Vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avataan keskiviikkona sisäpolitiikan käymistilassa

Vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avataan  keskiviikkona 05.02.2020 (TV 1 klo 13,30).

Mitä kaikkea sitten tapahtuu Suomen sisäpolitiikassa jo tänä vuonna.

Ennusmerkit Suomen vihervasemmistohallituksen pystyssä pysymiseksi ovat  tutut 50-60. 

Pääministeri Sanna Marinin  hallitus on saanut lunta tupaan  talouspolitiiikasta monelta taholta:

  1. Eduskunnan  tietopalvelun  laskelman mukaan hallituksen politiikalla vuonna 2023  valtion budjetin alijäämä on 3,6 miljardia eli kaukana hallitusohjelman budjetin tasapainopuheista. 
  2.  Luottoluokitusyhtiö  Fitch  muutti   Suomen talouden näkymiä  hallituksen julkisen talouden menoja lisäävän politiikan johdosta.
  3.  Talouspolitiikan arviointineuvosto arvostelee  kovin sanoin Sanna Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa  (Raportti)

 

Yksikään kotimaan ennustelaitos ei usko Marinin (Rinteen) hallituksen  ohjelmalla  päästävän vuonna 20203   tavoitteeseen eli 75 %:n työllisyysasteeseen saatikka valtion budjetti olisi tuolloin tasapainossa.

Kysymys kuuluu, pysyykö tämä  vihervasemmistohallitus ylipäänsä pystyssä edes elokuun budjettiriiheen saakka. Hallitus voi kompastua jo huhtikuun   kehysriihessä  (Vuosia 2021-2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelun tavoiteaikataulu ).

****

Mitä tapahtuu puolueiden yhteistyön välillä ja kunkin puolueen kannatuskehityksessä.

Tällä viikolla YLE pistänee taas eetteriin uudet puolueiden kannatuslukemat.  HS:n  julkaisemassa mittauksessa ei pääministerin vaihdos Antti Rinteestä Sanna Mariniin näkyny juurikaan SDP:n kannatuksessa.

Mitä tapahtuu SDP:n ensi kesän puoluekokouksessa, jos hallitus kaatuukin ennen sitä. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan SDP:n puheenjohtajavaihdos  on uuden tilanteen edessä, jos Marinin hallitus on kaatunut ennen puoluekokousta.

****

Viime viikkoina on luettu  Iltalehden ja MTV:n sekä Maaseudun Tulevaisuus -lehden selvityksiä, että edellinen oikeusministeri ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen olisi tällä hetkellä suosituin kokoomuksen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Viime viikolla uutisoitiin, ettei -ainakaan tässä vaiheessa –  Antti Häkkänen tai Elina Lepomäki ole haastamassa Petteri Orpoa puheenjohtajavaalissa. Oma ennustus on, että kokoomuksen ensi kesän puoluekokouksessa  käydään puheenjohtajavaali.

Sama on ennusteeni keskustan puoluekokouksen osalta. Puheenjohtaja Katri Kulmunin julkista esiintymistä ja  avuttomuutta kentällä on seurattu pelonsekaisin tuntein. Ensi vuoden kuntavaalit ovat  suuri riski keskustalle nykyisillä kannatuslukemilla jatkaa Kulmunin johdolla. Annika Saarikko on palaamassa elokuussa äitiyslomalta takaisin tiede- ja kultturiministeriksi, jos nykyinen hallitus vielä pystyssä. Pitäisin ihmeenä, jos keskustan kesän  puoluekokous ei äänestäsi puolueen puheenjohtajan vaihtamisesta Katri Kulmunista Annika Saarikkoon.

****

Aamun uutisissa on kuultu ja luettu, että  sinisten entinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja  Simo Elo  siirtyy kokoomuksen. Aikaisemmin Liike Nytin eduskuntaryhmän pääsihteeri Mirita Saxberg palasi takaisin kokoomukseen.  On sellainen tunne, että lisää on tulossa.

Keskustasta eronnut ja välillä monessa uudessa perustetussa puolueessa mukana ehtinyt  olla Paavo Väyrynen  hakee takaisin keskustan jäseneksi. Keskustan Lapin kansanedustaja Mikko Kärnällä   on omat selväsanaiset mielipiteet “tapaus Väyrysestä.

***

Alkaako ja milloin paluumuutto  takaisin perussuomalaisista keskustaan ja SDP:hen. Sekä keskustan että SDP:n kannatusluvuista voi suoraan päätellä, että juuri  noista puolueista on tapahtunut kaikkien eniten siirtymiä perussuomalaisiin.

***

Summa summarum: Vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avataan keskiviikkona sisäpolitiikan melkoisessa käymistilassa.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu