Valtion velanotto voi kasvaa ensi vuonna yli 10 miljardin

Valtiovarainvaliokunnan  budjettimietinnössä (VaVM 37/2022 vp)  eivät hallituspuolueet juurikaan  arvostele kriisiin ajautunutta julkistaloutta .

Näyttää siltä,  että valtion budjetin velanotto voi kasvaa ensi vuonna yli  10 mrd:n . Jo nyt tiedetään, että hallituksen budjettiesityksestä puuttuu menoja  miljardiluokassa (sote-rahoitus, maatalouden tuki, sähkön hinnan kompensointi ).

Moni  ennustelaitos ( SP, PTT, Etla) ennakoi Suomen BKT:n olevan ensi vuonna miinusmerkkinen. Hallituksen budjettiesitys pohjautuu 0,5 %:n  talouskasvuun.

En ymmärrä SDP:n vähättelyä  velkaantumisesta: “ a) Suomen velkaantumisaste  ei ole vielä suuri moniin muihin maihin verrattuna b) menojen leikkaaminen on taantumuksellista politiikkaa c) me  tiedämme, minkä kokoinen on Suomen BKT 2030 -luvun alussa “.  Tiedettiinkö  vuonna 2008, että sen   vuoden   tasolle päästiin vasta 10 vuoden kuluttua.

****

VM:n budjettipäällikkö  Mika Niemelä sanoi MTV:n Uutisextrassa: Valtiontalouden miljardivajetta ei saada paikattua SDP:n ehdoilla.

****

Valtiovarainministeriö totesi pari viikkoa sitten   virkamiespuheenvuorossa, että tarvitaan  kahden vaalikauden (6+3  mrd)  aika  julkisen talouden vakauttamiseksi.

Talouspolitiikan arviointineuvosto  tammikuussa  ja   Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT)   viime viikolla ovat  ehdottaneet   Suomen julkisen talouden vakauttamista myös kahden seuraavan vaalikauden aikana. 

Noissa vakautusmalleissa ei velan määrän kasvu vielä pysähdy, vaan kasvaa lisää n. 25-30 mrd. Saavutettaisiin likimain budjetin tasapaino 2030-luvun alkuuuń mennessä (sekin on arvailuja).

Paljonko sitten kasvavat  nykyisestä vuositasolla  korkomenot (  valtionvelan korko) kahden seuraavan vaalikauden aikana. EK:n ja Nordean ekonomistien mukaan voivat olla jo v. 2026 n. 4 mrd/v  eli lähes kolminkertaiset  nykyisiin korkomenoihin verrattuna.

Vaalien jälkeinen hallitus on liemessä, sillä hallitus  voi joutua syksyn lisätalousarviossa ottamaan lisää velkaa ennen kuin  uuden hallitusohjelman tavoitteet ehtivät vaikuttaa.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu