Intersektionaalisen feminismin karmeat vaikutukset näkyvät
Olipa taas kiusallista kiemurtelua kun tänään totuus suomalaisten korkea-asteen koulutustasosta tuli julki. Virheellisen tilastointitavan vuoksi kouluttautumisastetta on aiemmin luultu paremmaksi, mutta nyt se osoittautuikin hyvin heikoksi muihin OECD-maihin verrattuna.
Li Andersson ja muut hallituksen jäsenet yrittivät ottaa pisteet kotiin omakehulla toisen asteen pakollisuudesta, mikä kuulemma tulee muuttamaan suunnan. Surullista on, että ainutkaan Hesarin haastattelema kansanedustaja ei ottanut esiin rehellisesti mistä on kyse(tai sitten Hesari ei julkaissut näitä lausuntoja).
Viime vuosien tutkimukset ovat nimittäin yksiselitteisesti osoittaneet, että naisten kiinnostus korkeakouluttautumista kohtaan ei ole laskenut, mutta miesten on. Tutkimusten mukaan syy on se, että suomalainen koulujärjestelmä syrjii poikia.
Kiusallisuus tulee kuitenkin siitä, että hallitusohjelmaan pultatun intersektionaalisen feminismin mukaan tilanne, jossa valkoisia miehiä syrjitään ei ole mahdollinen. Intersektionaalisen feminismin mukaan he ovat kaikista ”etuoikeutetuin” ryhmä, joka sortaa muita.
Jotta poikien ja miesten aseman edistämiseen kohdistuvia toimia voitaisiin aloittaa, pitäisi kuitenkin ensin myöntää ongelma, joka ikävästi horjuttaisi intersektionaalista ideologiaa. Intersektionaalisen teorian totuuksista ei ole löytynyt näyttöä Suomesta eikä Yhdysvalloista, joten on erittäin huolestuttavaa, että maamme hallitusohjelmaan on ylipäätään otettu tällainen salaliittoteoriaa muistuttava trendi-ideologia, joka nyt määrittää surullisella tavalla nuorten miesten tulevaisuutta.
Hallitus on saatava vastuuseen tämän epätieteellisen hömppäideologian vaikutuksista maan johtamiseen ja poikien epätasa-arvoiseen asemaan on puututtava kiireellisesti.
Hallitusohjelmaan ei ole pultattu, juotettu taikka ujutettu mitään intersektionaalista feminismiä, kun ei sitä lue missään. Vuonna 2020 hallitus hyväksyi uuden tasa-arvo-ohjelman, jonka tuolloinen ja jälleen nykyinen puheenjohtaja ja ministeri Maria Ohisalo sanoi perustuvan intersektionaalisen feminismin ajatuksiin. Tästä seurasi kummallinen termikeskustelu, vaikka sanapari tai sen selostettu sisältö ei ollut yhtään vaikeaa eikä akateemista. Vaikka vuoden 2020 intersektionaalinen feminismi johonkin vaikuttaisi, se ei olisi ehtinyt vaikuttaa koulutuloksiin.
Toinen juttu on, että tämän intersektionaalisen feminismin yksinkertainen, vuonna 2020 selkokielellä selostettu sisältö ei ole kaikkien asianomaisten, moniperustaisen syrjinnän käsitteen asianomaisten omien mallien ja etujen mukaista. Tätä innokkaat advokaatit kieltäytyvät ymmärtämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Intersektionaalisen teorian totuuksista ei ole löytynyt näyttöä Suomesta eikä Yhdysvalloista, joten on erittäin huolestuttavaa, että maamme hallitusohjelmaan on ylipäätään otettu tällainen salaliittoteoriaa muistuttava trendi-ideologia, joka nyt määrittää surullisella tavalla nuorten miesten tulevaisuutta.
————————————-
Olipas täyttä höpöä taas tämäkin blogisi. Heittelet väitteitä perustelematta niitä mitenkään etkä koskaan vastaa sinulle esitettyihin vastineisiin.
Intersektionaalisuus tarkoittaa vain yhdenvertaisuutta eikä sillä ole mitään tekemistä salaliittoteorian kanssa eikä miehillä ole mitään estettä kouluttautua niin pitkälle kuin haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2020 intersektionaalinen feminismi ei tarkoita yhdenvertaisuutta vaan yksinkertaista summamallia, jossa epäarvostusten summa heikentää ihmisen toimintamahdollisuuksia. Sosiologian tohtori Anna Kontula kirjoitti otsikolla ”MITÄ TARKOITTAA INTERSEKTIONAALISUUS?”:
”Länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä jakoja ovat esimerkiksi luokka, sukupuoli, kansalaisuus ja seksuaalisuus. Nämä arvottavat ja merkitsevät yksilöitä tavoilla, jotka määrittelevät heidän toimintamahdollisuuksiaan ja pääsyä erilaisiin resursseihin, heidän velvollisuuksiaan ja varsinkin oikeuksiaan. Näitä jakoja voidaan tarkastella joukkona hierarkiajanoja, joista kunkin toinen pää sisältää myönteisen ja etuoikeutetun, toinen kielteisen ja torjutun. Sijoitusten summa määrittää yksilön sosiaalista asemaa.” (Kontula 28. Kesäkuu 2020, netissä.)
Tämä summamalli ei pidä paikkaansa, vaikka arvostukset olisi oikein kuvattu, niissä tapauksissa joissa toinen toistaan epäarvostetummat (valtaväestön silmissä) alat yhteisvaikutuksena parantavat yksilön toimintakykyä, toimintamahdollisuuksia ja oikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en ymmärtänyt kyllä yhtään mitään. Olisit nyt edes yrittänyt perustella kummallisia väitteitäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä sinun kannattaisi pidättyä keskustelemasta aiheista, joista et ymmärrä yhtään mitään.
Intersektionaalinen feminismi pyrkii mallintamaan luokan, sukupuolen, kansalaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen välisiä hypoteeseja ja pyrkii päättelemään, kuinka hyvin yksilöt tavoittavat tarvitsemiaan resursseja.
Sukupuoli ja kansalaisuus on määritetty niin, ettei suomalaisen valkoisen miehen valta-asemaa ja resurssien saatavuutta uhkaa mikään. Todellisuus on kuitenkin ihan toinen, kuten Syväoja kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoista solvaamista oli kommenttisi. Itse en ymmärrä miten ihmisten yhdenvertaisuus voisi vahingoittaa ketään etkä sinäkään antanut yhtä ainutta esimerkkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
”Miehillä ei ole estettä kouluttautua niin pitkälle kuin haluavat”
Lukisitko blogin jota kommentoit. Kirjoittaja ei kuvaa mahdollisuutta, jota intersektionaalisuus korostaa, vaan toteumaa. Intersektionaalinen feminismi tuottaa jotain, mitä se ei laskennassa pysty toistamaan. Kyse on nimenomaan trendi-ideologiasta, joka pyrkii arvottamaan yksilöiden ominaisuuksia eri ryhmien välillä, mutta ei ota huomioon ryhmien sisäisiä vaihteluita. Esimerkiksi nykyinen koulujärjestelmä, jossa kaikki erityisryhmät laitetaan tasavertaiseen asemaan, tuottaa lopulta äärimmäisen huonoja oppimistuloksia niissä kouluissa, joihin tulee paljon pudokasryhmien edustajia.
Tästä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta politiikasta hyötyvät ne, jotka sattuvat asumaan asuinalueilla, joissa pudokasryhmiä ei ole. Lopputuloksena ”kaikille-samat-mahdollisuudet” -politiikan seurauksena on oppimistulosten lasku, korkeakoulutukseen päässeiden tason heikkeneminen ja kilpailukyvyn pysyvä aleneminen.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi nykyinen koulujärjestelmä, jossa kaikki erityisryhmät laitetaan tasavertaiseen asemaan, tuottaa lopulta äärimmäisen huonoja oppimistuloksia niissä kouluissa, joihin tulee paljon pudokasryhmien edustajia.
—————————–
Onko se tutkittu, ettei muiden koulujen tulokset parane vastaavasti? Mitä mielestäsi näille erityisryhmille pitäisi tehdä?
Mutta tuosta itse asiasta eli intersektionaalisesta feminismistä, kun tutustuin siihen tarkemmin niin sehän on aika kompleksinen asia kaiken kaikkiaan. Itse olen yksinkertaistanut sen niin, että ihminen otetaan nimenomaan yksilönä huomioon mikä sinänsä pitääkin paikkansa mutta eri tavalla kuin olin ymmärtänyt. Edes Wikin artikkelin lukemisen jälkeen en ymmärtänyt miten sitä pitäisi käytännössä soveltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa tää on taas näitä. Ihan niin kuin ei sosialismissakaan ole mitään vikaa, vaan se että jokainen kokeilu on johtanut köyhyyteen, kurjuuteen ja toisinajattelijoiden nirhaamiseen johtuu vain sen väärästä toteutustavasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä helvettiä sosialismilla on tekemistä asian kanssa???
Ilmoita asiaton viesti
No sitä helvettiä, että sekin on kannattajiensa mielestä hyvä idea, ja reaalimaailmassa aiheutuneet ongelmat johtuvat vain väärästä toteutustavasta. Toki yhteistä näyttää olevan myös se, että molempiin hurahtavat samat vekkulit.
Ilmoita asiaton viesti
On tutkittu, että tasoerot hyvien ja heikkojen oppilaitosten välillä kasvavat. Hyvät oppilaitokset ovat säilyttäneet tasonsa, kun taas heikoimpien alueiden taso on voimakkaasti alentunut.
Erityisryhmien erityisopetus ei ole ihan uusi keksintö. Tämä nykymalli ei tue erityislasten oppimista ja heikentää sitä vastoin niiden oppimista, jotka eivät erityistä tukea oppimiseen tarvitse.
Luin juuri, että oppilaitosten tasoerot ovat pahimmillaan aiheuttaneet sen, että joissain oppilaitoksissa matematiikan tulokset ovat kääntyneet niin, että hyvän oppilaitoksen kuutonen tai seiska vastaa heikomman oppilaitoksen ysin oppilaan tasoa. Jokaisesta oppilasryhmästä täytyy löytyä tietty prosentti kiitettäviä, hyviä, välttäviä ja heikkoja arvosanoja. Kun kamppailet numeroista huippuoppilaitoksen laadukkaiden oppilaiden kanssa, kaikille ei tule kymppejä, vaikka osaaminen edellyttäisikin.
Mutta PISA-tutkimuksissa ja ylioppilaskirjoituksissa tasoerot havaitaan selvästi.
Sehän juuri on intersektionaalisen feminismin pahin puute, etteivät mustat heteronaiset tai valkoiset heteromiehet ole sellainen ryhmä, jolla olisi kaikki samat edellytykset menestyä tai mahdollisuutta samoihin resursseihin kuin ryhmän toisella yksilöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän juuri on intersektionaalisen feminismin pahin puute, etteivät mustat heteronaiset tai valkoiset heteromiehet ole sellainen ryhmä, jolla olisi kaikki samat edellytykset menestyä tai mahdollisuutta samoihin resursseihin kuin ryhmän toisella yksilöllä.
—————————
Näinhän se on, että yksilöiden lahjakkuudet eroavat vaikka kuuluisivat samaan ryhmään. Mutta minulle ei ole vielä selvinnyt mitenkä tämä intersektionaalinen feminismi huonontaa esimerkiksi nyt mainitsemiasi oppimistuloksia. Sehän on vain tapa hahmottaa ihmisiä yksilöinä eikä itsessään pakota toimimaan millään tietyllä tavalla. Heikkolahjainen musta tai valkoinen hetero voidaan laittaa erityisopetukseen, ei kai intersektionaalinen feminismi sitä estä?
Käsitykseni mukaan Suomen koululaitoksia ei ole suunniteltu toimimaan intersektionaalisen feminismin ( mikä sanahirviö ) periaatteiden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun aikoinaan työvuosina opettajana annoin matikan kokeissa hyvin pärjänneelle tytölle kiitettävän ja huonosti pärjänneelle pojalle välttävän arvosanan, niin harjoitin varmaan intersektionaalista feminismiä 😂
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti yhdistää asioita, jotka eivät toisiinsa kuulu. Poikien heikommasta koulumenestyksestä on puhuttu ja keinoja mietitty paljon ennen intersektionaalisen-sanan keksimistä. Edelleen poikien tukemista ja menestymistä yritetään aktiivisesti tukea.
Suurin osa psyykkistä tukea saavista ala- ja yläkoulun oppilaista on poika. Ero tasoittuu, kun ikää tulee lisää.
Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että keinoja poikien koulunkäynnin tukemiseen pitää löytää. Nykyinen lukion kirjoituksiin pohjautuva valinta korkeakouluihin suosii aiemmin kypsyivät tyttöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Älypuhelimet ja some tekevät pahaa jälkeä.
Ilmoita asiaton viesti