FT:n vuoden henkilö: Mario Draghi

Puoli vuotta sitten otsikoin yhden blogini nimeltä: ”Positiivisin hahmo eurokriisissä”, jossa oli tarkoitus kaivaa jotain positiivista tästä vuosia velloneesta talouskriisistä. Valintani osui siis Mario Draghiin. Financial Times on puolestaan valinnut EKP:n pääjohtajan vuoden henkilöksi. Suosittelen artikkelia luettavaksi.

Kesäkuussa kirjoitukseni sisältää yhden erittäin mielenkiintoisen asian. Moni onkin odottanut Draghin taas tekevän ihmeitä ja repivän muutaman
kaniinin silinteristä, kun alkaa näyttää huonolta. Tätähän poliitikot
haluavat: ettei sitä vastuuta tarvitsekaan kantaa, vaan voi käydä
Brysselissä aika ajoin lounastamassa Madeiralta tuotuja viiriäisen
munia.
Tämänhän Draghi juuri teki sitten heinäkuussa. Hänen lupaustaan hyvin usea (ml. minä) piti ongelmallisena siksi, että luottamusta on pahoin kolhittu euroalueella poliittisten toimijoiden vuoksi – ja ettei pelkät puheet enää välttämättä riitä. On kuitenkin kiistatta selvää, että tämä lupaus on kestänyt puolisen vuotta. Draghin on tarvinnut toki sen lisäksi toimia mm. ELA-ohjelmien kautta. Kreikkalaispankit olisivat olleet varmastikin joka ainoa kanttu vei, jos puolen vuotta venytetty Kreikan kolmannen tukipaketin päätös olisi ollut Kreikan toimijoille ainoa rahoitusmuoto.

Vaan käyn käsiksi FT:n pitkään artikkeliin kovin rajulla referoinnilla.

Heinäkuun puhe Lontoossa, johon ylempänä jo viittasin, on FT:n mukaan kenties yksi selkeä käännekohta koko kriisissä. FT on analysoinut puhetaukoa. Draghihan aloitti sen paljon tv-ruuduissakin pyörineen pätkän ensin: ”Mandaattimme puolesta teemme mitä tahansa säilyttääksemme euron.” Tässä välissä se kuuluisa tauko, kunnes Draghi jatkaa: ”Ja uskokaa minua: se tulee rittämään.” FT jopa kysyi Draghilta, oliko hän harjoitellut tuota taukoa. Draghi naureskellen vastaa, ettei ole niin teatraalinen. Hänen mukaansa oli vain tuotava markkinoille selkeästi esille, mikä EKP:n kanta ja asemointi tässä kohtaa on. Monen kriisimaan lainakorothan olivat jo hulvattoman korkeilla ja riskipreemio Espanjan koroissa ylitti 550 korkopisteen. Tuon rajan ylitettyä kaikki kolme aiempaa tukimaata olivat ajautuneet muiden euromaiden hätäohjelman pariin.

Vuosi sitten aloitetut LTRO:t ovat nekin toki mainittu. Niiden vaikutuksena maksukyvyttömyyshäiriö on poistunut ja luottoriskijohdannaisten hinta tullut alas. Valitettavasti raha ei ole onnistunut kulkeutumaan investointeihin esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Molemmissa maissa sekä luotonhaku, että luottojen myöntäminen on kovin olematonta. Deflatorinen kierre ei ole kadonnut. LTRO:t ovat ongelmallisia, koska ne ovat korollisia lainoja, ja koska EKP on nyt asettanut ”yön yli -parkkirahansa” nollakorolle, ja onpa markkinoilla jo lähdetty veikkamaan sen painumista miinuksille. LTRO-rahaa on vaikea siis saada tuottamaan. Niillä rahoitettiinkin sitten kriisivaltioita, erityisesti Italiaa ja Espanjaa. Ongelmaksi tässä tulee se, että korkea korkotaso on valtioille huonoa, mutta pankeille hyvää, ja päinvastoin. Tämän lisäksi pitää huomioida korkotason muutos: nousu on ikävää, mutta lasku plussaa – molempien kannalta.

Lisäksi FT mainitsee Draghin muunnelman (OMT) edeltäjänsä Jean-Claude Trichet’n velkakirjojen osto-ohjelmasta (SMP). Siinä missä SMP oli rajoitettua, mutta ilman ehtoja niin OMT:n on sanottu olevan rajoittamaton, mutta ehdollinen. Ehdot ovat, että maa pyytää virallista tukiohjelmaa, jolloin sen talous menee troikan monitorointiin. OMT:n rajoittamattomuus tarkoittaa, että EKP ostaa niin paljon ko. maan velkakirjoja kuin on tarve. Sitä ei tiedetä, mikä tuon tarpeen määrittelee. Veikataan tiettyä riskipreemiota (korkoeroa Saksan Bundeihin), mutta rajaa ei tiedetä. Espanja on Rajoyn johdolla yrittänyt tätä udella kuukausia, tuloksetta.

OMT on kuitenkin hiljentänyt jopa Saksan inflaatiohaukat. Ehkäpä siksi, ettei heilläkään ole tarkkaa tietoa ohjelman potentiasta, vaan ainoastaan toimintaidea. ”Vastineeksi” kun tulee vielä talouden kansallisten rajojen ylittävä tarkkailu niin idea on jopa saanut varovaista tunnustusta. OMT:stä voin itsekin todeta, että se toteutuessaan joko onnistuu tai sitten ei. OMT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin on syytä palata kuitenkin jossain toisessa yhteydessä.

Suosittelemassani FT:n linkissä on lisäksi tarjolla lyhyt henkilöhistoriikki ja videohaastattelu.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu