Valtion tuloarvion lainanottovaltuus on muuttunutkin menojen jakovaraksi

Suomen Pankin  tänään julkistaman ennusteen mukaan talouden kasvu hidastuu  ensi vuonna  0,5 %:iin. Samalla Suomen Pankki varoittaa talouden taantumasta, jos Ukrainan  sota pitkittyy.

Valtiovarainministeriön  viime viikolla julkistaman  ennusteen mukaan kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua. Myös valtiovarainministeriön mukaan on mahdollista Suomen ajautuminen taantumaan Ukrainan  sodan jatkuessa.

Ennustelaitosten  talousennusteita.

***

Tuossa valtiovarainministeriön tiedotteessa “hehkutetaan”, että  julkisen velan kasvu suhteessa bkt:hen taittui vuonna 2021. Velkasuhde pysyy ministeriön  ennallaan vuosina 2022‒2023.  Sitten palautetaan lukijat maan pinnalle: “Kun nimellisen bkt:n kasvu hidastuu ja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä pysyy mittavana, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen”. 

→”Rosenttilaskulla”  saadaan asiat näyttämään paremmalta kuin todellisuus. 

****

Otan tähän kuluvan vuoden valtion  budjettikirjasta  (luku 2.1. Suhdannenäkymät) tekstin: BKT:n kasvu kiihtyy 3,3 %:iin  v. 2021. Talouden elpyminen jatkuu syksyllä niilläkin toimialoilla, joita rajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Talouskasvu jatkuu vahvana loppuvuonna sekä vuoden 2022 alkupuolella, minkä seurauksena BKT:n arvioidaan vielä kasvavan 2,9 % v. 2022.

→Nykyisen hallituksen talouden tilannekuva  ja hallitusohjelma (pm Marinin ohjelma sama) ei kaikilta osin  ole ollut tässä ajassa alun alkaenkaan  koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan liittyviä  oppositionkin tukemia menopäätöksiä lukuun ottamatta.

Edellisen Sipilän Orpon hallituksen vuodelle 2019  antama talousarvioesitys päätyi 55,3 mrd:n loppusummaan. Kuluva vuonna 2022  ollaan menossa toinen lisätalousarvioesityksen  jälkeen jo 67,8 mrd:n loppusummassa. Että yli 12  mrd menot ovat kasvaneet. 

Valtion tuloarvion lainanottovaltuus on muuttunutkin menojen jakovaraksi. 

****

Viime viikon perjantaina 17.06.2022 oli eduskunnan täysistunnossa  käsittelyssa    valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp). Olin melko pettynyt valtiovarainvaliokunnan mietintöön, ettei siinä selkokielellä otettu kantaa talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen , että  tulisi  laatia uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi. Suunnitelman laadinta tulisi laatia ja toteuttaa  parlamentaarisella neuvotteluilla, joiden päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyiselle myös tuleville hallituksille. 
**** 
Kysyn vaan, että  millainen pysäytys  tulee  velaksi elämiselle   seuraavalle hallitukselle ?
+1
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu