Aarteet odottavat kaivajaansa? Vihreän siirtymän ja nykyisten kaivoshankkeiden taustalta löytyy ikivanhoja irrationaalisia odotuksia

Kulttuurintutkijoillakin on sanottavaa vihreästä siirtymästä ja niihin liittyvistä kaivosdebateista. Kulttuurintutkimuksen etuna nimittäin on, että siinä pystytään tarkastelemaan kaivostoimintaa erittäin pitkällä aikajanalla.

Haastattelin Oulun yliopiston arkeologian professoria Vesa-Pekka Hervaa, joka tutkimusryhmänsä kanssa on selvittänyt Suomen kaivannaisiin liittyviä käsityksiä aina 1600-luvulta asti. Tutkimusryhmä on tarkastellut muun muassa kaivosten vaikeaa kulttuuriperintöä ja kaivoskiistoja.

Hervan mukaan maanalaisella maailmalla on ollut merkittävä suora ja epäsuora rooli ihmiskulttuurissa vuosituhansien ajan. Hän sai viime vuonna Suomen Akatemian rahoituksen uudelle tutkimushankkeelleen (2021-2025) Kaivostoiminta ja outo maanalainen maailma: kulttuuri, kulttuuriperintö ja kaivostoiminnan vaikutukset pohjoisimmassa Euroopassa. Tässä kulttuuriperintöalan tutkimuksessa selvitetään, miten ”outo” maanalainen maailma ja sitä koskevat historialliset ja kulttuuriset käsitykset vaikuttavat nykypäivän kaivostoiminnan eri osa-alueisiin. Tutkimus ankkuroituu neljään kohteeseen Pohjois-Suomessa.

Hervan mukaan rationaaliselta näyttävään ilmiöön kytkeytyy sen moderneissakin debateissa irrationaalisia, jopa uskonomaisia piirteitä aina päätöksenteko- ja toimenpidetasoille asti. Vallalla on pitkälle historiaan juontava käsitys, että maan sisällä aarteet odottavat kaivajaansa. Hän toteaa:

”Uskomuksellista ainesta on, vaikkei se näyttäydy varsinaisena taikauskona. Silti monet kaivoksiin liittyvät nykyiset ajattelutavat ovat nähtävissä jatkumona vanhoihin käsityksiin ’aarteiden’ tai rikkauksien keskustelussa.”

”Kaivoksilla nähdään olevan voimia – ne tuovat vaurautta ja hyvinvointia.”

Esimerkiksi tutkimusryhmän jäsen Teresa Komu selvitti väitöskirjassaan poronhoidon, kaivosteollisuuden ja luontomatkailun yhteiseloa Tornionjokilaaksossa. Kilpailevien maankäyttömuotojen yhteentörmäys tarjosi mahdollisuuden tarkastella erilaisia tapoja tavoitella hyvinvointia ja hyvää elämää pohjoisessa. Komun mukaan erilaiset kulttuuriset käsitykset, tulevaisuuden visiot ja pitkäaikaiset kulttuuriset unelmat liittyen kaivostoimintaan ja pohjoisuuteen vaikuttavat nykyisten pohjoisen Fennoskandian kaivoskiistojen takana.

”Olemme menneisyyden tuotteita ja kannamme sellaista kulttuurista ainesta, jota emme tunnista,” Herva toteaa. Häntä häiritsee kaivoskeskustelujen teknokraattinen luonne ja puhdas liiketaloudellinen hyötyajattelu.

Kaivoshankkeissa myös toistuu yleensä samantyyppinen tarina.

”Kun on uusi kaivoshanke, jonka yhteydessä tehdään erilaisia ympäristöselvityksiä, niin kaikki alkaa joka kerta puhtaalta pöydältä – ikään kuin asioilla ei olisi mitään historiaa.”

”Jos katsotaan teollista kaivostoimintaa viimeisen 400 vuoden aikana, niin siellä toistuu ihan samanlaisia ilmiöitä. Ensin tehdään kaikenlaisia lupauksia ja hype päällä, mutta sitten kaivosprojektit menevät tavalla tai toisella pieleen.”

Vesa-Pekka Hervan mukaan uusi tutkimushanke auttaa ymmärtämään nykyisten kaivoskiistojen syvempää olemusta ja luonnetta, joka kytkeytyy maanalaista maailmaa koskeviin kokemuksiin ja käsityksiin.

0
Susanna Myllylä

Dosentti, HTT, KTT.
Valkeakoskella asuva ympäristöalan kouluttaja ja vapaa toimittaja (SFJ).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu