Onko Suomen luottoluokitus vaarassa?

Perussuomalainen -lehden numerossa 6/2012 etusivulla on iso otsikko: ”Suomen luottoluokitus vaarassa”. Voisin olettaa, että Suomessa otsikkoa voidaan pitää vähintäänkin puolueellisena, joten mistäpä saisi tarkistettua asianlaitaa mitenkään paremmin kuin luokittajilta itseltään? Vastaus tähän tulee uudehkosta Fitch Ratingsin katsauksesta, jonka otsikko puolestaan on: ”The Future of the Eurozone: Alternative Scenarios”.

Fitch Ratings pohtii useampaa mahdollisuutta euroalueen jatkostrategiaa ja riippuen niiden onnistumistasosta antaa vihiä tulevista luottoluokituksista. Käyn tässä lävitse Suomen luokitusta koskevat asiat eri skenaarioissa. Pääpaino on Fitchillä siinä, että tässä euroalue jatkaa nykyistä linjaansa, sekä pitää Kreikan eroa euroalueesta niinikään huomattavana. Fitchin näkemyksen mukaan poliittisesti hankaliakin asioita pitäisi saada puserrettua lävitse, kuten monia uudistuksia. Mikäli tämä Basel-eripura nyt antaa mitään vihjettä siitä, miten onnistuminen toteutuu jatkossa, lienee syytä varautua ainakin pieniin ”epäonnistumisiin” Fitchin peräänkuuluttamisssa uudistuksissa.

Listalla ovat lisäksi Saksan lähtö euroalueesta ydinmaiden mukana, täysi liittovaltio, osittainen liittovaltiokehitys eurobondeineen ja sitten alueen täysi repeäminen. Aloitan silti näistä Fitchin todennäköisimmistä vaihtoehdoista.

Ongelmien edessä luoviminen riippuu siis paljolti siitä, millaisia uudistuksia euroalueella saadaan ajoiksi ja siitä, miten pahaksi taantuma äityy euroalueella. Luokitusnäkymiä tarkistetaan tiheään tahtiin. Nyt tarkkailulistalla olevat muutamat euromaat ovat luonnollisesti kaikkein alttiimpia luokituslaskuille. Suomi ei näihin maihin kuulu. Näin ollen Fitchin katsaus sisältäisi hyviä uutisia Suomelle, jos taantuma jää lyhyeksi ja miedoksi, sekä uudistuksia saadaan toteutettua.

Tilanne heikkenee siis esimerkiksi taantuman pitkittyessä ja pahentuessa. Näistä asioista spekulointi ei kuitenkaan kuulu tämän blogin aihepiiriin.

Pidemmällä horisontilla tässä skenaariossa Fitch Ratings muistuttaa, ettei euroalue ole siltikään optimaalinen valuutta-alue, ja AAA-mailla on riskit luokituksen heikkenemiseen mikäli korjauslasku (tukirahastot yms.) tulee liian suureksi.

Kreikan eurohatkoissa käydään lävitse aluksi euromaiden riskit Kreikkaan. Suomen osalta kaupankäynnin kautta riskinä on 0,1% bkt:stamme. Kypros on pankkikytköksiensä kanssa hankalassa tilassa ja maahan joudutaan tunkemaan julkista rahaa. Kypros on kuitenkin onneksi hyvin pieni tekijä.

Suomella on nyt laskettuna riskinä 5,7 miljardin saatavat Kreikasta. Tässä mukana eivät ole IMF:n osuudet, eikä näihin ole laskettu hätätoimien ELA:a (Emergency Liquidity Assistance). Tämä vastaisi noin 3% bkt:stamme, eli ei sen pitäisi lisätä taakkaa niin pahasti, että luokitus olisi siksi vaarassa. Sen sijaan epäsuoria vaikutuksia on monia. Markkinarahoitusten ulkopuolelle voi joutua Kreikan eron vuoksi muita euromaita, ja tällöin tukitoimet pitää mitoittaa aivan uusiksi. Kreikan ero voi myös johtaa suurempaan eroaaltoon, mutta siitä luokitusyhtiö pitää vähemmän todennäköisenä ja käsittelee asian kokonaan omassa kategoriassaan.

Fitch kuitenkin toteaa, että seurauksena olisi suoraan kaikkien euromaiden joutuminen Credit Watch Negative -listalle ja tapahtumakulut tämän jälkeen ratkaisevat, miten luokitusten käy. Fitch muistuttaa, että nyt tarkkailulistalla olevat maat ovat siltikin todennäköisempiä luokituksen laskulle. Jos esimerkiksi Kreikan kohdalla tulee sotkuisa maksukyvyttömyystilanne eteen niin luokitukset ovat kovemmassa paineessa kuin jos ero saadaan hallitusti suoritettua.

Täyden liittovaltion skenaariossa USE:lla (United States of Europe) olisi todennäköisesti AAA-luokitus, mutta vähintäänkin AA. Tässä tapauksessa Suomen luottoluokitusta ei ole mielekästä pohtia, eikä sitä pohdi Fitchkään.

Osittainen liittovaltiomalli, jossa taloudellista itsemäärämisoikeutta kohdennettaisiin ja käyttöön otettaisiin esimerkiksi eurobondit, voivat tuoda mielenkiintoisia näkymiä Suomen luokitukselle. Jos esimerkiksi Euroopan Komission ehdottamat kaksijakoiset bondit (siniset ja punaiset) tulisivat käyttöön toteaa Fitch seuraavaa:

”However, for the „AAA‟ countries, the stretching of their own balance sheets to cover a substantial part of total eurozone debt could outweigh that positive effect. For example, German government debt plus guaranteed debt would increase from 81.2% of GDP at end-2011 to around 239% of GDP. For smaller countries, the notional numbers would be far higher, for example 2917% of GDP for Finland.”

Fitch ei suoraan osaa määrittää luokituksia, mutta arvelee sinisillä bondeilla olevan vähintäänkin AA-luokitus, todennäköisesti AAA. Yksittäisten maiden kohdalla paljon riippuu siitä, miten taseet paisuvat.

Pohjoisen euron skenaariossa (oletetaan Suomen kuuluvan siihen) tappioriskit ovat Fitchin laskelmien mukaan Suomelle lähes 18 miljardia euroa. Todennäköisesti moni maa (myös Suomi) voisi saada luokituslaskun jopa kolmella pykälällä alkushokin vuoksi, mutta jos pohjoisen euron malli osoittautuu toimivaksi niin luokat todennäköisesti palaisivat ennalleen keskipitkällä aikavälillä.

Täydellisessä repeämäskenaariossa ei mairittelevia uutisia Suomelle tarjota. Fitchin mukaan todennäköisin luokka olisi investointiluokkien häntäpään luokat ja päälle tulisi vielä Credit Watch Negative. Riippuen siitä, miten nopeasti uusi valuutta saadaan ajettua sisään ja miten shokista maat selviävät, voivat luokitukset ajallaan nousta ylemmille tasoille.

Fitchin sivuilla dokumentin saa katseltavaksi sinne rekisteröityneet. Tässä aiheesta koskeva englanninkielinen juttu, ja mikäli kiinnostusta riittää niin katsauksen saa PDF-muodossa minulta sähköpostin liitteenä.

Yhteenveto katsauksesta kertoo sen, ettei Suomen luokitus ole missään skenaariossa kallioon hakattu ultimaattinen totuus, ja joissain vaihtoehdoissa riskit rajumpiinkin laskuihin on olemassa. Suomella on Fitchin mukaan hyvätkin mahdollisuudet säilyttää luottoluokituksensa, mutta se vaatii paljon onnistumisia. Koska niitä ei voida kuitenkaan pitää varmana niin Suomen luottoluokituksen voidaan katsoa olevan vaarassa. Perussuomalainen -lehden otsikko ei siis ole tuulesta temmattu.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu