Sari Essayahin linjaus
Sari Essayah, istuva oikeistohallituksen ministeri tekee kristillisen oikeiston ideologian mukaisen linjauksen Seurakuntalainenlehdessä.
Hän ei siis vain selosta näkemystään kristinuskon ja yhteiskunnan suhteesta jonka hän näkee positiivisisena yhteiskunnan näkökulmasta vaan hän eksipliitisti rajaa pois kristinuskon ydinsanomasta yhteiskunnallisia sanomia kuten ” oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja vapaus”.
Myös Seurakuntalainen lehden toimittaja otsikoinnillaan painottaa puheen radikaalia rajanvetoa.
Tämä on selkeää kristillisen oikeiston ideologiaa.
Siitä voi kiittää Essayahia ettei hän ainakaan lässytä ja teeskentele näkemyksestään kristinuskosta.
Linkki kommenteissa. 
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/sari-essayah-oikeudenmukaisuus-lahimmaisyys-ja-vapaus-ovat-tarkeita-asioita-mutta-kristinuskon-ydinsanoma-ne-eivat-ole/
Ilmoita asiaton viesti
Kaikilla pitäisi olla blogisti Lappalaisen uskonnolliset käsitykset, tai muuten ne ovat harhaoppisia?
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö? Minähän en harhaopeista puhunut.
Ilmoita asiaton viesti
” vaan hän eksipliitisti rajaa pois kristinuskon ydinsanomasta” = harhaoppinen.
Ilmoita asiaton viesti
No ei todellakaan.
S.E. sanoo että nämä eivät ole ydinsanomaa. Hän siis rajaa ne pois ydinsanomasta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi kristinuskoa saa itsekin tulkita Raamatun pohjalta (toki voi siitä olla vapaasti mitä mieltä hyvänsä ei sen puoleen) ja onneksi toisaalta tekoäly mahdollistaa objektiivisuuteen ja laajaan materiaaliin pyrkivän tulkinnan, johon voi omaa tulkintaa ja näkemystä peilata. Tekoälyssä tosin kysymyksen asetettelu vaikuttaa saatuun vastaukseen. Mutta tässä erään tekoälyn tulkinta siitä, mitä on a) kristinusko ja b) kristillisyys. Täten päästään lähemmäksi objektiivista vastausta kysymykseen: ”mitä on määritellysti NORMAALI kristillisyys”.
Kristinusko:
Uskonto, joka perustuu Jeesus Nasaretilaisen elämään, opetuksiin, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Kristinuskossa Jeesus tunnustetaan Jumalan pojaksi ja maailman Vapahtajaksi, jonka kautta ihmiskunta voi saavuttaa pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
Kristillisyys:
Elämäntapa ja vakaumus, jossa yksilö omaksuu kristinuskon opit ja soveltaa niitä jokapäiväisessä elämässä. Tämä tarkoittaa käytännössä:
– Jumalanpalvelus ja rukous: Säännöllinen osallistuminen jumalanpalveluksiin, rukous ja Raamatun lukeminen ovat keskeisiä tapoja ylläpitää ja syventää suhdetta Jumalaan.
– Eettinen käyttäytyminen: Kristillisyys edellyttää elämäntapaa, joka heijastaa Jeesuksen opetuksia, kuten rakkaus lähimmäisiin, rehellisyys, anteliaisuus ja anteeksianto.
– Sakramenttien vietto: Kristillisyys sisältää sakramenttien, kuten kasteen ja ehtoollisen, vieton, jotka ovat keskeisiä osia kristityn hengellisessä elämässä.
– Yhteisöllisyys: Kristityt pyrkivät elämään osana kristillistä yhteisöä, tukemaan toisiaan ja osallistumaan seurakunnan elämään.
– Lähetys ja evankeliointi: Kristillisyyteen kuuluu myös halu levittää uskoa ja jakaa Jeesuksen opetuksia muille ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti
1. ” Onneksi saa….” Kuka sitä estäisi?
2. Kun poliittinen vaikuttaja ja valtakunnan korkeimman vallan edustaja esittää näkemyksiä kr.uskosta se on yleisesti kiinnostavaa.
Ilmoita asiaton viesti
On kiinnostavaa, totta, mutta vähintään yhtä kiinnostavaa on miettiä, mikä sitten olisi se oikea linja, jos epäilyttää politiikkojen linjat.
Kristillisdemokraattisen ideologian perusperiaatteet ovat seuraavat:
Kristillinen etiikka: Ideologian keskiössä on kristillinen ihmiskäsitys, joka korostaa ihmisarvoa, lähimmäisenrakkautta ja vastuullisuutta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja siksi jokaisen elämällä on ainutlaatuinen arvo.
Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta: Kristillisdemokraatit pyrkivät edistämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä näkyy esimerkiksi sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuuden takaamisessa kaikille.
Perhe ja yhteisö: Perhettä pidetään yhteiskunnan perusyksikkönä, ja sen tukeminen on keskeinen tavoite. Kristillisdemokraattinen ideologia painottaa perinteisiä perhearvoja ja yhteisöllisyyttä.
Subsidiariteetti ja yhteisvastuu: Subsidiariteetin periaate tarkoittaa, että päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja yhteisöjä, jotka niistä eniten hyötyvät tai kärsivät. Yhteisvastuun käsite puolestaan korostaa yksilön vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisöistä.
Kestävä kehitys ja luomakunnan suojelu: Kristillisdemokraattiset puolueet korostavat myös ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä, joka perustuu ajatukseen ihmisen vastuusta luomakuntaa kohtaan.
Vapaus ja demokratia: Kristillisdemokraatit arvostavat demokratiaa ja yksilönvapauksia, mutta näkevät, että vapauden tulee olla sidoksissa vastuuseen. Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita pidetään keskeisinä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Sari Essayah oikein sanoo Seurakuntalaisessa?
”Ydinsanoma on syntiemme sovittajassa, Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa, Essayah sanoi.
Essayahin mukaan kristinuskon hyviä hedelmiä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat muun muassa vapaus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja korruptoitumattomuus.
Kristinuskon tulee olla voima, joka ohjaa meitä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä yksin, ja jossa jokainen saa kokea olevansa arvokas.
Ministeri Essayah jatkoi, että vaikka oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja vapaus ovat tärkeitä asioita, kristinuskon ydinsanoma ne eivät kuitenkaan ole.”
Nyt sanon omana sanomanani, kuinka minä luen tuon kirjoituksen: Ilman syntien sovitusta Jeesuksessa Kristuksessa ja sovituksen vastaanottamista ei kristinuskossa ole voimaa. Usko Jeesukseen saa aikaan lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden, sekä sellaisen vapauden, jossa jokainen saa kokea olevansa arvokas.
Muutama Raamatunjae tänne loppuun.
Galatalaiskirje 5 luku:
1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
————-
19 Lihan teot ovat ilmeisiä. Niitä ovat haureus, saastaisuus, irstaus,
20 epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyydet, riita, kiivaus, vihat, juonittelut, eripuraisuudet, harhaopit,
21 kateus, juomingit, mässäily ja muut sellaiset. Sanon teille etukäteen, kuten ennenkin olen sanonut, että ne, jotka tällaista tekevät, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus ,
23sävyisyys, itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.
Roomalaiskirje 3 luku
23 sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
Roomalaiskirje 10luku
17 Usko tulee siis kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Eniten mietityttää vapausaatteen rajaaminen rajaaminen kristinuskon ydinsanoman ulkopuolelle.
1. Onko se edes ollut keskeinen aate? Vapahtaja- termi on keskeinen muttei viittaa vapauteen yleisesti.
2. Petaako Essayah pakkouskonnon palauttamista kouluihin?
Ilmoita asiaton viesti
Vapaushan ei ole koskaan kuulunut kristillisyyteen. Yksilönvapautta kirkko on tunnetusti pyrkinyt rajoittamaan aikanaan jopa kuolemanrangaistusten muodossa.
Paavalikin opasti myös orjia pysymään kuuliaisina isännilleen. Kehotus koski myös kristittyjä orjia, joiden tuli olla kuuliaisia kristitylle isännälleen. Uskonveljeys ei saanut olla este orjan aseman hyväksymiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin miksi Essayah haluaa rajata kristinopin ytimestä pois jotain mikä siinä ei ole ollut?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Ehkä on kuitenkin niin, että moni kokee uskonnon-, sanan- tai yksilönvapaudet kristillisiksi käsityksiksi. Ehkä Essayah haluaa korostaa, ettei niille ole kristillistä pohjaa, vaan opastaa kristillisiä suhtautumaan varauksellisesti ulkoa tuleviin moraalisiin käsityksiin ja argumentteihin.
On toki hyvä, etteivät kristilliset omi näitä yleisiä arvoperustaelementtejä kristinuskon opinkappaleiksi ja siten mitätöi niiden merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minusta niiden merkitys mitätöityisi siitä että kristityt niihin samaistuisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, mutta jos ne kytkeytyisivät suoraan kristilliseen oppiin, niistä ei olisi sekulaarin yhteiskunnan ohjenuoriksi. Vrt. aborttioikeuskeskustelu, jota kristilliset aika ajoin pyrkivät virittämään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ohjenuorat voivat olla samanaikaisesti sekulaareja ja uskonnollisia.
Aborttioikeutta vastustetaan myös yleisestä misogyniasta kummuten tai natsismista kummuten. Natsithan eivät halunneet arjalaisten naisten tekevän abortteja. ( Kuten eivät painottaneet avioliiton merkitystä naisten lastensaannille. )
Ilmoita asiaton viesti
Sari Essayah osoittaa, että kristinuskon nimellä voidaan markkinoida ihan mitä vain: Siitä Kristilliset ovat kävelevä hirv… esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti