Uusin Kreikkaraportti oikoluettuna

EU:n ja IMF:n uusin raportti Kreikasta, jonka pääsee lukemaan kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä, on monin paikoin mielenkiintoista luettavaa. Raportissa itsessään on todettu lihavoidulla tekstillä, jotta kaikki sisäisen kysynnän komponentit putosivat merkittävästi (s. 10). Voisi siis olettaa, että raportissa todetaan ohjelman olleen suuri virhe ja sen toimivuus asetetaan kyseenalaiseksi ja pohditaan keinoja tilanteen korjaamiseksi. Mitenkä käy? Oikoluettuna, olkaa hyvät.

Raportissa ei suoranaisesti ihmetellä Kreikan ajautumista taloudellisesti kaaokseen. Sivulta 10 voi poimia vielä tämän: yksityisen kulutuksen odotetaan putoavan 7,25% ja se on ihan linjassa yksityisten käytettävien olleiden kulutusvarojen laskun kanssa. Pitää nyt muistaa, että säästötavoitteissa nimenomaan palkkojen lasku on ollut yksi tekijä. Kerrannaisvaikutuksien ideoita ei aina osata huomioida. Tämä on tuttua myös Suomessa. Kun talouspäättäjät ideoivat kaikenlaisia veroja ruutupaperille ja katsovat, paljonko valtion tulot kasvavat he usein auliisti unohtavat sen, että nuo varat ovat kuluttajilta pois. Joko kuluttajat ohjaavat kulutuskäyttäytymistään ja verokertymä jää vajaaksi, tai sitten kuluttajat joutuvat säästämään jossain muualla. Kun tuhannet ihmiset toimivat samalla tavalla niin vaikutukset tulevat näkymään. Mikäli veroa ei voi suoranaisesti välttää, kuten vaikkapa Kreikassa elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen maltillinen 10 prosenttiyksikön nosto, niin vähenevät ”muut käyttövarat” jää ohjautumatta esimerkiksi kahviloihin. Kahvilanpitäjät pistävät lapun luukulle ja hallinnon huoltosuhde kuormittuu. Tämä on aivan suoraan nollasummapeliä. Reaalisia muutoksia valtiontalouteen tulee esim. onnistuneiden investointien seurauksena.

Oheisesta kuvista voidaan tässä välissä käydä kaksi lävitse: Kreikan bkt:n muutos ja asuntotilanne (1. ja 2. kuva), joista bkt-kuvaajaan olen tehnyt oman selvitykseni. Huomioima kohteeni tarrautuu siihen, että Yhdysvalloista alkaneen subprime-kriisin jälkeen Kreikan bkt on käynyt kasvun puolella. Tämä tapahtui 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Haettaessa samaa aikaa tuosta asuntomarkkinatiedon kuvasta huomataan, että myönnetyt asuntolainat laskevat edelleen ja asuntojen investointiluvut (vuosimuutos) ovat tukevasti -20% lukemissa. Bkt sen sijaan voi kasvaa, vaikka yksityinen ja julkinen kulutus putoavat ja investoinnit kyntävät pakkasella. Bkt:hen vaikuttaa myös ulkomaankaupan tasapainon muutokset. Tuonnin rojahtaessa alas suhteellisesti ulkomaankaupan tase piristyy ja se näkyy bkt:ssa. Kun tuonnissa ei enää laskuvaraa liiemmin ole tase oikenee ja todellinen sukellus alkaa. Raportissa todetaan tuonnin pudonneen 7% vuonna 2011 ja vähenevän edelleen 5% vuonna 2012. Toivo heitetään nyt siihen, että vienti lähtisi vetämään työreformin jälkeen. Viennin lukuja varmasti tarkkaillaan. Kauppataseen alijäämän toki odotetaan olevan vielä 7% luokkaa. Yhdestä raportin kuvasta (ei kopioitu tähän blogiin) käykin ilmi, että vienti on ollut kasvussa Kreikassa vuosina 2010-2011, mutta loppuvuodesta 2011 on tullut syvä kyykähdys ja vienti on supistunut jälleen.

Pankkien tilanne kiinnosti erityisesti, johtuen lähinnä henkilökohtaisesta fiksaatiostani. Roskalainojen määrä on kasvussa, asuntolainoja on jouduttu saneeraamaan. Pankit ovat vastaneet ”sopeuttamalla” henkilöstökuluja. Tappiota tuleekin enää pyöreästi miljardi kuukaudessa. Deleveraging on menossa ja likvidit piukassa. Taseita on ruhjottu 8,7 pienemmäksi. Luottopuolella vähennystä on 3,8%. Talletuspako on äitynyt ja talletusvarallisuus on huventunut 18% viime vuoden aikana. Jos tästä kaikesta pitäisi tehdä jonkinlainen mielikuva niin varovaisesti arvioiden tilanne kreikkalaispankeissa menee päin metsää. Uuteen lainaohjelmaan tuleekin liki 50 miljardin letkuraha väliaikaiselta vakausrahastolta. Kuvassa 4 onkin pankkien tukirahoja tuotu esille. Kuvassa mainittu ELA tulee sanoista Emergency Liquidity Assistance, suomeksi hätäpaniikkirahaa. Aiheesta löytyy lisää mm. täältä, joskin englanniksi.

BlackRockia on vaivattu puolen vuoden tutkimustyöllä. Papereissa mainitaankin jo ihan suoraan PSI-II, mikä ilmeisesti viittaa yksityisten toiseen velkaleikkaukseen (s. 20). Koska raportti on jo levinnyt pihalle niin nähtäväksi jää, mikä vaikutus tällä päivänselvällä tiedolla lopulta on. Uniikkitapaus tai ei, niin kohta on sellainen tilanne, ettei yksityisiä ole enää kantamassa vastuuta. Toisen lainaohjelman jälkeen julkinen omistus Kreikan velasta on yli 75%.

Raportti toteaa sivulla 24, että valtion tulojen on todettu näyttävän paljon heikommalta kuin vain kolme kuukautta sitten. Tämä pudotus johtuu raportinkin mukaan pääosin makroekonomisen tolan surkastumisesta. Osittain tätä on ajateltu paikata velkasaneerauksella. Paino sanalle osittain. Jotta tavoitteissa pysytään onkin laadittu lisäsäästöjä n. 2,6 miljardin edestä. Lääkekustannuksia alas päälle miljardilla ja erilaisia tukia ja investointeja pois 400 miljoonaa. Sotakaluston määrärahoista leikataan 300 miljoonaa ja sitten loput ovatkin enempi pienempiä tekijöitä.

Yksityistäminen on sujunut liki 1,6 miljardin euron edestä. Ohjelmaa (alunperin 50 miljardin tavoitteet 1. lainaohjelman aikana) on jouduttu muokkaamaan, koska juridisista käytännöistä markkinahintoihin mikään ei ota sujuakseen. Markkinahinnoista todetaan niiden olleen erityisen ”vihamielisiä” sijoittajavastuun alla. Kukapa olisi uskonut?

Väliaikaisen vakausrahaston osuudet löytyvät vielä viimeisestä kuvasta. Suomen osuus tuli huomioitua, koska aiemmin olen tullut käyttäneeksi EKP:n pääoma-avainta. Ero ei ole suurensuuri, mutta pyrin toki tarkkuuteen. Sen sijaan laskimia sopii vaivata Espanjan ja Italian kohdalla. Vaikka lainaohjelmien rahoituksen hoitaakin herra Regling niin luottoluokittajat voivat keksiä yhdistää Reglingin luotot esimerkiksi Espanjan velanmaksukykyyn arvioita tehdessään.

Raportissa on lisäksi veronkierrosta, kasvuun pyrkimisestä ja sen sellaisesta luettavaa. Vaan eiköhän tässä ole blogille jo ihan tarpeeksi mittaa yhdellä erää?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu