Grexitistä Fiscal Multiplieriin

Viime vuoden eurokriisisanavaraston täydennykseksi tuli klassikoksi muodostunut grexit, jolla kuvattiin Kreikan irtaantumista eurosta. Sitä käytettiin myös apean pörssisalitunnelman ”yleisvaikuttajana”. Aivan viime vuoden loppumetreillä Kreikan valtiovarainministeri kävi kertomaan, ettei euroalueen myöntämät varat välttämättä riitä (kyyninen minä voisi köhäistä tässä kohtaa) ja että Kreikka voi vielä ajautua ulos euroalueesta. Tälle vuodelle vastaavaa hittisanaa on vaikea arvioida. Senhän pitää hittituotteeksi päästäkseen olla yllätyksellinen, mutta silti osuva. Lakonisesti perinteisiä polkuja vaellellen poimin termivarastosta yhden tämän vuoden potentiaalisen otsikoita täyttävän sanaparin, ”Fiscal multiplier”.

Se kuvastaa sitä kerrointa, jolla on euroalueenkin kriisissä laskettu säästämistoimien ”tehokkuus”. Mitä suurempi kerroin, sen enemmän säästäjämaan bkt laskee vyönkiristelyn vuoksi ja vaarantaa siten alijäämän kuromista umpeen. Jos kerroin oli yli yhden se tarkoittaa silloin sitä, että bkt laskee reippaammin kuin mitä säästämisestä koituu hyötyjä. Euroalueelle laskettiin yleismalkaisesti lukema 0,5. Siis kun prosentin kuroo alijäämää niin bkt laskee vain puoli prosenttia. Leikkauspiste löytyy kuromistavoitteiden kanssa. Ei muuta kuin säästämään.

Laskelma on perinteisesti IMF:n käyttämä ja siitä on tehty empiirisiäkin havaintoja. Ohessa oleva kuva on kuvakaapattu tuon linkin takaa.

Jokin meni pieleen? Kreikan kohdalla ei käynytkään niin, että tämä fiscal multiplier olisi ollut alle yhden ja siten tavoitteisiin oltaisiin päästy. Se olikin enemmän kuin yksi. Alkusokkia ei voida enää pitää syynä, kun Kreikan talous on tekemässä kyseenalaista Euroopan ennätystä yhtäjaksoisen taantuman kestossa. Tämä on kuudes vuosi putkeen. FT:n Alphaville on ottanut tämän kertoimen ja hampaisiinsa jo viime vuoden puolella. Proeuroaviisin aatelia, brittiläinen Telegraph on niinikään poiminut tämän kertoimen. Uljaimmat puoliviralliset laskelmat heidän tekeminään kertovat Espanjan fiscal multiplierin olevan jopa päälle kolmen. Sen verran paha asuntokupla siellä on. Tähän väliin muistutus: Espanjallehan myönnettiin viime vuonna lipsumisvaraa ns. talouskurisopimuksen rajuista ehdoista. Sehän nyt ei ole mitään uutta, että sopimuksia tehdään euroalueella puhtaasti läpällä, mutta siitä huolimatta Espanja ei ilmeisimmin tavoitteisiin pääse lähimainkaan (tämä nyt on vielä epävirallista).

Mutta tässä onkin nyt edessä todellinen ongelma. Jos nimittäin pitäisi saada rotia taloudenpitoon ja jos edes inauksen nappaisee pois niin bkt rojahtaa pahanpäiväisesti. Ja kun bkt putoaa niin julkisen velan suhde bkt:hen rumenee ja sitten ollaan taas kriisissä.

Pinnistäkää nyt hieman edes: jos kerran ei voida säästää taloutta kuntoon, rahaa ei saa painaa (Saksa), mutta velkaa on liiaksi ja vähän siellä sun täällä epäillään euromaiden maksukykyä niin mitä pitää tapahtua, jotta se euron hajoittaminen juolahtaisi mieleen? Tunguska noin sadan vuoden takaa?

Väärin. Talouden Tunguska tuli sadan vuoden jälkeen uusintana. Nyt europäättäjämme ovat kuin ne venäläiset tiedemiehet, jotka vain jaksoivat sanoa, ettei siellä mitään ihmeellistä ole tapahtunut.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu