Sijoittajien näkemyksiä

Politiikoilla euroalueella luulisi olevan pientä pohdittavaa Sentixin tänään julkistetuista luottamusluvuista. Kyseessä on lähes tuhannen sijoittajan näkemykset. Rahanpainannan mahdollinen aloittaminen nostaa tunnelmia jatkosta. Juuri nyt tunnelmat ovat alhaisimmillaan sitten kevään 2009, jolloin tehtiin pörssipohjia. Ohessa on myös Sentixin luottamusgraafien lisäksi pari todennäköisyyskohdetta, joista selviää mitä sijoittajat odottavat tapahtuvan. Lähes 97% todennäköisyys sille, että Kreikka ei ole valuuttaliiton jäsen (vuoden sisällä) ei varmastikaan anna suuria toiveita sille, että Kreikkaan joku sijoittaisi. Tällaisia investointeja voisivat olla esimerkiksi Kreikan yksityistämisohjelmien kohteet. Kriisimaat ovat täyttäneet muutenkin listan siitä, keitä pidetään todennäköisimpinä lähtijöinä. Siellä on tosin yksi piristävä poikkeus: Suomi.

Suomen euroerosta on puhuttu siellä sun täällä. Suomea on pidetty potentiaalisena euroeroajana siksi, ettei meillä ole vielä niin älyttömästi panoksia pöydällä tämän projektin suhteen. Kun sijoittajatkaan eivät pidä todennäköisyyttä lähdöstä nollana niin Suomen valtiolainat ovat kelvanneet, koska todennäköisesti euron hajoamisessa Suomen lainaan sijoitetut varat pitävät arvonsa. Vaarallisesti tästä voi tehdä sellaiset tulkinnat, että me hyödymme tästä kriisistä alhaisten lainojen vuoksi. Hyöty jää hyvin hetkelliseksi, jahka yhteisvastuullisuudesta päätetään enempikin. Nykyistä tilaa ei voida pitkään jatkaa. Yhteisvastuullisuus voi tulla monelta taholta: kriisimaille suunnatusta setelirahoituksesta, eurobondeista tai uusista tukiohjelmista. Eittämättä pyritään löytämään sellainen malli, jossa varallisuuden siirto Pohjois-Euroopasta etelään kävisi mahdollisimman huomaamattomasti. Oletan edelleen, että kriisimaiden suora setelirahoitus on tällainen toimi. EKP voi muodollisesti kriisimaiden valtiolainoja ostaessaan vaatia ostoksistaan jotain korkoa. Tilanne voi kuitenkin ajautua samanlaiseen tilaan kuin Kreikassa: EKP myöntää hätäluottoja, jotta maksukyky näennäisesti säilyy ja voidaan jatkaa teeskentelyä, että kaikki on hyvin.

Kreikan uudesta hätärahoituksesta voi kuitenkin tehdä alustavasti yhden päätelmän. Yhden kuukauden siirto Kreikan konkurssissa tuskin on mielekästä. Odotettavissa siis onkin, että vaikka tiedetään Troikan raportin syyskuussa osoittavan sen, ettei juuri mikään ole mennyt Kreikassa kuten pitää niin 2. tukiohjelmaa jatketaan kovista ehdoista huolimatta. Yksi ongelma tämän nerokkaan suunnitelman edessä kuitenkin on ja se kulkee nimellä IMF. Brittiläisille ja yhdysvaltalaisille IMF:n rahoittajamaille voi olla hyvin vaikeaa perustella ohjelman järkevyyttä. Silloin korvaavaksi rahoittajaksi jää muut euromaat. Mielenkiintoiseksi esitykseksi jääkin se, miten rahoittajamaiden hallitukset perustelevat lisäosuuksia kansalaisilleen.

Tahdoin tuoda nämä sijoittajien näkemykset esille sen vuoksi, että näillä on todella suuri merkitys. Totta kai kaikki hankkeet voidaan tehdä julkisin varoin. Mallia voidaan ottaa entisestä itänaapuristamme. Hyvin sekin kesti… aikansa.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu