Hallituksen lakkautuspäätös voi vielä purra omaan nilkkaan

Uusi hallitus on lakkauttamassa aikuiskoulutustuen. Työmininisteri Arto Satonen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työuria täytyy pidentää myös työuran keskeltä. Siksi hallitus ”tarkastelee kriittisesti kaikkia sellaisia tulonsiirtoja, jotka kannustavat tällä hetkellä työikäisiä ja -kykyisiä suomalaisia siirtymään pois työelämästä tulonsiirtojen varaan”.

Tietysti valtionmenoja on syytä tarkastella kriittisesti. Aikuiskoulutustukea ei tosin makseta valtion budjetista, vaan Työllisyysrahastosta, jonka rahoitus tulee työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuista. Vuosittain menot ovat noin 170 miljoonaa euroa. Valtio maksaa vain yrittäjien tuen, mikä on tänä vuonna 3,5 miljoonaa euroa.

Vakuutusmaksut ovat kuitenkin verovähennyskelpoisia, joten korkeammat tasot vähentävät verotuloja. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että esimerkiksi 120 miljoonan leikkaus kasvattaisi ansioverotuloja 44 miljoonaa euroa. Lisäksi aikuiskoulutustuki on useimmiten palkkaa pienempi, mikä pienentää myös ansiotuloveroja.

Koulutus ei silti ole pysyvä siirto alempaan tuloluokkaan. Tukea voi saada enintään 15 kuukautta.

Tuen lakkauttaminen on liian yksinkertaista

Yksi lakkautusperuste on se, että tuki kohdistuu liiaksi korkeakoulutetuille, joita on saajista noin puolet. Heidän palkkansa eivät juuri kasva lisäkouluttautumisesta.

Toisaalta toinen puolikas saajista on ilman korkeakoulututkintoa. Kun tuki lakkautetaan, myös nämä alemman koulutuksen saaneet menettävät mahdollisuuden. Taloudellinen tuki on merkittävä, koska kaikki eivät pysty opiskelemaan omilla säästöillään tai esimerkiksi työnantajan kustantamana.

”On vain järkevää, että väylä muuttua itse maailman mukana pidetään avoimena.”

Tietysti voi ajatella, että aikuinen opiskelija vie nuoren opiskelupaikan. Mutta miksi vain nuorilla pitäisi olla oikeus opiskella? Osa kypsyy opintoihin vasta aikuisena haettuaan käytännön oppia omalta alaltaan.

Työpaikkoja kuolee ja uusia syntyy. On vain järkevää, että väylä muuttua itse maailman mukana pidetään avoimena.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on asioita yksinkertaistava toimi. Sen sijaan kannattaisi miettiä, miten madaltaa kynnystä lisäkouluttautumiseen ja antaa yksilöille vapautta sopeutua ympäristönsä muutoksiin. Hyvä esimerkki ovat ammattikoulut, joissa tutkinnon osien suorittaminen on muuttunut vuoden 2018 lakimuutoksen myötä taloudellisesti järkeväksi, mikä on moninkertaistanut suorittajien määrän ja samalla vähentänyt päällekkäistä kouluttautumista.

Nykyään työuupumus on lisääntynyt ja työkyvyttömyys mielenterveydellisistä syistä on kasvussa. Työikäisten pitäminen töissä vaatii monia konsteja eikä yksinkertaistuksia, jotka voivat purra omaan nilkkaan vuosia myöhemmin.