Suomen valtio on pahassa velkakierteessä, eivätkä suunnitellut vakautustoimet riitä
Vuoden 2022 keväällä annetussa valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023—2026 (VNS 2/2022 vp) oli sivulla 46 taulukko 9 monta miljardia alakantissa tulevasta alijäämästä (n. 7 mrd).
Entä vuoden kuluttua keväällä 2023. Valtiovarainministeriön tiedotteessa 23.03.2023 (Vuosien 2024–2027 tekninen julkisen talouden suunnitelma ) sanottiin valtion budjettitalouden alijäämä olevan kehyskaudella noin 12 miljardia euroa.
Yksistään valtionvelan korkokulut (budjetin momentti 36.01.90) ovat tänä vuonna noin 2,6 miljardia euroa ja kasvavat tällä vaalikaudella jopa 4 mrd:n tasolle. Viime vuonna korkomenoihin meni vain alle miljardi euroa.
Valtiovarainministeriön ennen vaaleja esittämään 6 + 3 mrd:n mallin vakautus-/sopeutusmäärään perustuu pääosin hallitusohjelman valtion budjetin vakautus. Mutta uskallan sanoa, etteivät suunnitellut vakautustoimet vielä riitä tasapainottamaan valtion budjettia kahdessa valikaudessa.
****
Pääministeri Orpon hallitus sai perintönä edelliseltä punavihreältä hallitukselta velkakierteeseen ajetun valtion budjetin.
Pääministeri Orpon hallitus joutunee syksyn lisätalousarviossa pakosti ottamaan kuluvalle vuodelle lisää velkaa eduskunnan päättämän jo yhteensä 10,4 mrd:n päälle.
Eilen saimme alustavia tietoja, mikä tulee olemaan valtiovarainministeriön pohjaehdotus hallituksen budjettiriiheen vuoden 2024 valtion talousarvioksi:
Menot 87,2 mrd ja tulot 77 mrd sekä alijäämä 10,1 mrd .
Tuossa edellä olevan linkin tiedotteessa on taulukko, joka kertoo velkakierteen olevan tosiasian.
Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa
| 2023 TA+LTA | 2024 TAE | 2025 JTS | 2026 JTS | 2027 JTS | |
| Tulot (pois lukien nettolainanotto) |
73,0 | 77,0 | 78,1 | 80,5 | 82,5 |
| Menot | 83,5 | 87,2 | 88,6 | 89,7 | 91,8 |
| Tasapaino | –10,4 | –10,1 | –10,5 | –9,3 | –9,3 |
Valtion budjetin vakauttaminen vaatii yhteistyötä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Eilen korvaani särähti oppositiopuolueiden syyttelyt velanotosta. Vastuu edellisen hallituskauden politiikasta onkin pääministeri Orpon hallituksen syytä.
Edellisen hallituksen edustajien / kannattajien ilkkuminen uuden hallituksen reilusti alijäämäisestä budjetista on vähän sama kuin ilkkuisit siivoojalle sotkusta, jonka juuri itse teit…
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomusjohtoinen nykyhallitus ei näköjään kykene pysäyttämään Suomen velkaantumista.
Nähtäväksi jää kykeneekö se edes tekemään aikomansa työmarkkinauudistukset, tai taipuuko sen mahdollisen yleislakkouhan edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä on monenlaista kommentoijjaa ollut vuosien mittaan , sama henkilö arvostelee välillä liian suurta sopeutusta ja välillä liian pientä sopeutusta.
Hallituspohjasta riippumatta olen itse pyrkinyt säilyttämään johdonmukaisuuden valtion budjetin tilasta.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä, että hallituspohjasta riippumatta, Suomen valtion velka tulee kasvamaan aina maailman tappiin asti. Poliittista tahtoa ei näköjään löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Menot nousevat ensi vuonna noin 4,5%, mikä vastaa aika tarkkaan inflaatiota. En pitäisi säästöohjelmaa erityisen kunnianhimoisena.
Ilmoita asiaton viesti
Velanotto näyttäisi kasvavan valtion korkomenojen kasvun verran. Eli velanotto ei lisääntyisi, mutta ei vähenisikään. Tämä ei riitä pysäyttämään valtion velkaantumiskehitystä.
Mielestäni esim. työttömyysturvaa pitäisi uudistaa paljon radikaalimmin kuin hallitus nyt aikoo. Myös aiotut veronalennukset pitäisi perua. Vuotuisen lisävelkaantumisen määrä pitäisi painaa alle viiteen miljardiin, mielellään vielä reilusti alle.
Ilmoita asiaton viesti
En jaksa uskoa tuohon valtion tulojen kehitykseen esitettyyn tapaan, koska kasvun eväitä ei yksinkertaisesti tuotannossa ole. Tietysti voihan valtio yrittää himoverotuksen kiristämistä, mutta sekin tie on jo kuljettu loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertainen tosiasia on, että jossain vaiheessa velkaantuminen päättyy -suosiolla tai väkisin. Varmaankin väkisin, koska mikään puolue, yksin tai yhdessä muiden kanssa, ei kykene ratkaisijaksi.
Keinoja kyllä olisi. Helpoimmasta päästä olisi perua veron kevennykset. Myös esimerkiksi yritystuet olisivat suhteellisen helposti lopetettavissa. Terveydenhuollossa ja korkeakouluopetuksessa toimintoja voitaisiin tehostaa samalla tuottavuutta parantaen. Esimerkiksi Pelkistetty Sote tuottaisi hallituskaudella helposti ainakin 6 mrd euron säästöt, mutta niistä ei haluta kuullakaan. Korkeakouluissa yhteistyön ottaminen kilpailun sijaan toisi myös miljardiluokan edun. Kokonaisuutena näin yli 10 mrd säästöt olisivat helposti saavutettavissa ilman, että kansalaisten edut kärsisivät.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, että soten rakenteita joudutaan tällä vaaliaudella korjaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin tämän lehden kommentissani 17.6.2011 ”Suomen tie on Kreikan tie”. Tällä tiellä Suomi-neito näyttää edelleen kulkevan.
Tämä valtion budjetin alijäämä 10,1 miljardia euroa budjettiehdotuksessa vuoden 2024 talousarvioksi on kylmää vettä Suomi-neidon niskaan. Tämä oli minulle ainakin yllätys. Nyt näyttää vahvasti siltä, että välttämättömiä rakennemuutoksia ei uskalleta mennä tekemään.
Odotettavissa on ennen pitkää, että valtion taloutta koskevat päätökset tullaan tekemään maan rajojen ulkopuolella. Silloin Suomi-neito joutuu ”hevoskuurille.” Silloin julkinen sektori tullaan sopeuttamaan kokoonsa nähden suhteessa yksityiseen sektoriin.
Ilmoita asiaton viesti