Persuuntunut IMF

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n uusin Kreikkaraportti on luettavissa täältä. Raporttia on maamme tiedotusvälineissä käsitelty perin ylimalkaisesti. En aio itsekään tehdä tästä kuin lyhyehkön referaatin. Perin kattavan ongelmalistan lisäksi huomioni kiinnittyi siihen, missä määrin IMF pitää euromaiden ja EKP:n osallistumista Kreikan velkasaneerauksiin. Mistä tässä on kyse?

Saneerausvihjeiden lisäksi havaitsin muutaman muun seikan, joita sietää miettiä. Kreikan bkt jatkaa vajoamistaan, mutta bkt:n komponenteissa on huolestuttava piirre: vienti supistuu. Ymmärrettävästi 700 euron kuukausipalkalla ei Suomessakaan asuntovelkainen kamalasti ylläpidä sisämarkkinoiden kysyntää, näin ei käy myöskään Kreikassa. Investoinnit voivat toki kasvaa, jos byrokratia, korruptio ja epämääräinen lainsäädäntö tulevat kaikki korjatuksi. Sen sijaan kysymykseksi jää: onko Kreikalla toivottoman yliarvostettu valuutta, jonka vuoksi vienti takkuaa?

Perussuomalaisten mielestä näin on. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen huhtikuussa kehui vuolaasti IMF:ä sen osaamisestaan (*), joten IMF:n raportista suomentaen: ”Vaihtoehtoinen Kreikan eroaminen eurosta korjaisi nopeasti yliarvostetun valuutan ongelmat, ja vararikkoa liputtaessaan maa vähentäisi velkataakkaansa tuntuvasti.” Tuntuu perin oudolta ajatella, että valtiovarainministerin arvottamistaso riippuisi siitä, kuka sanoo; eikä siitä, mitä sanotaan.

IMF tosin muistaa kertoa, ettei Kreikan eroaminen eurosta taida onnistua ilman vakavia taloudellisia häiriötekijöitä. Näiden mahdollisuuksia eivät tosin kiellä Perussuomalaisetkaan. Kyse on siitä, tuleeko näistä kaikista tukitoimista huolimatta tämä EMU-hajoaminen eteen.

IMF listaakin muutaman todella merkillepantavan ongelman. Yksi on se, että poliittinen järjestelmä Kreikassa pettää. Kreikan hallituksen mandaatti käy yhä vain ohuemmaksi, kun korruptioskandaaleissa ryvenneet hallituspuolueet menettävät paikkoja maan parlamentissa. Toinen on globaalin taloustilanteen vaikeudet. Mikäli heikko kehitys jatkuu, kuten esimerkiksi euroalueen taantuma antaa ymmärtää niin Kreikalta katoaa edellytykset tehdä onnistunutta ohjelmaa. Kolmas ongelma on se, ettei reformeiden kirjaamisesta huolimatta juuri mitään tapahdu. Ainakin tällä saralla on ollut jatkuvasti merkittäviä puutteita koko Kreikan kriisin ajalla.

Nämäkään eivät välttämättä aiheuta Kreikan eroa eurosta, mutta ehdot ovat arveluttavat. IMF laskee, että ainakin näin alkajaisiksi pitäisi euromaiden, Euroopan vakausrahastojen ja EKP:n alaskirjata Kreikan veloista jopa neljännes. Tämä tietäisi satojen miljoonien eurojen menetykset Suomelle. Vakausrahastojen osuudesta jäisi kysymysmerkiksi Suomen vakuudet. Poliittinen myrsky olisi mitä ilmeisimmin edessä. Vastahan valtioneuvosto on linjannut, ettei tappiollista toimintaa tueta.

Sen sijaan joissain muissa euromaissa kyse ei olisi pelkästään poliittisesta myrskystä. Esimerkiksi Saksan lakien mukaan Saksa ei yksinkertaisesti saa pyöritellä tappiobisnestä. Suostumalla alaskirjauksiin Saksa toisin sanoen rikkoisi omia lakejaan. Vastaavassa tilassa on EKP.

Tämän lisäksi joillain euromailla on kova paikka toteuttaa tällaiset ideat. Miettikääpä miten Espanjan julkinen talous kestää, kun kirjanpitoon rupeaa tulemaan punakynämerkintää?

Vielä voisi palauttaa mieliin, mitä EU:n suomalainen talouskomissaari Olli Rehn kertoi huhtikuussa 2010: ”Yhdellekään avustavalle maalle ei aiheudu tappioita, tämä on varmaa.

Perussuomalaiset ovat puolestaan linjanneet jo paljon aiemmin, ettei näitä velkavuoria niin vain maksella, vaan niitä pitää saneerata. Suomi on taitamattomien hallitusten vuoksi maalannut itsensä nurkkaan ja kasvattanut aivan tarpeettoman paljon taloudellisia riskejään.

Tämän lisäksi tulee muistaa, miten Kreikan ohjelman tavoitteena on saada maan julkinen velkaisuusaste 120 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2020 mennessä. Talouskomissaari puolestaan kävi patistamassa suomalaisia siitä, että meidän julkinen velkaisuusaste uhkaa kasvaa puoleen tuosta vuonna 2017. Menettäisimme uskottavuutta, tiesi talouskomissaari kertoa. Kun otetaan huomioon vielä elinkeinorakenne niin mikähän se mahtaisi olla Kreikan kohdalla ”uskottava” velkataso, jos meidän melko huipputason teknologialla se on mennyttä jo 60% tasolla?

IMF:n raportti alkaa muiltakin osin muistuttaa Perussuomalaisten retoriikkaa. ”Greece is attempting to achieve an unprecedented amount of fiscal and current account adjustment under a fixed exchange rate, with a massive debt overhang, and weak confidence.”

(*) Valtiovarainministeri vastasi Perussuomalaisten välikysymykseen mm. näin: ”Suomi on korostanut – erityisesti laajan taakanjaon, oikeudenmukaisuuden
ja uskottavuuden vuoksi – että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF
kytketään kriisinhallintaan voimavarojensa ja osaamisensa takia.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu