Vastakkainasettelu kovenee Suomen sisäpolitiikassa

Uusi vuosi on alkanut Suomen sisäpolitiikassa   kovenevana vastakkainasetteluna. Suomen talous- ja työllisyysnäkymien, sote -uudistuksen ja EU-sekä turvallisuuspolitiikan kannalta kehitys ei näytä hyvältä.

Otetaan muutama tuore esimerkki:

Perustustuslakivaliokunnan käsittelyssä oleva ulkoministeri   Pekka Haavistoa koskeva  muistutus on eduskunnan perutuslakivaliokunnan tutkittavana . Edes pyrkimys tarkastella asiaa perustuslaillisoikeudellisina asiana  ei ole estänyt  leimakirveen heittämistä eräiltä blogisteilta, joilta en olisi sitä odottanut.

Valiokunnan puheenjohtaja  Johanna Ojala-Niemelän (sd ja valiokuntaneuvos ovat tulleet julkisuuteen HS:ssä  (“Perustuslakivaliokunta on oikeudellinen toimija”) puolustamaan asian käsittelyä, koska  julkisessa keskustelussa on virheellisesti oletettu, että ministeri Haaviston asema olisi turvattu va­liokunnan ja eduskunnan poliittisten voimasuhteiden takia.

****

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Teemu Niikon sidonnaisuuksista käyty keskustelu on johtanut   median avustuksella kovaan kielen käyttöön puolesta ja vastaan.  PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sitten tullut julkisuuteen, että on ollut yllättänyt  Niikon Kiina-yhteyksistä.Halla-ahon mukaan  ”Tällainen julkisuus ei ole meille hyväksi”.  Eli ei savua ilman tulta, on kai johtopäätös tässä vaiheessa.

****

Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys on sekin johtanut melko kovaan revittelyyn puolesta ja vastaan  – eikä vähiten –   median  uutisoinnin  perusteella. Kun sisäministeri  Maria Ohisalo kiistää nimityksen  olleen poliittinen, antoi se entisestään  lisävauhtia  arvosteluun  nimitysmuistiosta, joka ei vastaa viran hakuilmoitusta Olisi ollut reilua myöntää, että nimitys oli poliittinen valinta, kuten vihreitten  ex-puheenjohtaja Touko Aalto  reilusti sen totesi.

****

Eilen tuli sitten uutinen, että valtakunnansyyttäjä pyytänyt lupaa asettaa perussuomalaisten kansanedustaja Mäenpää syytteeseen. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen  sanoo tuossa Ylen uutisessa, ettei ota kantaa, miten eduskunnan pitäisi ratkaista asia. Hän kuitenkin toivoo, ettei asiasta tule puoluepolitiikkaa.

Samassa Ylen uutisessa puheenjohtaja Jussi Halla-aho  toteaa, että kansanedustajan syytesuoja on luotu juuri sitä varten, että politiikkaa ei siirretä eduskunnasta tuomioistuimeen.

Eduskunnan suostumus asian käsittelylle vaatii viisi kuudesosaa kansanedustajista taakseen eli 167 kansanedustajan tukea  200:sta. Kansanedustajan koskemattomuudesta perustuslain 30 §:ssä  lausuttu ei estä kansanedustajan syytteeseen asettamista, jos asiaa on kannattanut viisi kuudesosaa kansanedustajista . Tämä on kiivaassa polemiikissa jäänyt monelta tiedostamatta. 

Valtakunnansyyttäjän kirje eduskunnalle entisestään lisää vastakkainasettelua. Perustuslain 31 §:n mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

*******

P.s. Nuo edellä olevat esimerkit vievät keskustelua pois Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta. Suomi tarvitsen eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 120 000 työpaikkkaa lisää, jotta valtion budjetti olisi vuonna 2023 tasapainossa. 

Kuka  ja milloin viheltää pelin poikki, kun hallituksen tavoitteet ja reaalimaailma eivät kohtaa ? 

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu