Murskatuomio hallituksen esitykselle – Olisiko nyt aikalisän paikka?

Murskaavasta kritiikistä päätellen aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on kuin ajaisi käärmettä pyssyyn. Olisiko asiassa nyt aikalisän paikka?

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on saanut murskaavan vastaanoton lausuntokierroksella.

Hallitus aikoo lakkauttaa elokuun alusta alkaen aikuiskoulutustuen, jolla on tuettu työssä käyvien jatko- ja uudelleenkouluttautumista. Hallituksen perusteena on odotetut 10 000 ihmisen työllisyysvaikutukset ja se, että tuki kohdentuu heikosti matalan koulutuksen saaneille.

Hallituksen perustelut eivät näytä vakuuttavan lausunnonantajia. Lakiehdotuksesta annettiin yhteensä 78 lausuntoa. Valtaosa eli 48 lausuntoa vastustaa suoransanaisesti tuen lakkauttamista.

Lakkauttamista vastustavat palkansaajakeskusjärjestöjen ja -liittojen lisäksi esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Mikro- ja yksinyrittäjät, Saamelaiskäräjät, Suomen Rehtorit, Kajaanin kaupunki, SASKY-koulutuskuntayhtymä, Elinkeinoelämän Oppilaitokset, Työttömien Keskusjärjestö, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ja sote-järjestöjä edustava Soste.

Kritiikkiä ristiriidoista

Sen lisäksi 21 lausuntoa kritisoi lakkauttamista kovin tai pehmein sanakääntein. Monessa lausunnossa korostetaan sitä, että esitys on osin ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa hallitus haluaa edistää jatkuvaa oppimista ja helpottaa sote-alan työvoimapulaa.

Kritiikkiä saa se, ettei hallitus tarjoa vaihtoehtoista tapaa tukea jatkuvaa oppimista ja että se lakkauttaa tuen kovalla kiireellä. Moni esittää, että lakkauttamisen sijaan aikuiskoulutustukea pitää kehittää.

Moni muistuttaa lausunnossa, että jatkuvaa oppimista tarvitaan, koska työ muuttuu jatkuvasti. Lisäksi moni lausuja sanoo, että on riski, että sote- ja kasvatusaloilla työvoimapula pahenee. Tähän helpotusta toivoo esimerkiksi Helsingin kaupunki.

Koulutusalan työnantajien edustaja Sivista pitää ”erittäin ongelmallisena”, että taloudellista vastuuta osaamisen kehittämisestä siirretään työnantajille, vaikka nimenomaan valtio vaatii muodollisia pätevyysvaatimuksia ja asettaa henkilöstömitoituksia, esimerkiksi sote- ja kasvatusaloilla.

Työ- ja elinkeinoministeriökin suhtautuu kriittisesti esitykseen ja huomauttaa, ”että kokonaisuutena vaikutusten arvioinnin tuottamaa kuvaa sumentaa se, että useissa kohdin joudutaan toteamaan, että käytettävissä oleva tutkimustieto ei anna riittävää tietoa vaikutusten suuruudesta tai suunnasta”.

TEM toteaa, että ”jää epävarmuus siitä, ovatko aikuiskoulutustuen lakkautuksen vaikutukset pitkällä aikavälillä aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä”.

Kannattajillakin varauksia

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa vain muutaman puolustajan.

Suomen Yrittäjät kannattaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Kuitenkin SY on myös sitä mieltä, että ”on tarpeellista etsiä korvaavia, työvoimapulasta kärsiville aloille kohdennettuja tukitoimia, jotta kaikenkokoiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa joka puolella Suomea”.

EK sanoo, ettei järjestöllä ole huomautettavaa lakiesitykseen, koska EK sai osallistua lainvalmisteluun STM:n työryhmässä ja kokee tulleensa kuulluksi.

Finanssiala kannattaa nykymuotoisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista, mutta varauksin. FA:n mielestä ”aikuiskoulutustukea on kehitettävä niin, että se mahdollistaa jatkossakin yksilölle työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisen ja pienentää työttömyyden riskiä”.

Lausunnoista muutama on teknisluonteinen eikä niissä otettu kantaa puolin eikä toisin.

Murskaavasta kritiikistä päätellen aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on kuin ajaisi käärmettä pyssyyn. Olisiko asiassa nyt aikalisän paikka?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu