Rikkaat rikastuvat ja hölmö Suomi köyhtyy

Maailmanlaajuinen taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on viimeisimpien tutkimusten mukaan kiihtynyt. https://inequality.org/facts/global-inequality/#global-income-inequality Muutama maailman rikkainta rikastuu entisestään ja muu maailma köyhtyy.

Vaikka Suomen BKT hitaasti kasvaa, suomalaisten julkiset menot kohoavat kiivaampaan tahtiin, mikä tekee Suomesta maailmanlaajuisesti häviäjän.

Huolimatta tästä vasemmistopopulisti muistaa mainita ilmaisut sortaja, ahne, heikko-osaisten hyväksikäyttäjä, ilmastonsaastuttaja jne. puhuessaan juuri suomalaisista yrittäjistä tai maanviljelijöistä. Yhtään ei kuitenkaan haittaa tukea ulkomaisia yrityksiä ja tuottajia. Myös monia suomalaisia EU-päättäjiä kuunnellessa tulee väistämättä tunne, että pahimmiksi vihollisiksi koetaan oman maan yritteliäät henkilöt.

Suomessa keskustelu eriarvoisuudesta keskittyy ongelmallisesti vain maan sisäisiin eroihin. Eriarvoisuudella harvoin viitataan siihen kuinka köyhä valtio Suomi on vaikkapa muihin Pohjoismaihin verrattuna, kuinka suomalaisten varallisuus on entisten Neuvostomaiden tasolla tai kuinka heikko Suomen asema on maiden välisessä poliittisessa päätöksenteossa.

Ongelma eriarvoisuuskeskustelussa on se, että suurimmiksi esteiksi paremman elämän tavoittelulle koetaan liian usein oman maan hyvin pärjääväät henkilöt ja yritykset. Osin siksi suuri osa suomalaistenkin rahoista valuu ulkomaisille jättiyrityksille, joista monet ovat kuuluisia verojen kierrosta, ympäristön suojelun laiminlyönnistä ja työntekijöiden huonoista oloista.

Pitämällä Suomessa jokaisen vähänkään pärjäävän verot mahdollisimman korkealla voimme varmistaa, että rahat valuvat entistä enemmän ulkomaisille suuryrityksille. Mutta toisaalta eihän oman kansan etua saanut ajatella, joten ehkä tämä on ihan tarkoituksemukaista. Vastoin näiden ”vasemmistofilosofien” ajatuksia itse kyllä pidän itsekkäänä jättää oman maan kansalaiset pulaan.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomen asema on rajusti muuttunut ja taistelu kansainvälisillä markkinoilla käynyt kovemmaksi. Tilastojen valossa Suomen kilpailukyky on hyvä, mutta koska suomalainen toimija huomioi niin luonnon, ilmaston kuin muut ihmisetkin kansainvälisesti verrattuna erinomaisesti, kilpailu piittaamattomampien maiden kanssa samoista markkinoista on vaikeaa.

Silti Suomella on yhä, ainakin teoriassa, mahdollisuuksia nousta nykyisestä ahdingosta, mutta se vaatii rajun asennemuutoksen päättäjien suunnalta ja pikaisesti.

Ei riitä, että kilpailukykymme on hyvä vaan se on oltava erinomainen, koska taloutemme on rapakunnossa ja julkisten menojen kasvu väestörakenteen vuoksi jyrkässä nousussa. Veropolitiikan muutoksella ja kannustinloukkujen kiireellisellä poistamisella työstä saadaan kannattavaa. Lisäksi EU:ta on välttämätöntä oppia hyödyntämään sen sijaan että Suomi vain hyödyttää muita maita.

Pallo on nyt päättäjillä, eli haluammeko pärjätä kilpailussa kannustamalla yrittämään vai onko mielekkäämpää antaa kateudelle valta ja lyödä mahdollisimman paljon kapuloita rattaisiin ahkeran kansalaisen menestyksen estämiseksi.

+14

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu