Euro-ongelmat leviävät jo AAA-maihin

Neljän jäljellä olevan AAA-reitatun euromaan ensimmäinen uhri on Hollanti. Kovan uhon säestämänä tuki Saksan liittokansleri Angela Merkelin talouskurisopimuksesta on saavuttanut surkuhupaisan pisteen: Hollanti ei itse pysy tavoitteessaan sen paremmin kuin Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia. Ennenaikaisia vaaleja on jo ruvettu aprikoimaan. Tämä käytäntö ei nyt järin poikkeukselliselta enää eurokansalaisen korvaan särähdä.

Hollannin ongelmasta olen tosin jo ehättänyt huomauttaa aiemmin kritisoituani pidemmän aikaa tämän talouskurisopimuksen mielekkyydestä tässä vaiheessa. Tiedossa toki on, että monet euromaat elävät puhtaasti syömävelan turvin ja että siitä tavasta olisi päästävä eroon. Näin ei kuitenkaan voi tapahtua taantumaan vajonneen euroalueen kohdalla. Ajoitus on väärä.

Karkeasti sanoen euroalueella muhivat niin järeät luottotappiopommit vähän joka osa-alueella. Julkinen velka on vain osa kokonaisuutta, mutta kaikki huomio kiinnitetään siihen. Kokonaisuutena katsoen monet euroalueen pankit ovat ”valmista kauraa”, ja niiden tappioiden tunnustaminen on nähtävästi poliittisesti täysin mahdotonta. Asian kieltäminen ei ongelmaa kuitenkaan poista.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kävi jo laskemaan omalla tahollaan pankkien taseongelman korjaustoimien hintaa. Luvut ovat melko lailla hyytäviä. IMF katsoo, että trimmattavaa on parin tuhannen miljardin euron verran, ihan parin vuoden sisällä. IMF:n lukema vaikuttaa hieman optimistiselta, mutta oletetaan tässä kirjoituksessa sen olevan oikeanlainen.

Seurauksena olisi luototuksen putoaminen 1,7%. On hyvin vaikea nähdä talouskasvua skenaariossa, jossa tulevaan investointi hyytyy ja nykyisetkin verotulonlähteet raipataan hengiltä.

Löysät ja tahdottomat puheet tulevasta pankkitoiminnan sääntelystä ei auta tähän hätään, koska tappiot on jo laitettu tilaukseen, tässä uutisointia esimerkiksi Espanjan tilanteesta. Moni muu pankki seuraa samassa hämähäkinseitissä rimpuilevana ensimmäisten jättitappioiden tekijöitä.

On vaikeaa nähdä tästä sotkusta ”opittavan mitään”, jos nytkin moni läpimätä pankki vain pelastetaan. Vastuuta eivät sovi kantamaan enimmäkseen osattomat suomalaiset, vaan holtittomien pankkiirien sanktiot pitää olla oikeasti tuntuvia. Kun heille vielä osoitetaan valvonnan parantuneen niin ”tilaisuus tulla varkaaksi” katoaa.

Suomessa pitää pystyä näkemään edessä pedatun tulevaisuuden tarkoittavan viiveellä samanlaisia ongelmia kuin nyt Hollannissa on. Aikanaan sama ongelma tällä reseptillä tavoittaa myös Saksan – ja siinä kohtaa viimeistään tapahtuu jotain radikaalimpaa. Suomessa pitää nyt varautua vähän alavireisesti sointuvaan taloustilanteeseen euroalueella ja suojata oman maan kansalaiset. Siihen ei kuulu miljardiluokan sitoumusten allekirjoittaminen. Pitää pystyä näkemään, ettei Suomen rahkeet riitä edes ”talkootyönä” kasattujen minikolehtien avulla. Laskelmia tehdään pitkälti vakausrahastoillakin vain tuijottamalla julkisia velkamääriä, mistä nyt voisi laittaa muistutuksen sen harhaanjohtavuudesta: Irlanti pamautti n. 30% julkisen velkansa asteelta sadan prosentin hujakoille oikeastaan silmänräpäyksessä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu