Eikö liberaalia kristillisyyttä saakaan kritisoida?

Julkaisin sunnuntaina 13.9.2020. satiirin otsikolla Vapaus vai vapaa pudotus.? Poikkeuksellisesti en avannut kommentointikenttää, sillä jo neutraalimpiin tyyliin kirjoitettujen tekstien myötä kommentointi tuppaa lähtemään käsistä.
Halu ampua alas tekstini oli kuitenkin niin kova, että eräs blogisti avasi  14.9 minun blogitekstin kommentoinnin hänen blogiinsa. Se oli tökerö tapa yrittää kiertää kommentointi –asetukset, ja ilmoitinkin tästä  ylläpidolle. Eri asia olisi ollut, jos olisi tehty vastine tekstiini ja aloitettu keskustelua siitä. Uusi Suomi antaa blogisteille mahdollisuuden avata, tai olla avaamatta kommentointia. Ajatus siitä, että olisi sananvapauden rajoittamista, ettei jokaikistä blogitekstiä olisi mahdollisuus kommentoida, on kohtuuton ja sellaisena jo aika hauskakin väittämä tältä toiselta Usarin blogistilta.

No, mitäpä siellä kommenteissa sitten minun kirjoituksestani väitettiin :

1) tekstini oli epälojaali hyökkäys työnantajaani kohtaan.
2) uskonnollista fanatismia
3) vihayhdistyksen toiminnanjohtajan tekstiä
4) uskonrauhan rikkomista

Vastaukseni näihin väitteisiin:

1) kuten tarkkaavainen lukija huomaa, tekstini on tyyliltään satiiri, eikä siinä yksilöidä mitään kirkkoa. Eräs henkilö totesi minulle, että tekstini kuvaus muistuttaa Ruotsin luterilaisen kirkon tilannetta. Onhan siellä luopumus kristillisestä uskosta jo paljon pidemmällä kuin Suomessa. Hänen kommenttinsa on siten varsin osuva.

Kirjoitukseni kirkko edustaa sellaista hengellisyyttä, jossa on luovuttu Raamatun opetuksesta, ja korvattu se sateenkaari-teologialla. Enkä suinkaan viittaa nyt Nooan arkkiin ja sateenkaareen (liiton merkkinä).

2) oliko tekstini kiihkomielistä uskonnollisuuden puolustamista? Se riippuu täysin lukijan lähtökohdista, miten hän sen kokee. Tekstini edustaa tosiasiassa aivan tavallista kristillistä näkökantaa siitä, että kristillisen kirkon ollakseen kristillinen kirkko, on sitouduttava Raamatun opetuksiin.

3) Vihayhdistys? Ei tosiaankaan. Vihayhdistys on hyvin leimaava ja tunnepitoinen nimitys, ellei suoranainen haukkumanimi. Sellaista käyttävät usein lähinnä aktivistit, jotka eivät hyväksy klassista avioliittokäsitystä tai, jotka eivät tunnusta lapsen oikeuksia. Tekstin julkaisin henkilökohtaisessa puheenvuoro -blogissani. Loppukesästä  jäin pois Aito avioliitto ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä, joten tieto on senkään osalta ei pidä paikkansa.

4) Kävin taannoin keskustelua kaverini kanssa, ja hän naurahti kuultuaan, että blogitekstiäni ”Vapaus vai vapaa pudotus?” oli syytetty kommenteissa uskonrauhan rikkomisesta. On se minustakin kerrassaan absurdi väite. Tekstini monine huomioineen saattoi kyllä kirvellä jonkun omaatuntoa, olihan tekstin julkaisun aikaan vielä Pride-viikkokin menossa. Uskonrauhan rikkomista ei ole kuitenkaan kriittinen, teologinen tarkastelu. Raamattu opettaa synnistä ja kadotuksesta, ja onneksi myös armosta. Näiden käsitteiden käyttäminen ja soveltaminen on täysin laillista. Onhan meillä Suomessa sanan- ja uskonnonvapaus voimassa. Näitä vapauksia yritetään tosin kasvavissa määrin rajoittaa, vetoamalla mm. turvallisen tilan politiikkaan.

Voisi kysyä, eikö liberaalia kristillisyyttä saakaan kritisoida? Joidenkin ajatus ainakin näyttää kulkevan tähän suuntaan.

Tekstini  kirkko, ”kirkko Sodomassa” on kuvausta kirkosta, joka kulkee luopumuksen tietä. Lukija voi tunnistaa yhtymäkohtia nykyhetkeen.

SusannaKoivula

Sosionomi(AMK)-kirkon nuorisotyönohjaaja,vaimo ja Aito avioliitto -vaikuttaja "Ajatuksista ei peritä tullia" -Luther <a href="https://mobile.twitter.com/SusannaKoivula" title="https://mobile.twitter.com/SusannaKoivula">https://mobile.twitter.com/SusannaKoivula</a> <a href="http://susannakoivula.com/" title="http://susannakoivula.com/">http://susannakoivula.com/</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu