Suomalaiset ja Eurooppalaiset työlait ’ei-suomenkielisten silmin’ Lähi-idästä

Kiitos, että jaat näkemyksiäsi ja kokemuksiasi. Maailmanlaajuisella matkustamisella ja erilaisten kulttuurien tuntemuksella on taipumus avartaa näkökulmaa ja antaa syvällisempi ymmärrys monikulttuurisuudesta.
Vuoden 2015-2016 tapahtumat, jolloin suuri määrä ihmisiä tuli Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen, olivat merkittäviä ja niillä oli suuri vaikutus yhteiskuntaan. Tämä on nostanut esiin monia haasteita, keskusteluja ja jännitteitä, jotka jatkuvat tähän päivään asti.
Rasismi on vakava ja monitahoinen ongelma, ja sen kitkemiseksi on tehtävä työtä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suomi, kuten kaikki maat, koostuu erilaisista ihmisistä, joilla on erilaiset mielipiteet ja asenteet. On tärkeää muistaa, että vaikka on olemassa rasistisia yksilöitä, se ei tarkoita, että koko maa olisi rasistinen. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat avoimia ja vieraanvaraisia monikulttuurisuutta kohtaan. Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan oman kulttuurinsa, joka rikastuttaa isäntämaan kulttuuria. Kritiikki, olipa se sitten suomalaisuutta tai minkä tahansa muun maan kulttuuria kohtaan, ei ole automaattisesti negatiivista, vaan se voi myös olla osa rakentavaa keskustelua, jossa tunnistetaan mahdollisia parannuksen kohteita.

– En tarkoita lainkaan, että Suomen pitäisi muuttua miksikään muuksi, enkä pyri muuttamaan ketään toiseksi ihmiseksi, enkä ole myöskään yksi niistä ihmisistä, jotka ilmoittavat kuuluvansa tiettyyn maahan tai kulttuuriin useista syistä, mukaan lukien se, että synnyt ilman valintaa ja saavut maahan valitsematta edes nimeäsi, jonka nyt kannat. Siksi meidän on ajateltava avoimemmin, ”Minä tunnen ja uskon myös: useimpien ihmisten kotimaahansa tai etniseen taustaansa tuntema uskollisuus on hankittua – ihminen saa lojaalisuutensa yhteiskunnasta, johon hän liittyy (yksilön mielen ravitsemisen kautta päiväkotipäivistä unelmiensa työtehtävän saavuttamiseen asti – ota huomioon myös perheen vaikutus yksilön henkiseen kasvuun).

– Uskollisuus kotimaalle, kulttuurille, uskonnolle tai vakaumukselle on eksistentiaalinen piirre jokaisessa ihmisessä. Luontaisesti etsimme jotakin, johon voimme uskoa, jotakin, johon voimme verhoutua, jotta yhteiskunnan istuttama pelon ääni meissä hiljenisi, (pelon ääni myös vaihtelee sosiaaliluokasta toiseen). Siksi artikkelissani mainitsin, että meidän on avattava vuoropuhelun kanavat, jotta voimme tutustua toisiimme (ja että meidän on päästävä eroon egostamme – mikä näyttää mahdottomalta).

– Aihe, jonka otin esille, koskee työtä ja työmarkkinoita jos haluamme ulkomaisen työntekijän tarjoavan hyvää palvelua, meidän on ainakin selitettävä hänelle työtehtävän yksityiskohdat, jotta hän ei tee virheitä ja kuormita valtion resursseja (ottaen huomioon suomalaisten tarjoamien palveluiden hinnat suomalaisille itselleen).

Näyttää siltä, että kysymyksesi kumpuavat kahdesta eri suunnasta. Ensimmäinen suunta on tiedustelulähtöinen, toinen yleisluonteinen eli pintapuolinen (anteeksi, jos väitän, että on olemassa pintapuolisia kysymyksiä). Vastaan joihinkin, ei kaikkiin, ja aloitetaan toisesta kysymyksestä.

2 – Näen, että Suomi on maa, joka ansaitsee olla ylpeydenaihe jokaiselle, joka on siellä syntynyt tai kasvanut. Näen myös, että ne, jotka johtavat Suomea – opettajat, poliitikot, lääkärit, innovaattorit, tiedemiehet, opettajat, filosofit, tutkijat ja liikemiehet – ovat parhaita, mitä olen elämässäni nähnyt. Puhumme kulttuurista, joka on tehnyt suomalaisten elämästä helpompaa, parempaa, lujempaa, ja emme saa unohtaa nöyryyttä, ymmärrystä toisia kohtaan, syvällistä inhimillisyyttä sekä ammattimaisuutta erilaisten tapahtumien käsittelyssä (henkilökohtainen näkemykseni).

3 – No, minun täytyy olla filosofi vastatakseni tähän kysymykseen, sillä en näe todellisia islamilaisia ​​järjestöjä Suomessa (vaikka en tunne heitä henkilökohtaisesti enkä tiedä, mitä tarkoitat islamilaisilla järjestöillä, ja miksi kysyit tämän kysymyksen minulta?). En ole täällä puolustamassa islamia, tunnustamassa tai kieltämässä tätä uskontoa. Olen ihminen ennen kuin omaksun minkään uskonnon, jos olen päättänyt omaksua jonkin uskonnon.

4 – (Näyttää siltä, että Qatarin MM-kisojen kaiku on yhä tietoisuudessasi) Jos luulet, että Lähi-idän työntekijät kärsivät huonosta kohtelusta, suosittelen sinua vierailemaan missä tahansa kodissa Kuwaitissa, Omanissa tai Bahrainissa, ja näet itse heidän elämäntapansa.

5 – Kiitos tästä kysymyksestä, olen innostunut suurista kysymyksistä kuten tämä. Meidän on tunnustettava, että ”demokratian” käsite on ”suhteellinen”. Miten niin? Yhteiskunnat, poliitikot tai kansat, jotka ottavat ”demokratian” käsitteen, muuttuvat tapahtumien muutosten mukaan, jotka seuraavat tuota termiä. Esimerkiksi: Arabit antoivat päätösvaltansa heimopäällikölle (heimopäälliköllä täytyi olla neuvonantajien neuvosto, joka koostui uskonoppineista, filosofeista, tiedemiehistä, runoilijoista, kriitikoista ja opettajista), kuten nyt. Eikö tämä näytä sinusta demokratialta? Nyt kansakunnat kilpailevat todistaakseen olevansa oikeassa ja parhaita (tiedon, uskonnon, moraalin, luovuuden ja oikeuksien suhteen). Eikö tämä näytä enemmän poliittiselta kuin ”demokraattiselta?

6 – Suomalainen yhteiskunta on ”mahtava” yhteiskunta. En tarkoita tällä minkäänlaista ylistystä, sillä kaikki yhteiskunnat ovat mahtavia omalla kansallaan. Henkilökohtaisesta näkökulmastani näen kuitenkin, että suomalaisilla on paljon sanottavaa ”uskonnon” suhteen ja ihmisen suhteesta uskontoon. Olen henkilökohtaisesti oppinut paljon omasta suhtautumisestani suomalaisiin ystäviin, kollegoihin tai jopa ammattilaisiin, joita olen kohdannut. He eivät tee uskonnosta yksilön mittapuuta, päinvastoin he tekevät yksilöstä mittapuun uskonnolleen. Toisin sanoen, sinulle annetaan suuri tila määritellä itsesi ensin ihmisenä, ja sitten alkaa etsiä uskontoasi, jos haluat tunnustaa sen julkisesti. Kaikki me pystymme tunnistamaan oikean ja väärän suhteellisesti. ”Itsekkäät ihmiset pitäisi jättää pois uskonnon edustamisesta.” Uskonnon näen helpottavan ja palvelevan vallanpitäjiä luokittelemalla ihmiset tiettyjen nimikkeiden, ajatusten ja äänien alle. Siksi näemme, että vallanpitäjät missä tahansa uskonnollisessa maassa kohtelevat ihmisiä eri tavalla, ja myös ihmisten mielissä näissä maissa ajatellaan eri tavoin.

Kiitos palautteestasi ja ehdotuksestasi romaanin kirjoittamisesta. Kuten aikaisemmin mainitsin, Kuitenkin ymmärrän, että eri elämänkokemukset, kulttuurit ja taustat voivat tuoda merkittävää syvyyttä ja rikkautta kirjoitettuun työhön, Kuten korostit, on tärkeää tutustua uuden kotimaan historiaan ja ihmisiin, jotta ymmärrys ja kunnioitus uutta ympäristöä kohtaan voi syventyä, mikä on olennaista monikulttuurisen yhteiskunnan menestykselle. Kaikilla meillä on omat ainutlaatuiset näkemyksemme ja kokemuksemme, jotka vaikuttavat siihen, kuinka näemme maailman Vaikka emme aina ymmärrä tai hyväksy toisten näkökulmia, on tärkeää, että meillä on avoin ja kunnioittava dialogi, jossa kuuntelemme toisiamme ja yritämme ymmärtää toistemme kokemuksia.

Huom : Minä perehdyn huolellisesti mainitsemiisi artikkeleihin!