Se eilinen toimimaton yhtälö

Eilinen piikki keskivertoa fiksummista suomalaisista meni joiltakuilta kutakuinkin ohitse. Ei se mitään, tällä kertaa kerron miksi suomalaisten vastaukset tuohon kyselyyn olivat niin ristiriitaiset, ettei siitä saa mitään selkeää tolkkua. Tiivistettynä asian voisi ilmaista niin, että suomalaiset vastasivat eurokysymyksissään enemmistönä niin, että euro hajoaa haluttujen toimenpiteiden vuoksi. Siitä syystä kirjoitin, että suurin osa suomalaisista haluaa Suomen lähtevän eurosta.

65%: tiukkaa talouskuria, kiitos

Suomalaiset uivat tässä asiassa osapuilleen siis 2/3 enemmistöllä vastavirtaan. Kriisimaat natkeavat liitoksistaan ja tällä menolla niistä joku jättää yhteisvaluutan. Sinänsä pidän sitä yhdentekevänä mikä niistä monista, koska pidän kaikista todennäköisimpänä skenaariota, että maiden rahoittajat pelkäävät muidenkin jättävän yhteisvaluutan. Tämä pelko on puolestaan ajamaan maat nouseviin rahoituskustannuksiin. Niiden toiminta kävisi siinä tapauksessa entistä toivottomammaksi.

Itse asiassa koko eurokööri on nyt joutunut myöntämään tosiasiat – ne kun kuitenkin lopulta voittavat – eli höllempää linjaa ja talouskurille peruutusvaihdetta. Kreikka, Irlanti, Portugali ovat saanet hätäluotoilleen pidempiä maksuaikoja ja niiden korkoja on leikattu. Tämä on suoraa yhteisvastuullistamista. Suomalaisten näkemystä yhteisvastuullistamiseen seuraa myöhemmin.

Nämä toimenpiteet ovat luomassa rahoitusaukon. Väliaikainen vakaushimmeli joutuu edelleen sijoittajille toimimaan entisin ehdoin. Se pitää maksuaikatauluistaan kiinni, eikä rupea vaatimaan matalampia korkoja velkakirjoilleen vain siksi, että sen luottokohteet itse ovat näin tehnteet. Näiden maiden velkahelpotuksia on tehty siksi, että tiukan talouskurilinjan alla maat ovat menneet jo niin heikkoon kuntoon, että suoranainen eurovastaisuus nostaa päätään. Siis riskit sille, että euroalue hajoaa kasvavat. Tämän vuoksi voisi olettaa suomalaisten sanoneen 65% enemmistöllä, että Suomen tulisi jättää euro, koska siihen tämä linja johtaa.

Edellisen lisäksi talouskurista ja budjettialijäämien umpeenkuromisesta on joustettu. Valtaosa maista ei ole pystynyt asetettuihin tavoitteisiin. Tämän lisäksi säästötoimia vastaan kampanjointi on kasvanut. Sosiaalinen ruutitynnyri on valmis muutoin räjähtämään. Mahdollisesti se tapahtuu, vaikka nyt höllättäisiinkin. Höllennyksen vaikutukset tulisivat näkymään liian myöhään. Pidän mahdollisena, että nyt on jo menty liian pitkälle.

Siinäpähän lähtevät

Miltei puolet (47%) suomalaisista oli lisäksi sitä mieltä, että siitä vaan kriisimaat pihalle. Emme estä. Bon voyage. Tämän ymmärrän niin, että valloillaan on käsitys, ettei yhden tai useamman kriisimaan ero pahemmin töyssytä. Toisin tulee joka tapauksessa käymään, lähtee sitten valloilleen täydellinen eroketju tai ei.

Kysymykseen tulee euron ulkoinen arvo. Sieltä jos lähtee Kreikan (käypä euron arvo n. 1,05 USD) tai Italian (1,15 $) kaltaisia ”kriisimaita” niin punnukset euron kurssille katoavat. Tämä johtaa Suomellekin yliarvostetun valuutan käyttämistä ilman mahdollisuuksia antaa sen pudota. Tämä olisi puolestaan tismalleen samanlainen tilanne kuin mitä meillä oli ennen 90-luvun laman lopettanutta markan kellutuspäätöstä. Kiinteällä kurssilla ongelmamme vain kasvoivat, mutta kellutuspäätöksen jälkeen Suomen talous alkoi virota hämmästyttävän nopeasti.

Näin ollen tämä likimain puolen suomalaisen joukko on sitä mieltä, että passaa vallan mainiosti ottaa kontolle uusi 90-luvun lama.

2/3: ei yhteisvastuuta

Tämä on se mielenkiintoisin vastaus. Nimittäin, kuten jo aiemmin tuli todettua, ovat nuo velkahelpotukset tekemässä rahoitusvajetta tällä kehityskaarella väliaikaiselle vakausrahastolle. Ja jos sieltä sattuu Suomen tasavallan nimi löytymään takaajien listalta (mehän emme mitään rahaa lapioi, me vain takaamme) niin takaajan tulee tämä rahoitusaukko täyttää. Tämä on kiistatta yhteisvastuuta. Me nielemme tappiot, jotta muiden ei tarvitse. Velkasaneerauksissa Kreikan osalta mennään seuraavaksi jo suoranaisiin luottotappioihin.

Laitetaan Portugalin uudesta velkahelpotusdiilistä muutama sananen. Portugalin lainojen takaisinmaksua siis venytetään. Tämä tulee mahdollisesti helpottamaan Portugalin tilannetta vuoden 2015 paikkeilla, mutta voi se siirtyä myös vuoteen 2016. Kun almanakkaa oikein tarkasti tihrustaa niin huomaa, että tässä olisi vuosi 2013 menossa. Portugali tarvitsee siitä huolimatta enemmän lainarahaa kuin mitä kriisin alussa. Tukipakettia kirjoitettaessa rahoitustarve on talouskurin aiheuttaman laman jälkeen kasvanut. Vuosittain pitäisi löytyä yli kymmenen miljardia euroa lisää. Osaako kukaan arvata, keneltä tätä tullaan penäämään?

Ilman yhteisvastuuta näiden maiden sosiaalinen pommi kajahtaa ja se merkitsee noloa loppua euron hienolla kilvelle. Mutta kun se ei käy, vaan pikemminkin halutaan ruoskia näitä vielä lisää niin tämähän on jo kuin tahtomattaan sanoisi: suomalaisten enemmistö haluaa euron loppuvan. Keskivertoa fiksumpaa porukkaa, siis.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu