IMF:n raportti euroalueesta pureskeltuna

IMF antaa pyyhkeitä europäättäjille: kriisiin ei ole vastattu niillä toimenpiteillä, joilla se lopetetaan. Vaihtoehdot ovat purkaa EMU tai muodostaa liittovaltio. Tehdään kumpi tahansa ratkaisu niin maksettava hinta joka tapauksessa nousee vetkuttelemalla. Yli kahden vuoden ajan ovat europäättäjät pyöritelleet peukaloita uhoen milloin missäkin välissä kriisin olleen ratkaistu. Sen lisäksi tehottomia toimia on jopa hehkuteltu useaan otteeseen. Siitä huolimatta, tai siitä johtuen, kriisi on pahentunut.

IMF peilaa huhtikuun vastaavaan raporttiin tapahtuneita ja toteaa talousvakauden olevan entistä enemmän vaakalaudalla. Markkinoiden tola on edelleen hyvin hutera ja pitkittynyt kriisi on tuonut epävarmuutta, nyt myös makroekonomian puolelle. Enää ei pelkkä turvasatamien haku ydinmaiden velkakirjoista riitä, vaan huolet siirtyvät jo yritysten rahoitukseen. Kriisin eskaloituessa myös euroon kuulumattomien Itä-Euroopan maiden tilanne käy ahtaaksi. Pankit kutistavat taseitaan hurjaa tahtia ja ylittävät jopa huhtikuisen katsauksen mukaan tehdyt laskelmat. Tästä kärsivät nimenomaisesti em. Itä-Euroopan maat, joista rahoituskanavat sulkeutuvat taseiden supistamisen vuoksi. Saman ongelman eteen joutuvat euroalueen kriisimaat.

Pääomapako Espanjasta ja Italiasta vuoden aikana (heinäkuu 2011 – kesäkuu 2012) on ollut huisaa. Espanjasta pääomaa on karannut 296 miljardia euroa ja Italiasta 235 miljardia. Esimerkiksi Espanjan luvut vastaavat yli neljänneksen maan bruttokansantuotteesta. Mikäli tahti olisi sama Suomessa niin se tarkoittaisi 50 miljardin euron haihtumista. Ei mikään pieni raha.

Pääomapako ei ole kohdentunut enää pelkästään ydinmaihin, vaan se suuntautuu myös kokonaan euroalueelta pois. EKP:n LTRO:t hidastivat pankkien tasesupistamista parin kuukauden ajan, mutta tilanne on sen jälkeen pahentunut. Tuhannen miljardia ei pitkälle riittänyt. Muidenkin suurten keskuspankkien likvidipurskeet ovat hakeutuneet osakkeisiin ja velkakirjoihin, mutta makroekonomian puolella on kylmät kelit. Tämä viittaisi enemmänkin kuplan pumppaukseen.

IMF muistuttaa, että koska valuuttakurssien joustaminen ei ole euroalueella mahdollista niin riskien kasvaessa kriisimaiden rahoituskustannukset kasvavat kohoavien korkotasojen myötä. Tämä ilmenee yksityisen rahan hakeutumisena muualle. Tilalle tulee tehotonta julkista rahaa. Se on tehotonta siksi, että se ei palauta luottamusta. Oleelliset asiat, kuten valuuttakurssiriski (jonkun erotessa eurosta) ja reipas velkataakka eivät ole kadonneet mihinkään.

Valtioiden lainamarkkinoilla EKP:n uusi OMT, tai pikemminkin vasta lupaus siitä, on tuonut toivoa siitä, että moskan saa myytyä EKP:lle. Sen sijaan taustalla alkaa vaania kokonaan uudenlainen kriisi: yritysten, eritoten pankkien rahoituskustannukset eivät ole tulleet merkittävästi alas kriisimaissa. Yritysten rahoitusvaikeudet heijastuvat happamina luottoina pankeille ja pankkien runsas ongelmaluottokasa on taas uhkana valtioille. Esimerkiksi Espanjassa yritysten luottoluokitukset ovat olleet nekin rajussa pudotuksessa Espanjan valtion kanssa.

Huhtikuun raportissa moni asia on mennyt heikoimman skenaarion mukaan. Se on nytkin mukana. Tämä merkitsee kriisin pahaa kärjistymistä edelleen, ja euron hajoamiseen varaudutaan. Sen vastavaihtoehto on liittovaltio, ja kiireesti. Yhteistä velkaa eurobondeilla, yhteiset talletussuojat ja olemassaolevien velkojen yhteisvastuullistaminen pitää tehdä heti.

Euroa suunnitellessa varaventtiilinä ylivelkaantumisen iskiessä oli velkojen laiminlyönti. Tätä ei olla kuitenkaan tehty. ”Despite many important steps already taken by policymakers, this agenda remains critically incomplete, exposing the euro area to a downward spiral of capital flight, breakup fears and economic decline.” (2. kappale, s. 21)

Kun pankit, yritykset ja jopa kotitaloudet pyrkivät vähentämään altistumista kriisimaiden velkaan niin pankkien irtaantuminen tuo tietysti muita toimijoita mukaan, jolloin dollaripohjainen rahoitus käy elintärkeäksi. Federal Reserve on vastannut tähän, mutta jatkaako se kuinka pitkälle, kun kriisille ei näy loppua? Pankeilla ei ole liiemmin dollaritalletuksia, joten markkinaehtoisen dollarirahoituksen saaminen on kovan luokan riski.

Kriisimaiden pankkien rahoitus pyörii jo yli puolet ”omatekoisilla euroilla”. ”If foreign investors continue to reduce their exposures, several governments could face serious funding problems over the period ahead.” (2. kappale, s. 30)

Yritysten ja kotitalouksien luottojen hinnat kriisimaissa ovat kohonneet vuoden 2011 alusta samaan aikaan kun ydinmaissa korkotaso on pienentynyt. Esimerkiksi asuntolainojen korkotason nousu vain hidastaa entistä enemmän kriisimaiden talouksia. Mikäli tilanne jatkuu, tule sama osa ydinmaihinkin, siis Suomeenkin. Tämän lisäksi kriisin hoitamatta jättäminen tuo lisää ongelmia.  ”…the fact that the slow progress in addressing the euro area’s structural weakness has already pushed up the economic and financial costs of the crisis.” (2. kappale, s. 34)

IMF:n raportissa käy selväksi huoli siitä, että julkisen talouden ylivelkaantumiskriisi leviää seuraavaksi myös yritysten rahoitusmarkkinoille. Kokonaan toinen rintama käydään sitten poliittisessa väännössä, koska vastassa on yhteiskuntarauha. Euroalueen mailla on eri intressit, enkä siitä syystä näe kriisiin tulevan liittovaltioratkaisua, ellemme sitten ”antaudu ehdoitta”. Nimittäin kriisimailla on mahdollisuus kiristää sillä, että kippaavat koko roskan meidän niskaamme. Espanjan pääministeri Rajoyn tekstiviestit kertovat, etteivät he epäile tehdä sitä.

Antaudumme siis ehdoitta maksamaan muidenkin velat tästä ikuisuuteen, ja muutaman vuoden takaakin. Toinen vaihtoehto, eli lähtö eurosta nyt heti on mielekäs juuri siitä syystä, ettei hyvää ja toimivaa liittovaltiota saada hetkessä aikaiseksi, ja jokainen tuhlattu hetki vain nostaa kriisin lopullisen ratkaisun hintaa.

Tällä tavoin IMF:kin kehottaa meitä lähtemään eurosta mahdollisimman pian. Heidän toiveensa pikaisesta liittovaltiosta tuskin tulee onnistumaan.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu