Valtion budjetin tasapainoon saaminen vaatii monia toimenpiteitä 

Vaalikeskusteluja ja nettikirjoittelua seuratessa on syntynyt selvä käsitys, että kaikkein selvemmin samansuuntaisia  asiantuntijatajojen näkemyksiä on kannattamassa kokoomus. Onko niin, että kokoomus puolueena vastaa näiden asiantuntijatahojen näkemyksistä,  menojen leikkaamisesta ym.

Nämä asiantuntijatahot esittävät samansuuntaisia näkemyksiä:

1)Talouspolitiikan arviointineuvosto – Raportti   2)   Valtiovarainministeriön  virkamiesraportti  3)  Ministeriöiden kansliapäälliköt  4-5)  IMF     ja  OECD   Suomi -raportit   6)  Valtiovarainministeriön  meno- ja rakennekartoitus .

Mutta äänestäjät muistakaa vaalien jälkeen, että kaikki eivät halunneet totuutta ennen vaaleja kertoa. 

****

Valtiovarainministeriön kehysehdotus  (13.02.2023) julkisen talouden suunnitelmaksi  vuosille 2024–2027 (s. 20) kertoo kasvavasta velaksi elämisestä

Taulukko 9. Valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tasapainosta vuosina 2023—2027, mrd. euroa, käyvin hinnoin

2023     2024    2025     2026     2027   (mrd):

-10,4   -10,7      -11,0      -10,8     -11,8

Eli haluaako todella nykyiset hallituspuolueet jatkaa  vuosittaista valtion  nettolainanottoa (10,4 mrd) seuraavankin vaalikauden. Velan kokonaismäärä kasvaisi sitten kahden seuraavan vaalikauden likilikimain 80 mrd lisää. Tosin silloin saattaa Suomen valtion lainahanat mennä kiinni ja maamme joutua IMF:n ohjaukseen.

Korkomenot  em. kehityksellä voivat nousta järkyttävälle tasolle – 6-7  mrd:iin-  kahden vaalikauden jälkeen. Valtion bruttolainaotto  mm. vanhojen lainojen  uusimisen johdosta liikkuu valtiokonttorin laskelman mukaan  36-40 mrd:n vuositasolla. 

Suomen valtion ja koko julkisen talouden vakauttaminen vaatii laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen,  yhtäaikaisia toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi ja monia ratkaisuja   tuloverotuksessa  ja koko menotaloudessa , työelämän rakennemuutoksia, uusia vientimahdollisuuksia ja  teollisuuspolitiikan avauksia, työperäistä maahanmuuttoa, tutkimus- ja tuotekehittelyyn panostamista, koulutuksen rakenneuuudistusta  jne

*****

Näyttää siltä, kun katsoo tähän mennessä julkaistuja vaalipiirikohtaisia puolueiden kannatusennusteita, niissä on muutama yhtäläisyys: kokoomuksen, SDP:n ja PS:n kannatus on yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta suurempi kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Sen sijaan kaikissa ennusteissa on miinusmerkki keskustan ja vihreitten kannatuksessa vuoden 2019 vaaleihin verrattuna. Vuoden 2019 vaaleissa noiden kolmen kärkipuolueen kannatukset olivat 17-17,7 %:n sisällä. Nyt ne voivat olla 19-21 %:n haarukassa. HS ja YLE julkaisevat ennen vaaleja vielä koko maata koskevat ennusteensa.