Uudesta  hallituksesta neuvottelevat puolueet kannatusnousussa

YLE  on julkaissut uuden puolueiden kannatusmittauksen.  Uudesta  hallituksesta neuvottelevat  puolueet ovat kannatusnousussa. 

KOK  PS  SDP  KESK  VIHR  VAS  RKP   KD  LIIK  Muut
YLE 22,5 21,0 19,6  9,7  7,3  7,5  4,5  4,0 1,7 2,2
Vaalitulos  20,8   20,1  19,9  11,3  7,0  7,1  4,3  4,2  2,4  2,9

****

Uuden hallituksen muodostaminen

Eduskuntavaalien suurimman puolueen puheenjohtajan, eduskunnan puhemies  Petteri Orpon johdolla on käyty kuudetta  viikkoa hallitusneuvotteluja.  Hallitusneuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD. Tällä hetkellä näyttää, että Suomessa on uusi hallitus ennen juhannusta.

Perustuslain  61 §:n 1 momentin  mukaan  eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Valtioneuvoston on perustuslain 62 §:n mukaan viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle.  Eduskunnan keskustelusta  ja sitä seuraavasta äänestyksestä  (uusi hallitus vs uusi oppositio) tulee mielenkiintoinen. Muodostettava uusi hallitus on tekemässä useita korjauksia  ja muutoksia  edellisen hallituksen politiikkaan, joka enteilee vilkasta keskustelua. 

Etukäteen  tässä voisi melkein  ennustaa, että hallitusohjelman puolesta äänestävät  uuden hallituksen puolueet, keskusta äänestää tyhjää ja vihervasemmisto äänestää vastaan. Päättyneellä vaalikaudella  oppositio tuki hallituksen esityksiä koronapandemian hoidosta ja Ukrainan  sodasta   liittyneistä velanotoista. Nyt toivoisi yli hallitus- ja oppositiorajojen vastaavaa yhteistyötä maamme  julkistalouden kuntoon saamisessa. 

Hallitukset aikajärjestyksessä

****

Kun eduskuntavaaleista on selvitty ja maahan saatu uusi hallitus, ovat seuraavat   presidentinvaalit   jo odottamassa runsaan seitsemän kuukauden kuluttua. Heinäkuun jälkeen   alkaa elo-syyskuussa tapahtua  ehdokasasettelussa. Odotan mielenkiinnolla  kolmen suurimman puolueen (Kokoomus, PS ja SDP) lopullisia ehdokasnimiä.  Viitteitä tulevista  ehdokkaista  saa  seuraamalla, miten tietyt henkilöt  ovat itse  ja/tai  median toimesta alkaneet olla  viime viikkoina ja päivinä  esillä (TV, printtimedia, some  ym). 

*****

Näkemys HS:n Niinistö  -artikkelista  

Valtakunnan päälehti (HS-1)  oli viime sunnuntaina  04.06.2023 sivukaupalla varannut tilaa nykyisen tasavallan presidentin toiminnan arviointiiin.  Myönteistä asiassa oli, että presidentti Niinistöä samalla haastateltiin samassa lehdessä (HS-2). 

Mutta yksi asia  puuttui HS:n arikkelissa,  nimittäin  eduskunnan ehdoton valta   (perustuslaki 93 § 1 mom)   ohi presidentin  ulko- ja turvallisuuspolitiikan sopimuksissa ja velvotteissa  (jos eduskunnalla ja tasavallan presidentillä  on eri näkemys).   Tämä on todettu mm. nykyistä perustuslakia koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 1/1998 vp)  ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 10/1998   vp).  

Presidentti Niinistö haki tietoisesti etukäteen eduskunnan kantaa, ennen kuin valtioneuvoston Utvassa päätettiin hakea Nato -jäsenyyttä. Ulkoasianvaliokunnan päätösehdotus, jonka mukaan Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (North Atlantic Treaty Organization, NATO) jäsenyyttä  → ehdotus hyväksytttin eduskunnan äänestyksessä  äänin   188-8 Nato -jäsenyyden puolesta.  Nato -hakemusta tuskin olisi hyväksytty, jos hakijamaan parlamentissa  ei olisi  ollut enemmistön tukea.

Eduskunnassa alkoi muodostua Nato -jäsenyydelle enemmistö vasta maalis-huhtikuussa 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai  aikaan historiallisen muutoksen suomalaisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen (YLE gallup).   HS:n artikkeli  presidentti Niinistön virkakauden  toiminnasta  oli  mielestäni  luvattoman   puutteellista  journalistiikkaa. 

****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – Norja  – Tanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti   – Britannia  – Italia  – Kreikka –  EspanjaRanska  –   Viro  – Suomi –  Sveitsi –  Kanada USA   Japani

Vuonna 2023 eri  maissa pidettäviä vaaleja  –   Euroopan Parlamentin vaalit 2024  (Opinion polling )

****

Kesäkuussa  käydään Kreikassa ja heinäkuussa  Espanjassa  parlamenttivaalit. Kreikan vaalit uusitaan, vaikka vaalit käytiin vasta toukokuussa.  Toukokuun vaalivoittaja pääministeri Kyriakos Mitsotakisin johtama   ND -puolue (Uusi demokratia -puolue) pyrkii saamaan yksin enemmistön parlamenttiin. 

Espanjassa puolestaan pääministeri  Pedro Sánchezan johtamat sosialidemokraatit kärsivät  toukokuun paikallisvaaleissa suuren   romahduksen. Pääministeri   Pedro Sánchez yrittää pikavaaleilla välttää parlamenttivaaleissa suurtappion.   Alberto Núñez Feijóon johtama  keskustaoikeistolainen  People’s Party -puolue/Espanjan kansanpuolue   (PP)  on  kannatusmittausten mukaan selvässä johdossa .

Suomen ja Ruotsin Nato -jäsenyys

Suomesta tuli  Nato -jäsenmaa  04.04.2023.  Ruotsi jätti   yhtä aikaa (18.05.2022)  Nato – jäsenhakemuksen Suomen kanssa.  Molemmat liittymissopimukset hyväksyttiin 05.07.2022 myös  yhtä aikaa  kaikkien silloisten   jäsenmaiden toimesta. Ruotsin  Nato jäsenyys on vielä vaiheessa, sillä liittymissopimusta eivät vielä ole ratifioineet  Turkki ja Unkari.

Vielä on toiveita, että Ruotsin Nato jäsenyys  voisi varmistua  ennen Naton  Vilnan  huippukokousta. Turkin presidentti  Recep Tayyip Erdoğan  voitti  toisella kierroksella maansa presidentinvaalit. Tämä  voi viimein  avata Ruotsin jäsenyyssolmun.

USA:n presidentti Joe Biden  käynee Suomessa Naton  Vilnan  huippukokouksen  yhteydessä. Pohjoismaiden kaikki pääministerit  ovat ilmeisesti samaan aikaan Helsingissä.  USA:n ulkoministeri  Antony Blinken  kävi Suomessa  viime  viikolla  ja piti  Helsingin kaupungintalolla pitkän  linjapuheen.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu