Usein kysytyt kysymykset eurosta ja nyt Espanjasta

Tällä kertaa niputan paljon minulle tulleita kysymyksiä tähän blogiin ja annan niihin omat vastaukseni. Moni on lähestynyt ihan peruskysymyksillä ja jotkut ovat hakeneet teknisempää tietoutta. Kysyjien identiteetti pysyy salassa. Olen lisäksi udellut eri ihmisiltä sitä, mitä he haluavat tietää.

Kysymys: Olen ymmärtänyt Kreikan tukipakettien johtuvan isosta valtion velasta. Espanjalla on kuitenkin [euromaista] keskimääräisesti vähemmän velkaa, ja nyt siitä velloo tukipakettihuhuja (kysymys esiintyi n. viikko sitten). Johtuuko se työttömyydestä?

Vastaukseni: Kreikan kohdalla tästä oli pitkälti kyse. Markkinoiden luottamusta heikensivät myös monet muut asiat, kuten paha korruptio. Espanjalla on suhteellisesti vähemmän velkaa, joskin ihan kaikkia valtion vastuita se ei kirjanpitokikkailulla ole sisällyttänyt velkataakkaansa. Jos ne sisällytettäisiin niin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi yli 80%. Työttömyys on yksi tekijä siksi, ettei verotuloja kerry. Suurin ongelma Espanjassa on euron alkuaikoina halvalla lainarahalla toteutettu massiivinen kiinteistöbuumi ja siitä seurannut asuntokupla. Nyt tämä kupla on puhjennut ja näillä näkymin jatkaa tyhjentymistään.

Kysymys: Käytetäänkö Espanjan tukipakettiin mitä lähdettä ja mikä on Suomen osuus?

Vastaukseni: Toistaiseksi ainoa yhteinen voimassaoleva kriisirahasto on väliaikainen vakausrahasto ERVV. Heinäkuuksi ideointiasteella oleva EVM on vielä toteuttamatta ja siinä ei ole pääomaa. ERVV:n Suomen osuus on tällä hetkellä 1,92%, mutta Espanjan pudotessa maksajamaista tuettaviin maihin osuus nousee n. 2,5 prosenttiin. Samalla ERVV:n tulivoimasta katoaa kymmeniä miljardeja, mikä voi hermostuttaa edelleen markkinoita. Se jää kuitenkin nähtäväksi. Tällä hetkellä mitään yksityiskohtaisia tietoja ei ole, miten tuki toteutetaan. Tuesta on tehty vain periaatepäätös.

Kysymys: Voidaanko Espanjaa edes tukea ja hajoaako euro tähän?

Vastaukseni: Mikäli aiempia suomalaispoliitikkojen lausuntoja on uskominen niin aikanaan pääministeri Kiviniemi ja silloinen valtiovarainministeri Katainen kertoivat, ettei Espanjaa voida todennäköisesti auttaa. Sitä nyt kuitenkin yritetään. Euron hajoaminen on monimutkaisempi prosessi käsiteltäväksi. Nähdäkseni yhdenkin euromaan lähteminen aiheuttaa niin kovat markkinapaineet, että tilanne käy monelle muullekin maalle kestämättömäksi ja euroalue hajoaa enempikin. Kyseessä on mielestäni siksi kovan luokan pokeripeli, jossa eri osapuolet kiristävät toinen toisiaan. Esimerkiksi Kreikan Syriza-puolue arvelee eurojohtajien bluffaavan ja suostuvan tukiohjelman muutoksiin. Vastaavasti eurojohtajat kiristävät kreikkalaisia uhkailemalla euroerolla, jos maa ei noudata säästöohjelmia. Mikäli esimerkiksi Espanjan pääomapakoa, joka on pääsääntöisesti ollut ulkomaisten sijoittajien tekemää, voidaan käyttää indikaattorina euron hajoamiselle niin ainakin tähän varaudutaan. Samanlaisia merkkejä ovat antaneet lukuisat keskus- ja liikepankit, sekä analyysiyhtiöt eri puolin maailmaa. Itse en usko Espanjaa voida autettavan nykyisin menetelmin.

Kysymys: Pitäisikö Suomen erota eurosta vai pitäisikö meidän lähestyä ideaa liittovaltiosta?

Vastaukseni: Minusta Suomen tulisi erota eurosta ja ottaa kansallinen kelluva valuutta käyttöön. Liittovaltio on toinen ainoa mahdollinen skenaario pitkän tähtäimen kestävyydellä, mutten usko enää sen mahdollisuuksiin. Kyse ei ole niinkään suomalaisten toiveista liittovaltioideasta, koska me olemme melko pieni kansakunta koko euroalueella. Ainoa, millä on mielestäni merkitystä liittovaltioideassa on Saksa, eli haluaako tai ylipäätään pystyykö Saksa maksamaan tulonsiirtoja muulle euroalueelle. Minusta Saksa ei sitä halua, eikä se siihen pysty.

Kysymys: Miksi tukitoimet eivät tehoa, lapioidaanko tässä vain rahaa turhan vuoksi?

Vastaukseni: Tukitoimien viimeinen osoite on länsimaiset pankit, eivät valtiot itsessään. Toisin sanoen, suurin osa tukirahoista ei jää näiden tuettavien valtioiden kansantalouteen kiertämään. Kuitenkin tuen ehtona on rajut säästötoimenpiteet, ns. ”sisäinen devalvaatio” – ja se ei toimi. Syy, miksei se toimi on se, ettei se ota huomioon esimerkiksi kansalaisten velkaa. Ajattele vaikka miten täällä Suomessa asuntovelallinen selviäisi lyhennyksistään, jos palkasta napataan kolmasosa pois ja mahdollisesti vielä käy niin, että toukokuussa saa edellisen joulukuun palkan. Turhan vuoksi lapiointi on vaikeampi määritellä. Tällä tavoin me ainakin loivennamme länsieurooppalaisten pankkien luottotappioita, jotka syntyisivät jos tuettavat maat eivät voisi maksaa velkojaan takaisin. Monella länsimaalla olisikin siten edessään valtava pankkikriisi ja ne joutuisivat itse maksumiehiksi. Nyt suomalaiset ovat omalta osaltaan maksamassa näitä pankkitukia, koska on äärimmäisen epätodennäköistä, että me saamme tuetuilta mailta lainaamamme rahat takaisin. En usko, että tässä on kukaan huvikseen lapioimassa rahaa, ehkä hallituspuolueet laskevat sen varaan, että länsimainen pankkikriisi käy epäsuorasti kalliimmaksi kuin tämä tukien kirjoittelu. Itse olen toista mieltä, koska minusta Suomella ei ole niin paljon resursseja estää tämän pankkikriisin muodostumista.

Kysymys: Leviääkö kriisi vielä Italiaan?

Vastaukseni: Kyllä leviää. Kriisi on noudattanut prikulleen sitä EMU-vian kaavaa aiemmin, eli maita on pidetty maksukyvyttöminä – kansanomaisesti sanottuna pers’aukisina. EMU-vika tarkoittaa sitä, ettei mailla ole mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi omaan korkotasoonsa nostamalla sitä pitääkseen pääomaa maassa. Toinen on se, että mailta puuttuu ns. viimeinen takaaja, joka pitää huolen siitä, ettei maat voi ajautua maksukyvyttömiksi. Periaatteessa maan oma keskuspankki voisi loihtia tyhjästäkin rahaa velkojen maksuun. Ei velkojat ajatuksesta pidä, mutta vielä vähemmän ne pitävät sitä, ettei saa lanttiakaan. Italialla on ihan sama tilanne kuin Espanjalla, tai Portugalilla, Irlannilla ja Kreikalla. Edellämainitun EMU-vian mukaan maita vastaan voidaan ”spekuloida”, koska ne eivät voi puolustautua mitenkään. Tämä näkyy velkakirjapakona kriisimaista ja kovasta kysynnästä taas ”parempien euromaiden” velkakirjoihin. Markkinat tällä tavoin käsittelevät jo käytännössä euromaita niin kuin niillä olisi eri valuutat. Se näkyy valtiolainojen koroissa.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu