Bileet jatkuvat

”Liian isoja kaatumaan, näitä on pilkottava!” Tuon suuntainen retoriikka kuuluu euroalueen kärkinimien valikoimaan. Täräytettiinhän nyt koko EU:n kattava pankkivalvontaideakin esille. Tiukat suitset ja jämerät toimet. Näin meille euroalueen kansalaisille kerrotaan. Vaan miten asiat tosiasiassa ovat edenneet?

Ranskan ”kolme suurta” eli BNP Paribas, Credit Agricole ja Societe Generale ovat saaneet laihdutuskuurillaan lisää kiloja. BNP on paisunut vuoden aikana 2,3%. CA lihoi 13% ja SocGen turpoi 7,6% vuoden aikana (heinäkuu 2011 – kesäkuu 2012). Italian toiseksi suurin pankki, Intesa Sanpaolo levisi n. 3%. Yksikään Ranskan, Espanjan tai Italian suurpankki ei laihtunut. Ei ensimmäinenkään.

Taseiden supistamisia, eli ns. deleveragingia, vastustavat muistavat kertoa, ettei ajankohta ole todellakaan kovin hyvää tehdä nyt. Hyväksyn tällaisen argumentin, vaan haluan muistuttaa siitä, että kun taas joskus parin-kolmenkymmenen vuoden päästä mennään taas paremmissa tuulissa niin tälle kehitykselle ei taas löydy ”tarvetta”. Tällä hetkellä pankkien omistuksien myynnissä on huonot hinnat ja niiden nieleminen aiheuttaa suoraan liiketoiminnallista tappiota. Sen sijaan nykyinen kehitys ei sekään ole kovin tervettä.

Nimittäin nykyisten Basel-säännöksien mukaan euromaiden velat ovat riskittömiä. Toisin sanoen niitä hamutessaan ei syrjään tarvitse laittaa euroakaan riskejä varten vakavaraisuuspuskureihin. Tätä on harrastettukin, eritoten ns. kriisimaiden velkojen kohdalla. Sen sijaan kaikki riskipitoinen liiketoiminta, kuten yrityksille myönnettävät lainat vaikkapa investointeihin ovat jäässä. Vaikka kokonaisluototus kasvoikin euroalueella tammi-heinäkuussa yhteensä noin 100 miljardilla eurolla niin Espanjassa tämä osuus laski 5%. Euroalueella mennään edelleen kahdella hyvin erivauhtisella kaistalla.

Kaiken lisäksi kriisimaiden velkakirjoja ”riskittömänä” hankkineet pankit ovat varmasti huomanneet, miten eläväisiä noteerauksia näistä velkakirjoista tulee. Esimerkiksi eilen maanantaina, Espanjan 10-vuotinen lainakorko nousi lähes 19 korkopistettä. LTRO-rahat eivät näin ollen lähteneetkään reaalitalouden kiertoon. Vaikka lainaa saisi lähes ilmaiseksi niin trendinä on vanhojen lainojen takaisinmaksu. Vaikuttaisikin siltä, että deleveraging tulee eteen ruohonjuuritasolta. Ja siltä, että jos pankeille itselleen annetaan valita miten tämä tehdään niin sitä ei tehtäisi lainkaan.

Mutta mitä tapahtuukaan siinä kohtaa, kun todellisuus ja kuvitelmat ottavat yhteentörmäyksen? Euroalueen pankit posottelevat edelleen kirkkaasti yli 30 000 miljardin euron taseillaan, ja ovat siis lihoamaan päin. Tämä on muuten reippaasti yli kolminkertainen määrä kuin mitä alueen kokonaistuotanto.

Lähde: Bloomberg

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu