Valtion velkaantumista ei saada loppumaan yhden, eikä edes kahden vaalikauden aikana

Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja  monelta asiantuntijataholta varoitettiin julkisen velan hallitsemattomasta kasvusta:

Tammi-maaliskuussa 2019  talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa, ministeriöiden kansliapäälliköiden  virkamiesnäkemyksessä ja  valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa 

****

Vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa ja myöhemmin hallituksen politiikassa hallituspuolueet ovat viisveisanneet asiantuntijanäkemyksistä. Mutta toisin oli  vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.  Silloinen hallitustunnustelija ja myöhemmin pääministeri  Juha Sipilä  kysyi kaikilta puolueilta (kysymys n:0 2),  yhdyttekö valtiovarainministeriön  esittämään ttilannekuvaan  Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Pääministeri Sipilän hallituksen puolueet olivat valtiovarainministeriön näkemysten kanssa pitkältä samaa mieltä. Pääministeri Sipilän hallitus  saikin  valtion velkaantumisen pysähtymään ja valtion budjetin liki tasapainoon.

***

Kuluvan vuoden tammikuussa  talouspolitiikan  arviointineuvosto   ehdotti   keskipitkän aikavälin konkreettisen  suunnitelman laatimista    julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta  parlamentaarisella työryhmällä. Vakauttamisen suuruusluokka  on arviointineuvoston raportin mukaan vuosittain  0,2–0,4  % suhteessa BKT:hen. Valtion velkaantumista ei saada pysähtymään yhden eikä edes kahden vaalikauden aikana.

****

Monissa enuustelaitosten ennusteissa todetaan Suomen ajautuvan taantumaan jo tänä vuonna (viimeksi eilen PTT.

Hallituksen budjettiriihen jälkeisessä tiedotteessa todetaan  vuoden  2023 talousarvioesityksen menojen olevan  n. 80,5 mrd. euroa  ja esityksen olevan n.  8,1 mrd euroa euroa alijäämäinen. Seuraava hallitus on enemmän kuin “nesteessä” pitääkseen velanoton ensi vuonna esitetyssä tasossa.

Todettakoon tässä selvennykseksi, että siltä osin kuin valtion lisävelanotto  kuluneella vaalikaudella on johtunut koronapandemiasta  ja Venäjän hyökkäyksestä helmikuussa Ukrainaan, hallitus on saanut tukea myös oppositiolta. Mutta kaikessa muussa hallitus on kasvatanut velanottoa. Seuraavalle hallitukselle jää vaikea tilanne löytää rahoitus monista hallituksesta päätöksistä, joista lasku laskeaa ensi vaalikaudella.

****

Talouspolitiikan arviointineuvoston malli julkisen talouden vakauttamisesta  saa kannatusta oppositiosta. Nykyisen hallituksen taholta saatikka VM-ministerin toimesta on oltu hiljaa – miksi ?  Kysymys julkisen talouden vakauttamisessa on  monista  samanaikaisista toimenpiteistä talous- , työllisyys- ja finanssipolitiikassa  sekä  yhteiskunnan rakenteiden  uudistamisessa/suoraviivaistamisessa   tulevina vuosina.

Vastaväittely, että  verotuksen keventäminen lisää velanottoa kuvaa pikemminkin vastuunoton kiertämistä julkisen talouden nykytilasta.

***

P.s. Hallitus joutuu ottamaan lisää velkaa kasvavien korkokulujen (v. 2024 jo > 2 mrd) rahoittamiseksi. Että siihen on tultu.

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu