Saksa taipumassa pankkitukiin, peesaako Suomi?

Financial Times kirjoittaa Saksan heltyneen Euroopan yhteiselle pankkivalvojalle. Ruotsi ja Yhdistyneet Kuningaskunnat ovat asettuneet kielteiselle kannalle. Pankkivalvonta on suomalaisille helpompi myytävä termi. Saksa tosin ilmoitti, ettei ennen Merkelin ensi vuoden vaaleja käytetä EVM:n rahoja pankkitukiin, vaan vasta kun vuodesta 2014 on kulunut hyvän matkaa. Vanhoja ennusmerkkejä tutkaillen sopii odottaa, että Suomikin on pian pankkivalvojan kannalla, sekä tietysti auliisti jakamassa pankkitukia EVM:stä kun Saksakin siihen suostuu.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen vaalivarovaisuus on ymmärrettävää. Saksan demarit ja vihreät ovat kritisoineet melko näkyvästi näitä suunnitelmia. Schäuble ei siten halua esiintyä saksalaisten veronmaksajien rahoja kylvävänä ennen kuin liittokansleri Merkel on valittu kolmannelle kaudelleen.

SPD:n Peer Steinbrück haluaakin pankkien kyhäävän 200 miljardin euron tukirahaston ongelmapankkeja varten EVM:n sijasta. Ilmeisesti Steinbrückin idea on, että EVM:n rahoja käytettäisiin vain euroalueen kriisimaiden tukemiseen. Itse kannatan Steinbrückin ideaa, mutta tässä suunnitelmassa on vain yksi pahanlaatuinen mutta. Ei ne pankitkaan noin vain lohkaise 200 miljardia euroa. Jos omistajille ilmoitetaan, että sori vaan osingot meni näihin niin pankkien osakekurssit ottaisivat varmasti pahan osuman. Kriisi voisi jopa pahentua. Toisaalta pankithan voisivat nostaa esimerkiksi lainamarginaalejaan ja tilinhoitomaksujaan, mutta eikö se ole sitten sama asia, koska veronmaksajat ovat samalla lailla silloin satimessa.

Kiinnitän huomiota siihen, miten paljon kriisimaat ja Ranska saavat taivuteltua Saksan mukaan pankkitukitalkoisiin. Ranskan tavoitteena on myös saada pienet pankit mukaan. Ranskalla on kolme jättipankkia, kun taas Saksan pankkisektori koostuu pitkälti pienistä landesbankeista. Rajaksi on nyt kaavailtu 30 miljardin euron tasetta. Mitä helpommin Saksa taipuu, sen mahdottomampaa Suomen on edes näennäisesti vastustaa ”pimeää liittovaltiokehitystä”.

Jälkikirjoitukset:

Annoin itselleni joululahjan etukäteen ja kunnallisvaalien vuoksi katkomani Financial Timesin tilaus sai vuoden mittaisen jatkon. Pyrin referoimaan mielenkiintoisia uutisia, toki linkkien kera. FT vaatii rekisteröitymisen ja ilmaisasiakkaat ovat muutaman kuukausittaisen artikkelin jälkeen maksumuurin takana. Pyrin linkkien oheen laittamaan maininnan, jos uutinen taikka kolumni on todella huomionarvoinen.

Paikallisyhdistyksemme, Turun Perussuomalaiset, jatkaa ensi kalenterivuonnakin puheenjohtajanaan Timo Laihinen. Hänelle asettui vastaehdokkaaksi Raija Säteri ja äänestystulos on tiukahko 23-18. Itse suostuin paikallisyhdistyksen hallitukseen äänestetyn Tuomas Tähden henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Tähden kokousahkeruuden tuntien pääsen siis todennäköisesti melko vähällä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu