Näin Suomi lisää Espanjan ahdinkoa

Viime vuoden loppupuolella kyseenalaista huomiota saanut Italia on joutunut pieneen sivurooliin, kun Espanja esittää parhaillaan performanssiaan kaikkien valokeilojen keskiössä. Italian esitys päätettiin EKP:n paniikkitoimilla. EKP osti suoraan Italian velkakirjoja markkinoilta painaakseen jälkimarkkinakorkoja alas (eli lisätäkseen velkakirjojen ”arvoa”) ja pisti kahdessa osassa tuhannen miljardia leviäksi. Tälläkin kertaa odotetaan EKP:n jonkinlaista väliintuloa, mutta EKP:n pääjohtaja Mario Draghi pitää painetta europoliitikkojen yllä, eikä ole tehnyt muuta kuin antanut poliitikoille satikutia huonoista menettelytavoista.

Kreikan tapaus velkakirjamarkkinoilla oli taputeltu oikeastaan sillä kellonlyömällä, kun kirjanpidosta kerrottiin löytyneen kaikenlaista hämärää. Sen sijaan Irlannin ja Portugalin velkakijramarkkinoilla; eli suomeksi siihen, mihin hintaan em. maat saavat lainarahaa; tapahtui eräs yksittäinen toimi, joka syöksi velkakirjojen arvon lattiasta lävitse, eli nosti näiden maiden korkotasoa poikkeuksellisen paljon. Sama toimenpide tapahtui myös viime vuoden lopulla ja ilman EKP:n silloisia toimia tämä euroalue tuskin olisi kasassa. Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että Suomi on mukana edesauttamassa tämän yksittäisen toimen laukaisua. Kyse on LCH Clearnetin ns. margin callista. Yritän kansantajuisesti selvittää mistä on oikein kyse.

Marginaalien nosto tarkoittaa tässä nimenomaisessa tapauksessa velkakirjojen ns. repo-lainauksen tarvittavan etukäteismaksun korottamista. Etukäteismaksu on tavallaan kuin käsiraha, eräänlainen vakuus. Repo-lainaus (velkakirjalla) on taas velkakirjan panttaamista lyhyeksi aikaa, vähän kuin velkakirja vietäisiin ”kaniin” toistuvasti. Margin callissa, eli marginaalin nostossa panttimaksu nousee, ja se tietää ongelmia velkakirjan panttaajalle – oli kyseessä sitten pankki, eläkerahasto, muu finanssialan firma tai luonnollinen henkilö.

Marginaalien nosto sysäsi niin Irlannin kuin Portugalinkin lainakorot niin korkeaksi, ettei mailla ollut muuta keinoa selvitä rahoituksestaan kuin pyytää Troikalta pelastusrengasta.

Eräs suuri yksittäinen margin callin aiheuttaja on kyseisen velkakirjan ja samantyylisten AAA-reitattujen velkakirjojen riskilisä, eli korkotason ero. Kun tämä ero kasvoi yli 450 korkopisteen (*) ei Irlannilla ja Portugalilla mennyt kuin muutama päivä tähän marginaalien nostoon. Espanjalla tämä ero on ollut AAA-maista laskettuun ”velkakirjakoriin” yli 450 korkopistettä maanantaista lähtien. On arveltu, ettei LCH halua nostaa marginaalia Espanjan kohdalla ihan niin heppoisesti nähtyään, miten Irlannin ja Portugalin kävi. LCH:lle tulee vähemmän toimeksiantoja, jos ”hinta” kasvaa. Toisaalta, LCH:n on pidettävä uskottavuudestaan kiinni, eikä firma voi loputtomiin asti pitää alhaisia marginaaleja riskipitoisten paperien kanssa.

Riskipitoisiksi paperit lasketaan, kun niiden katsotaan olevan epälikvidejä ts. ”vaikeasti kaupattavia” tai sitten ihan suoraan liikkeellelaskijan, tässä tapauksessa Espanjan, maksukyvyttömyysuhan vuoksi.

Suomi on mukana tässä AAA-velkakirjakorissa, koska Suomella on ko. reittaus. Ja kun Suomen korkotaso laskee, niin silloin laskee myös tämän velkakirjakorin korkotaso. Ja edelleen, kun Espanjan korkotaso nousee ja AAA-velkakirjakorin korkotaso laskee niin tämä 450 korkopisteen erotus täyttyy. Tällä tavoin Suomi on mukana lisäämässä Espanjan ahdinkoa. Marginaaleja voi seurata LCH:n sivuilta tältä sivulta, jossa on linkit PDF-tiedostoihin. Espanjan kohdalla näkyy paineet marginaalien nostoon ”trendin” kohdalla. Kirjoitushetkellä uusin tieto on päivätty 18.5.

* Korkopisteitä käytetään toteamaan korkotason eroja ja muutoksia. Jos Suomella olisi korkopisteitä 150, eli lainakorko 1,5% ja Espanjalla 600 korkopistettä (lainakorko 6%) niin erotus on 450 korkopistettä. Sen sijaan jos tämä pitäisi esittää prosentteina niin ero on nelinkertainen eli 400% tai toisin ilmaistuna ”300% suurempi”. On siksi mielekkäämpää käyttää eroja ja muutoksia korkopisteinä ilmaistuna. Eli jos Suomen 1,5% korkotasoon tulee 10 pudotus niin uusi korkotaso olisi 1,4%.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu