Kaksi viikkoa

Olimme eurooppalaisen perheen jäseniä. Nyt näyttää siltä, että he savustavat meidät ulos eurosta.

Kaksi viikkoa sitten kukaan ei puhunut euroerosta. Nyt siitä keskustellaan laajasti ja moni harkitsee sitä.

Kyproslaisia auringonpistoksen saaneita pölhöpopulisteja? Ei suinkaan, vaan Bank of Cypruksen riippumaton varainhoitaja ensin (herra Stravos Agrotis), ja jälkimmäisen sanoi Kyproksen parlamentin talousvaliokunnan puheenjohtaja (herra Nicholas Papadopoulos). Presidentillä riittää sentään uskoa:

Olemme torjuneet konkurssiriskin.

Torjuneet, vai kenties siirtäneet? Monen kyproslaisen elinikäiset säästöt ovat menneet, todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi. Rakentavaa analyyttista tilannekartoitusta tekee suuren luokan korkorahaston vanhempi varainhoitaja Lähi-Idästä: ”Tämä ei huoleta meitä hiukkaakaan: Kypros ei ole systeemisesti tärkeä.

Eipä olekaan. Vaikka Kyproksen velkakirjat ovatkin hieman menettäneet arvoaan nimellisarvoonsa nähden niin korppikotkarahastoilla on luottamusta Kyproksen presidentin sanoihin, ettei maa jätä euroa. Tämä mahdollistaa tukirahan tulvan euromailta ja IMF:ltä. Ja tällä tukirahalla Kypros maksaa vanhoja velkojaan. Kesäkuussa erääntyy 1,4 miljardin [ei-kyproslaisen euron] lainaerä. Ilman tukirahaa tuota ei voisi maksaa keinottelijoille.

Herra Agrotis tekee vertailua: ”Euroopan johtajista huokuu ylimielisyyttä. Sellaista, joka johti maailmansotiin. Seuraava sota alkaa Kyprokselta.

Vaikka välitön konkurssiuhka onkin siirtynyt niin se tuskin on poistunut. Kymmenen miljardin edestä omaisuutta on jäädytetty, todennäköisesti pysyvästi. Tähän tulevat päälle talletusleikkaukset ja toisen suuren pankin alasajosta seuraava työttömyys.

Pääomakontrollien suhteen tein uhkarohkean väitteen, ettei ne viikossa taitu, vaan jatkuvat pidempään. Niinkin myöhään kuin 24 tunnin jälkeen takarajaa on jo siirretty. Jatkoa seuraa. Brititkään eivät purkaneet näitä 40 vuoteen. Islannissa tulee viisi vuotta täyteen. Kontrollit voisivat menestyä paremmin, jos niillä pyritään estämään pääoman tunku maahan, kuten esimerkiksi Brasiliassa. Tällä ehkäistään talouden ylikuumenemisen vaaraa, suomeksi sanottuna ennaltaehkäistään kuplien muodostamista. Mutta Kyproksenkin tapauksessa kyse on pääoman paon estämisestä.

Se on hankalaa. Omaisuutta salakuljetetaan ja myydään vapailla markkinoilla. Kultakorut, purjeveneet… mitä tahansa, ihmismieli on kekseliäs. Tuo tosin merkitsee silloin koko maan näivettymistä. Julkinen talous joutuu ahtaalle elinkeinorakenteen tuhouduttua. Sen tulee nostaa veroja ja heidän toimialastaan johtuen se on kohtalokasta entisestään vaurioituneelle elinkeinoelämälle. Kypros tuleekin nähdäkseni pysyväksi riipaksi jatkaessaan euromaana.

Toisessa vaihtoehdossa Kypros irrottautuu eurosta, ja jättää valikoiden euromaiden velkoja maksamatta. Se säilyttäisi kuitenkin elinkeinorakenteensa ja peruisi talletustakavarikot. Luottamus todennäköisesti palautuisi.

Vaivaisessa kahdessa viikossa yksi euromaa on myllätty europäättäjien toimesta elinkelvottomaan tilaan.

Lähteenä toimi valtaosin: New York Times

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu