisten kannalta 

Alueiden määrä. Esitetyt yli 20 maakuntaa ( hyvinvointialue on keksitty  uusi nimitys) ovat kättelyssä eriarvoisessa asemassa asukasmäärältään talouden ja hallinnon näkökulmasta kykenemään vastaamaan   annettavista  tehtävistä. Uuden hallintoyksikön perustaminen it-järjestelmineen ym. on työläs. Ymmärtäisin tätä  alueiden  määrää, jos rajoitettaisiin  5-9-alueen välille.

asukasmäärätUudenmaan jako

Verotus. Verotuksen saumaamiseen valtion hyvinvointialueen ja kuntien välillä on paperilla helppo, mutta  kunnan maksuvalmiuden ja kassatalouden hallinnan suuri riski. Milloin kunnissa huomataan, että kunnan talousarvio romahtaa puhumattakaan, että kunnan oma talous nykyisestä kohentuisi. Maakuntaveroa puuhataan samaan aikaan, vaikka se  johtaa monien mielestä kokonaisverotuksen kiristymiseen maassa, jossa verotus on jo kansainvälisessä vertailussa ylikireä

Verotuksen saumaus valtio <–> kunnat

Henkilöstö. Massiivinen yli 200 000 määräisen henkilöstön ”kippaalinen” kunnista ja kuntayhtymistä maakuntavaltion (hyvinvointialueelle)  palvelukseen on perin haastava henkilöstöjohtamisen, työ- ja virkaehtojen ym. kannalta ja. Millä varmistetaan henkilöstön riittävyys, kun jo nyt mm. terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa harkitaan suuressa määrän alan vaihtoa. . Ja miten käy henkilöstön riittävyydelle  vanhusten huollossa, josta tuli laki henkilöstömitoituksesta juuri voimaan.

           → henkilöstön ”kippausta”  ei ole loppuun mietitty

Rahoitus. Määrärahojen jakaminen maakuntien (hyvinvointialueen) välillä ministeriön toimesta tulee riitauttamaan poliittisesti maakunnat /hyvinvointialueet keskenään  . Eräiden kaupunkien ja HUS:n rahojen ryöstö tulee olemaan kohtalokas monessa suhteessa (taloudellinen toimeliaisuus ja valtakunnalliset erityispalvelut).

Määrärahojen ryöstö 

Kunnallinen itsehallinto .Viime aikoina olen havahtanut siihen, että onko  vuosisatainen Suomen kunnallinen itsehallinto kokemassa nyt suuralasajon, jossa monet käytännön vielä lähellä päätettävät asiat karkaavat maakuntakeskuksiin, eikä jatkossa oman tai kuntayhtymän terveyskeskuksen säilymisestä päättäminen ole omissa käsissä. Suomen terveydenhuolto kv-vertailussa on kärkipäässä eikä sen kehittämiseen tarvita uutta hallintoporrasta, vaan nykyisten pullonkaulojen korjaamisen

Kansainvälisessä  vertailussa   Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on maailman parasta. Suomen kanssa ensimmäisen sijan jakavat Islanti, Norja, Hollanti, Luxemburg, Sveitsi ja Australia. Suomen  terveydenhuollon kehittämiseen ei  tarvita uutta hallintoporrasta, vaan nykyisten pullonkaulojen korjaamisen sekä saumaton integraatio julkisen, avoimen ja kolmannen sektorin välillä. Hallitus ajaa maahamme raskasta hallinto edellä terveyspalvelumallia,  joka ei paranna palvelujen ylläpitoa ja saatavuutta. 

Itsehallinnon säädös perustuslaissa


Kuntaliiton  tuoreen kannanoton mukaan nykyiset sote-ongelmat pysyvät ennallaan

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu