Nyt taipuu jo Saksakin
Näin nopeasti sitä tilanteet muuttuvat. Saksasta annettiin Ranskalle viestiä, jotta älkää nyt turhan päiten liian kovalla tempolla budjettivajeitanne kiristelkö. Sitä ei voi kuin hämmästellä, miten nopeasti Euroopan taloustilanteen hahmottaminen on tapahtunut aivan viime päivinä. Sen sijaan, että tässä nostaisi sormeaan pystyyn mitä minä sanoin -hengessä niin suhtautumiseni suunnanmuutokseen on pikemminkin ilahtunut. Tiukka talouskuri keskellä lamaa kärvistelevien euromaiden kohdalla on nyt saanut useamman vuoden ajan näyttää kyntensä. Se nyt ei ainakaan toiminut.
Niille 65% suomalaisista, jotka tähän uutiseen ovat varmasti pettyneitä, voisin yrittää ihan tilastotietojen avulla selvittää, miksi tuo politiikka on ollut virheellistä. Ajatustasolla se varmastikin toimii, ja ”järkikin sen sanoo, ettei velkaa velan päälle”. Tosiasiallisesti kaikki ei mennytkään ihan niinkuin piti. Kriisimaiden velkaisuus on kuitenkin kasvanut, koska kysyntä on romahtanut. On huomattava kaksi eri asiaa: Kreikka säästää, tai että kaikki säästävät yhtäaikaa. Kysynnän romahtamisen seurauksena ei työvoimallekaan ole ollut tarvetta. En ole asiaa tutkinut, mutta rohkenen epäillä, ettei esimerkiksi kreikkalaisten oliivien kysyntä Suomessakaan olisi kasvanut sadoilla prosenteilla. Työttömyyden lisääntyessä ostovoima romahtaa ja kysyntä sakkaa entistä pahemmin. Sosiaaliturvamaksut nousevat, ja se on puolestaan omiaan lisäämään valtion rahoitusvajetta. Suomeksi: lisää tukipaketteja entisten perään.
Euroopan näkymät voivat tällaisesta suunnanmuutoksesta hyvinkin parantua. Samalla haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, että esimerkiksi hieman yli 10 vuotta sitten kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ajoi esimerkiksi työreformeja Saksaan ylläpitääkseen Saksan kilpailukykyä niin arvatkaapa mitä Schröder tuumi budjettikurista samaan aikaan? Aivan oikein, hän viis veisasi siitä. Oheiseen kuvaan olen lisännyt huomautuksen punaisella noista vuosista. Sattumoisin samana vuonna 2003 Saksa rikkoi myös Maastrichtin sopimusta velkamäärästä.
Kaikki olisi hyvin yhtä pikkuriikkistä ongelmatekijää huomioonottamatta. Euroa.
Mikään ei ole tämän suhteen muuttunut: euro on kreikkalaisille edelleen kuin yliarvostettu ulkomaan valuutta. Siitä syystä heidän velkaisuusasteensa on huono juttu. Nimittäin omalla valuutalla kun on paljon helpompi maksella lainoja takaisin. Hieman lisää kierroksia painokoneeseen ja kyllä se siitä. Se toinen vaihtoehto on joutua maksukyvyttömäksi. Kreikalla tuskin on mitään toiveita saada markkinoilta lainaa tällaisen peikon roikkuessa niskassa.
Jättiveloille voidaan tehdä kolme asiaa. Velat voidaan maksaa, mutta jos nyt olemme kuitenkin realisteja esimerkiksi Kreikan kohdalla niin tämä ei ole relevantti vaihtoehto. Ne kaksi muuta vaihtoehtoa on joko alaskirjata lainoja tai sitten yhteisvastuullistaa, eli sysätä jonkun muun huoleksi.
Valtaosa suomalaisista vastusti yhteisvastuuta. Varmaan huomaatte, että kun vaihtoehtoja rajataan pois niin paljoa ei ole tehtävissä. Kreikankin velkoja on saneerattava rutkasti lisää. Myös niitä, jotka ovat jo yhteisvastuussa.
Tämäkään ei tosin riitä. Kuvitelkaapa olevanne jonkun suuren rahaston hoitaja. Kreikan velkoja saneerataan ja muut euromaat ottavat nekkuunsa pahoin. Entä sitten? Rupeaisitko korkosalkun hoitajana nyt ostamaan Kreikan velkaa? Etkö? No, entä jos muut euromaat lupaavat hoitaa yhteisvastuulla nuo velat, jos Kreikka ei niitä pysty hoitamaan? Ai sitten kyllä.
Tästä syystä yhteisvastuuta ei voi eurossa välttää. Valinnan tekevät suomalaiset. Kuinka tärkeä asia se euro oikein on?
Eurobondit tulevat, yhteisvastuu ja kasvupolitiikka lisääntyvät vaivihkaa, euro säilyy. Kyllä se pieni yhteisvastuu kelpaa, kun hengiltäsäästämisestä luovutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Perustelunne ovat niin perinpohjaiset, että suorastaan ilahduin niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Taisin lukea Vuorelan samansisältöisen kommentin jo aikaisemmin. Ehkä sen toistaminen on tapa perustella? Suosittelen seuraavaa:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1387…
Ilmoita asiaton viesti
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/11758-vero…
Ilmoita asiaton viesti
Heh, tämä on hyvä aistiharha.
Väännämpä rautalangasta:
Kun loppukesästä 2011 Kreikalle vihdoin ja viimein tehtiin ensimmäinen velkasaneeraus (poikkeustapaus, kunnes se sitten toistettiin) niin EKP (joka on SP:n ”emoyhtiö”) vaihtoi omat bondinsa niin, ettei saneeraus ulottunut niihin. Niitä ei siis saneerattu.
Kreikka maksaa näin ollen täyttä hintaa kyllä näistä EKP:lle ja se tulouttaa voitot SP:lle. Mutta tässä on nyt yksi hassu juttu. Nimittäin ne vastuut. Ne ovat Kreikastakin jo parin miljardin luokkaa. Ne kasvavat. Eli toisin sanoen, me ensin lainasimme suoraan Kreikalle, sitten takasimme tämän lainoja ja nyt vielä pääomitamme EVM:ä.
Mutta miksi Demarissa kerrotaan kuitenkin paljon pienemmistä tuloutuksista? Eli olemme maksaneet muutaman miljardin saadaksemme parisataa miljoonaa.
Hyvää bisnestä. Jos miljonääriksi haluaa sijoittajana niin kannattaa aloittaa kahdella miljoonalla.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen tokaisu taitaa olla Suomen tie miljonääriksi!
S&P on nimittäin laskenut Ethniki pankin, Eurobankin, Pireous pankin ja Alpha pankin luokituksen CCC/Negative/C luokkaan.
Asiantuntijat voivat selittää luokituksen merkityksen valtiovarainminisiteri Urpilaiselle ja Jutta kääntää selityksen kansan ymmärrettävään muotoon, vaikka aamulla televisiossa!
Ps. Nämä nimenomaiset pankit antoivat Suomelle Jutan kuuluisat/salaiset takuudet!
Ilmoita asiaton viesti
Vakuuksista ja takuutuksista yleisemmin:
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/11552-back…
Antaisitko tämän miehen myydä autosi?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Noilla luokituksilla ei muuta vaikutusta enää ole, paitsi sitten kun niiden papereita ei saa enää myytyä EKP:lle. Niin, mutta onhan meillä ELA.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt ymmärsin oikein. EKP tai ELA ottaa takuutemme hoitaakseen, pankkien varattomuus tapauksessa, maksamme ne yhteisvastuullisesti itsellemme ?
Ilmoita asiaton viesti
Maksaminen on eräällä tavalla oikea termi. Maksamisen ajankohta ei ole tosin selvillä. Tietysti sitä yritetään potkia yhä tuonnemmas, aivan kuten Vuorelan antama linkki Demari-lehdestä kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
demari.fi:ltä nyt ei mitään muuta voinut odottaakaan, mutta kyllä Kianderinkin esiintyminen oli sitaattien valossa niin surkeaa, että kaveri päätyi meikäläisen ”listalle”. Listan henkilöt puhuvat ”poliittisista syistä” pehmoisia. Nekin, jotka pitävät suunsa kiinni silloin, kun olisi aihetta sanoa, ovat ”varttilistalla”. Aika harva voi olla periaatteitaan ja totuutta huoraamatta nykymaailmassa, mutta joku roti sentään.
Ilmoita asiaton viesti
Laitanpa minäkin tähän yhden linkin, tosin FT:ltä tämäkin. Rekisteröinti vaaditaan ja ymmärtääkseni muutaman artikkelin saa HS:n tavoin lukea ilmaiseksi.
Suosittelen vahvasti.
http://www.ft.com/intl/cms/s/2/fdfb8afe-a6ab-11e2-…
Onhan se hyvä kasata yhteisvastuuta, kun poloiset espanjalaisnuoret joutuvat tulemaan toimeen mitättömällä 1200 euron kuukausittaisella työttömyyskorvauksella. Oikein mieltä riipii. Miten sillä voi pärjätä?
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan tuo jonkinlainen paikallinen ansiosidonnainen työttömyysturva, kun artikkelin mukaan loppuu kahdessa vuodessa.
”After two years, which happens to be when Spanish unemployment benefits run out, they are 50 per cent less likely to find work than at the start of their term.”
Ilmoita asiaton viesti
Se on ”ansiosidonnainen” tuki. En tiedä keskimääräisestä tuesta, mutta liikkunee 4-600euron paikkeilla.
Ilmoita asiaton viesti
Todella törkeää kun samaan aikaan kalliimmassa Suomessa on paljon eläkeläisiä, jotka joutuvat sinnittelemään takuueläkkeelläjoka on 712,13 e/kk. https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou…
Ilmoita asiaton viesti
FT:n jutussa pisti silmään monikin juttu, kuten tämä:
Yritykset eivät kouluttaneet porukkaa, vaan ikkunakehysfirman työntekijän ammattitaito saattoi rajoittua kumipalan asettamiseen raameihin.
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Mutta siis sieltä on pukkaamassa ihan oikeasti kadotettu sukupolvi. Kesken jääneet koulut, vaillinaiset taidot jne.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Tämä on todelle iso juttu. (Havaittu myös Suomessa nuorison parissa)
Se, että David Perez alta kaksikymppisenä sai maistella hunajaa ja ajella BMV:llä ilman minkäänlaista koulutusta, ei paljon lämmitä, jos pitkän työttömyysputken päässä luuraa vileä pitkä ja näköalaton tulevaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
No onneksi meillä täällä Suomessa on kaikki hyvin. Kaiken maailman, tai pitäisikö sanoa jokaisen kunnan, (yli)opistot ja korkeat ja vähemmän korkeat koulut suoltavat fiksuja ja motivoituneita nuoria työmarkkinoille, jossa tarjonta kohtaa täydellisesti kysynnän.
Kaupan vaihtotase saadaan kuntoon, kun firmat palkkaavat muusikkoja, artenomeja, sosionomeja, tms. pitämään tuotannon rattaat pyörimässä.
Oikeutta olla vastaanottamatta koulutusta vastaavaa työtä käyttää vain muutama VoF:ssa välieriin päässyt wanna-be-julkkis.
Rohkenenkin ehdottaa, että oppivelvollisuutta laajennetaan niin, että jokaisella pitää olla vähintäänkin yksi korkeampi akateeminen tutkinto, tai vaihtoehtoisesti kaksi amk-tutkintoa, tai jokin muu opetusgauleiterin hyväksymä kombinaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Euro saa mennä. Ei mitään tulonsiirto unionia. Oliko se jotain 10:n miljardin paikkeilla Suomen osalta Etelään päin plus jäsenmaksut.. Tanskan, Britannian ja Itävallan…oliko vielä muitakin? Jo riittää suomalaisten rokottaminen! Vedetään joskus himaankin päin, niinhän ne muutkin tekevät.
Ilmoita asiaton viesti
Parhainta asiassa olisikin suorittaa se kansanäänestys. Tulonsiirtoliittovaltio vai ei. Melko yksinkertainen kysymys, mutta paljon asiaa taustalla ja hyvin merkittävä jatkoa ajatellen.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnustan tuntevani myötäsääliä heitä kohtaan, jotka nielevät Demari uutisoinnin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä myötähäpeän lisäksi raivoa. Ne maksattavat oman idiotisminsa laskun yhteisvastuullisesti ja väittävät sitä joksikin muuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Portugalista on kuulunut jo jonkin verran uutisointia paluusta omaan valuuttaan. Portugal on sopeuttanut talouttaan troikan vaatimusten mukaisesti aina tähän saakka, mutta nyt on jo vaikeuksia mistä voi enää leikata kun perustuslaki on tullut vastaan. Taitaapa verotkin olla jo tapissa kansalaisten ostovoimaan suhteutettuna.
Saa nähdä mitä Italiassa tullaan tekemään, sillä sieltäkin on kuulunut paluuta omaan valuuttaan. Tosin ei hallituksen taholta vaan yksittäisten politiikkojen. Paljon Italian tilanne on kiinni siitä saadaanko maahan hallitusta vai ei.
Ei Espanjankaan tilanne ole lähimainkaan hallinnassa. Kansa on kaduilla osoittamassa mieltään. Espanjallakin tulee olemaan vielä vaikeaa vaikka pidennettäisiin velkojen maksuaikoja. Eikä taida pelastusta tulla edes löysemmällä talouskurilla. Kun ostovoima on maasta viety, niin kestää kyllä aikaa ennenkuin maa voi palata kestävään talouteen. Uutta velkaa tekemällä vain tilanne pahenee. Näin tapahtuu jokaisessa huonossa hapessa olevassa maassa.
Suomenkin tilanne alkaa olla jo huolestuttava. Työmarkkinoilta poistuu päivittäisten uutisten mukaan satoja työpaikkoja. Mihin tarvitaan VATT Vartiaisen mukaan 100000 uutta maahanmuuttajaa. Okey, saadaan lisää työttömiä sosiaaliturvan varaa kun niitä työpaikkoja ei tule (entisiäkin poistuu) maahanmuuttajien mukana.
Kreikan tilanne on niin sekasortoinen ettei siihen ole muuta mahdollisuutta kuin esillenostamasi velkojen suuri leikkaaminen.
Suomessa on täydellinen moraalikato. Suuryritysten johtajat nostavat ”ylisuuria” palkkaetuja boonuksineen siitähuolimatta että valtio on antanut omia veroetujaan yrityksille. Samaan aikaan laitetaan työntekijöitä kilometritehtaalle. Näinhän saadaan johtajille lisää ”hunajaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa Abdallah kirjoitti:
”Mihin tarvitaan VATT Vartiaisen mukaan 100000 uutta maahanmuuttajaa. Okey, saadaan lisää työttömiä sosiaaliturvan varaa kun niitä työpaikkoja ei tule (entisiäkin poistuu) maahanmuuttajien mukana.”
__________________
Niin, niin, mut’kun, sillä saadaan palkattua lisää byrokratteja ja voidaan taas osoittaa, että uusia työpaikkoja on syntynyt!
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Joopa, joo, saadaan tietenkin valtion velalla kustannettua taas lisää muutamia työpaikkoja. Kokonaisuutena katsoen kaikki maahanmuutto tapahtuisi Vartiaisen suunnitelmien mukaan käytännössä velkarahalla. Kaikki oheispalvelutkin, majoituksista lähtien.
Ilmeisesti Vartiaisen esitys on myös SDP:n kanta, sillä Urpilainen ei ole vielä ainakaan lytännyt kyseistä ehdotusta.
Onko SDP:stä tulossa kaksien työmarkkinoiden kannattaja?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä hieno kehä. Kysyntä yskii ja kotitaloudet ovat velkaisia. Haalitaan tuhansia maahanmuuttajia jotka eivät ole velkavankeuden partaalla kuluttamaan jolloin kulutus kasvaa, kysyntä kasvaa, syntyy lisää työpaikkoja, syntyy lisää yrityksiä ja talous kukoistaa. Oikeasti ei se ihan näin yksinkertaista taida olla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sitä paitsi taitaa osa ohjautua muuhun kuin kotimaan kysyntään?
Ilmoita asiaton viesti
Ja on syytä sivuuttaan sellaisia yhdentekeviä seikkoja kuten maahanmuuttajien työttömyys- ja työllisyysaste.
Ilmoita asiaton viesti
poistelus
Ilmoita asiaton viesti
Mitä me enää niillä byrokraateilla teemme? Niitä on nyt jo yli tarpeen. Ei mikään maa pelkistä byrokraateista elä. Taitaa Vartiainen ajaa vain omaa leipäänsä!
Ilmoita asiaton viesti
Jos jokaista maahanmuuttajaa kohden on kaksi hallintovirkahenkilöä(ruotsinkielen taitoisia) kolme kotouttajaa ja yksi sosiaaliviranomainen(ruotsinkielen taitoinen), niin 100 000 maahanmuuttajaa työllistää 600 000 suomalaista. Eikä maksa kuin 10 miljardia vuodessa lisää velkaa. Helppoa, ja täystyöllisyys taattu.
Ilmoita asiaton viesti
Jos.
Jos lehmät lentäisivät.
Hassua mutta jos tuo jos pitäisi paikkansa vaikkapa Ruotsissa, niin tällä hetkellä koko Ruotsin yhteiskunta pyörisi maahanmuuttajabisneksen ymprillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja asioita havainnollistava kirjoitus!
Ja kommenteissa hyvää lisätietoa. Tällaista Usari tarvitsee lisää – tai oikeammin kansa.
Varsinkin demarikansa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun meiltäkin menee A-kirjaimet luottokelpoisuudesta ja jengi alkaa olla pääosin työtöntä, tulonsiirtounioni on ihan kiva juttu.
Tähän asti pääomia on suojeltu, mutta jos suomalaiset palaavat kaskenpolttajiksi, vähän paha on saada muuta irti veroina kuin vaivaisia kaskinauriita.
Keskiluokka Suomessa on melko köyhää, joten tämä voi olla käsillä jos ja kun euro ei hajoa viidessä vuodessa, kuten Kai Konrad ennustaa.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/25/ko…
Ilmoita asiaton viesti
Verokarhu vie kyllä tuhkatkin pellosta.
Ilmoita asiaton viesti
Urpilainen ja salaiset takuutukset vai mitkä vakuutukset ne oikein oli, tihi, tihi.
Milloin Urpilainen pannaan tilille mm. näistä salaisista vakuuksista, joiden hän kertoi tarkoittavan demarien vaalilupausten pitämistä. Miapetra Kumpula-Natri (sdp) toitotti moneen kertaan eduskunnassa samaa Pia Viitasen (sdp) säestäessä.
He kaikki vakuuttivat koko Suomen kansan edessä, että homma on hoidossa. Heidän puheidensa perusteella moni sai kuvan, että Kreikka on jo lähes maksanut velkansa Suomelle. Tai jos ei aivan vielä maksanut, niin suoritus odottaa kuitenkin aivan kulman takana.
Takuutushöpinä kuuluu samaan sarjaan pötypuhetta, jossa Urpilainen lipsautti vaalien alla PS-puoluetta matkien ”maassa maan tavalla”, kun keskusteltiin maahanmuuttopolitiikasta.
Jännä homma nämä demarien jatkuvat ”torjuntavoitot” ja tiukat kannanotot. Ne näyttävät perustuvan joko puhtaaseen valehteluun tai tyhjiin sanoihin.
Vieläköhän ensi vaaleissa on monta ihmistä, joille vaaleja varten keksityt sadut kelpaavat?
Ilmoita asiaton viesti
Vaalivoitosta toiseen. 😉
Ilmoita asiaton viesti
– ”Nimittäin omalla valuutalla kun on paljon helpompi maksella lainoja takaisin. Hieman lisää kierroksia painokoneeseen ja kyllä se siitä.”
Jos tämä oli sarkasmia, niin perun kysymykseni, mutta jos ei, niin kysyn: Miten tuo eroaa siitä, että velat sysätään euroalueella muiden maksettaviksi? Nimittäin, mikäli se painokone ei ole kreikkalaisen mytologian kaltainen viljaa, pähkinöitä, tai muita hyödykkeitä pullautteleva runsauden sarvi, niin kyllä niiden painotuoreiden seteleidenkin ostovoiman kustantaa joku muu.
– ”Se toinen vaihtoehto on joutua maksukyvyttömäksi. Kreikalla tuskin on mitään toiveita saada markkinoilta lainaa tällaisen peikon roikkuessa niskassa.”
Olisiko Kreikalla yhtään parempia toiveita saada markkinoilta lainaa, jos olisi tunnettua, että se kuittaa velkansa polkaisemalla painokoneen isommalle vaihteelle?
Ilmoita asiaton viesti
”Olisiko Kreikalla yhtään parempia toiveita saada markkinoilta lainaa, jos olisi tunnettua, että se kuittaa velkansa polkaisemalla painokoneen isommalle vaihteelle?”
Kyllä,ja varsinkin eurokriisin alussa. Äkkisiltään muistin Krugmanin postauksia asiasta:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/24/debt-s…
Parempiakin lähteitä löytyy, mutta tuossa kiteytettynä lyhyesti (kannattaa katsoa myös linkin takaa löytyvä London School of Economicsin professorin Paul De Grauwen tutkimuspaperi, jossa verrataan asiasta hyvin Espanjaa ja Brittejä). Yhtenä suurimpana tekijänä on juurikin tuo painokoneiden käyttömahdollisuus. Lainanantajaa ei kiinnosta suoraan painokoneiden mahdolliset haittavaikutukset, jotka nykyisessä taloustilanteessa, likviditeettiansassa, ovat olemattomat. Lainanantajalle painokoneet antavat varmuutta maksujen saamisesta eikä tarvitse miettiä poliittisesti jaettavia tukipaketteja, sijoittajavastuuleikkureita yms. (kriisin alussa no-bailout-pykälä lisäsi markkinoiden paniikkia koroissa).
Ilmoita asiaton viesti
Niin joo, totta. Omalla valuutalla ja painokoneilla osa velasta saadaan maksatettua kansalaisilla, ja vieläpä niin, että osa heistä hurraa painokoneiden käynnistäjille. Eli olisi se sitten nykyistä parempi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Painokoneiden käyttö ei koskaan ole tervettä taloudenhoitoa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Ainakaan poliittisesti en näe juuri vaihtoehtoja. Muu toiminta olisi pahempaa omaan jalkaan ampumista. Ruotsissa tämä hoidettiin kriisin alussa hyvin, kun painokoneet lauloivat jenkkejäkin huomattavasti aggressiivisemmin. Nyt sielläkin ollaan ongelmissa, kun muu Eurooppa on pitkittänyt kriisiä ja lamaantunutta kysyntää. Cameron, Barroso, Merkel, Rehn ja kumppanit näkevät unia luottamuskeijusta, mutta heräävät aina karuun todellisuuteen.
Keynesiläisittäin nykyinen talouden tila on ainutlaatuinen: rahoituksen lamaannus (likviditeettiansa) huolimatta nollakorosta, massatyöttömyys ja alhainen inflaatio. Juuri tällaisessa tilanteessa Keynesin mukaan aggressiivinen rahapolitiikka (setelipainatus eli pääomaruisku) on tehokkaimmillaan ja haitat minimissään. Ilman tuota likviditeettiansaa ns. normaalioloissa setelipainatus olisi samalla reaalitaloudelle tuhoisaa. Kierrossa olevan rahanmäärä nousisi voimakkaasti ja samalla inflaatio laukkaisi. Nyt tätä vaaraa ei ole, kuten tilastot jo kriisin aikaisesta painatuksesta jenkeissä, Ruotsissa ja euroalueella kertovat. Lisäksi on tärkeää, miten pääomaruisku toteutetaan ja suunnataan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli painokoneistakaan on enää hyötyä. Pitäisi ensin pyyhkäistä yritysten ja kotitalouksien velka jollain tavalla pois että ne ylipäänsä voisivat ottaa lisää velkaa taikka uskaltaisivat ottaa sitä. Nyt tahtoo mennä niin että (lähes) nollakorkoinen keskuspankkiraha, ekp alentanee 0.5%iin, kelpaa pankeille keinotteluun, myyvät sitä eteenpäin, mutta ’oikeaa’ kasvua ei synny koska raha ei päädy kotitalouksiin ja yrityksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksena ei niinkään olisi jo velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten edelleen velkaannuttaminen (ainakaan suuressa määrin) vaan varsinkin rahoituksen takaaminen helpommin tahoille, joilla ei ole velkaa. Varsinkin uudet, kasvavat ja pienyrittäjät ovat tärkeitä. Muuten niin sanottu luova tuho ei toteudeu ja uudet menestystuotteet sekä innovaatiot jäävät toteutumatta.
EKP:ltä on pahasti viety eväät avata rahoituksen umpisolmuja täsmätoimilla, mutta eiköhän niitäkin voida kiertää. Tähän vain taidetaan tarvita komissiota ja eurojohtoa sopimaan asiasta. Eli vaikuttaminen juurikin asuntokuplien seurauksiin niin kotitalouksille kuin pankeille.
Ohjauskorko olisi pitänyt jo ajat sitten laskea 0,25%:iin. Se ei itsessään olisi ratkaissut tilannetta, mutta olisi parantanut sitä. Trichetin pari vuotta sitten tapahtunut ohjauskoron nosto oli tiukan talouskurin ohella suurimpia virheitä koko kriisin hoidossa.
Ilmoita asiaton viesti
Merkel aika poikkeuksellisesti otti kantaa ensi viikon EKP:n ohjauskorkopäätökseen. Rivien välistä oli luettavissa, ettei Merkel toivo korkolaskua.
Vaikuttaisiko tämä Espanjassa auttavasti? En oikein näe sellaista, kosmeettista hierontaa. Espanjassa on menossa yksityisillä taseiden korjaaminen. Monet yritykset myyvät omaisuuttaan, koska vastaavaa puolella ei juuri muuta enää ole, mistä trimmata.
Luotoille ei ole juurikaan kysyntää, eikä varsinkaan kun sikäläinen pankkisektori on jo nyt sekin trimmaamassa taseitaan ja pitää lainakorot ylhäällä, vaikka ohjauskorko onkin historiallisen matala jo nyt.
Ranskaa tuo saattaisi auttaakin, ja ehkä jollain pikkuriikkisellä sysäyksellä Italiaakin.
Mutta ylikuumenisiko Saksa?
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta ylikuumenisiko Saksa?”
Tämä on osaltaan surkuhupaisa ojasta allikkoon ajaminen. Kun euroalueella on vitkuteltu kriisin tehokkaassa ja nopeassa ratkaisemisessa, matala ohjauskorko ja EKP:n lainoitus (joskin vähäinen sellainen) voivat pitkittyessä kylvää vääristymiä, ylikuumenemisia ja varallisuuskuplien siemeniä ”paremmissa” maissa.
Näen jo (joskin epätodennäköisen) skenaarion, jossa euroaluetta elvytetään hitaasti höllentämällä talouskuria ja lisäämällä pääomaruiskua, kun samalla ohjauskorko on alhaalla. Samalla edellä mainitut riskit kasvavat ja realisoituvat. Sitten huudetaan yleisesti, mihin setelipainatus ja alhainen ohjauskorko johti. Seurauksena seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan harjoitetaan taas vahingollista talous- ja rahapolitiikkaa kriiseissä, mitä perustellaan jälleen väärinymmärretyllä eurokriisin hoidolla.
Jo nythän esim. elvytys ja setelipainatus kantavat väärinymmärretyn taloushistorian (heikon muistin) takia kirosanan leimaa. Elvytystä ja löysää rahapolitiikkaa on monesti hoidettu nousukaudella –> kaikki elvytys pahasta. Setelipainatus on historiassa liittynyt hyperinflaation jälkihoitoon tai katalysoinut sitä, mutta ei ollut sen alkuperäinen syy –> setelipainatus johtaa aina hyperinflaatioon.
Historia toistaa kierolla tavalla itseään talouspolitiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
PS. 50 vuoden aikajänne siksi, että pidempi aikajänne tarkottaisi 30-luvun suuren laman huomioon ottamista nykyisessä talouspolitiikassa. Nyt kuitenkin iloisesti toistetaan kaikkia 30-luvun Eurooppaa ja Saksaakin kohdanneen laman talouspoliittisia virheitä. Euroakin yksittäisen maan kohdalla vastaavana kiinteäkorkoisena valuuttana voi osaksi verrata 30-luvun kultakantaan.
Ero vain 30-luvun suureen lamaan on, että silloin olisimme jo paremmassa kunnossa kriisin alkuun nähden:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/04/23/a-hear…
Ilmoita asiaton viesti
Tätä olen itsekin pitänyt esillä. Euro on de facto samanlainen tilanne kuin kultakanta. 1930-luvulla sitä mukaa kun maat luopuivat tuosta kultakannasta alkoi talouskin petraantua.
Nyt me vain emme halua irtaantua ”kultakannastamme”, joten looginen päätelmä on, että emme me haluakaan taloustilanteen paranevan. Masokismi voi olla joillain yksilöillä se, mistä saa kicksinsä. Vaan onko se pakko sitten laittaa kaikille toteutettavaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Keynesiläisyys ei ota huomioon globalisaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Keynesiläisyys ei ole yksistään avain onneen, mutta sitä voidaan yhtä hyvin globalisaation aikana soveltaa, kun huomioidaan isommat alueet ja kauppasuhteet (monesti näissä malleissa on huomioitu esimerkiksi maiden vientivetoisuus). Näiltä osin keynesiläisyyttä on päivitetty ja kehitetty koko ajan. Ymmärtääkseni keynesiläiset ja monetaristit ovat lähestyneet toisiaan viimeisen 40 vuoden aikana.
Esimerkiksi alla hyvä tutkimus tiukan talouskurin itseään vastaan kääntymisestä nykyoloissa:
http://ner.sagepub.com/content/222/1/F4.full.pdf+html
Ilmoita asiaton viesti
Kansa siellä maksaa sisäisellä devalvaatiolla, rahan arvon heikkenemisellä (tuontihinnat kasvavat) tai jollain muulla keinolla. Jotkut toimenpiteet ovat vain yhteiskuntarauhan kannalta kestävämpiä kuin toiset.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää velkaa vaan. Valtion velassa on se hyvä puoli että sitä EI ole pakko maksaa takaisin jos ei halua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vetele Suomessa, Kreikassa ja Kyproksella kyllä
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkinen velka on edelleen siinä puolet BKT:sta, euromaissa keskimäärin 90%. Masokistiseen paniikkiin ei ole aihetta eikä hengiltäsäästämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
johtuen lähinnä poikkeuksellisesta tavasta laskea eläkevarallisuus valtionvarallisuudeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei. Suomen julkinen velka on reilut 50%, mutta eläke- ja muun varallisuuden laskettaessa mukaan olemme -50% velkaa eli nettovelattomia. Eläkevarallisuuksien laskeminen yleisesti julkiseksi varallisuudeksi nettovelkasuhdetta esitettäessä ei ole mikään poikkeuksellinen tapa. Se on yleinen käytäntö kansainvälisesti. Suomen kaltaisia eläkerahastoja ei vain ole kovinkaan monessa maassa.
Lisää Suomen ainutlaatuisesta velkatilanteesta löytyy blogimerkinnöistäni:
http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1…
http://kallevh-jaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1…
Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (ulkomaiset saatavat – vastuut kansantaloudessa) on myös plussan puolella, mikä on kansakunnan velkaantumista punnittaessa tärkeä mittari.
Ilmoita asiaton viesti
K. Vähä-Jaakkola: ”Suomen kaltaisia eläkerahastoja ei vain ole kovinkaan monessa maassa.”
Tämä. Niitä (tässä kontekstissa varmasti puhumme puskuroiduista eläkerahastoista?) taisi olla aivan muutama EU-27:ssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa, joissa on tällä haavaa mammuttityöttömyys nuo eläkerahastot osapuilleen elää kädestä suuhun. Mutta kun nyt on tällainen tilanne, ettei työllisyys ole kovin korkealla niin tämä on ihan julmettu pommi.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, nimenomaan puskuroiduista eläkerahastoista.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi (57.)
Viittaatko tässä tammikuiseen uutiseen, jossa 90%:lla Espanjan eläkerahastoista (65 mrd€) hankittiin valtion joukkovelkakirjoja?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisi sai muuten juuri nyt yhden vakiolukijan lisää. Kiitos!
EDIT: täsmennän omaa kantaani vielä: epäilen, että merkittävä osa Suomen saatavista osoittautuu epäkuranteiksi, lisäksi takausvastuut ns. taseen ulkopuolisista eristä, ml. IMF, EFSF, ESM, bilateraalit jne.
Tämän takia pidän todellista lukemaa paljon korkeampana kuin mitä esityksessäsi sinällään ihan oikein tuot esiin. Yksi syy siihen, miksi siitä valtionvelasta ollaan niin kovasti huolissaan on se, että nämä paskapolitiikkomme tietänevät oikein hyvin, että alaskirjauksia tullaan tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin täältä norsunluutornista olen jo sanonut, että Kreikan (ja vähän muidenkin) toivottomia luottojamme tullaan nielemään tappioina. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jep, ja Kyproksen toista apupakettia odotellessa..
En tiedä, onko netistä kaivettavissa Kyproksen tukipaketin tarkempia ehtoja, mutta muiden median tiedoilla vaaditut toimet ajavat sielläkin talouden ahtaammalle. Pitää yrittää etsiä ehtoja paremmalla ajalla. Näiden tietojen valossa näyttää, että Kyproksen olisi pitänyt tajuta eurosta lähtemisen olevan parempi ratkaisu kuin pysyminen siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Portugali on sekin pieni ongelma. Maan pitäisi kasata 1. tukiohjelman päättyessä yli kymmenen miljardia euroa per annum enempi kuin mitä kaavailtiin, kiitos vyönkiristelyn.
Mistäköhän nämä rahat löytyvät? Luottamuskeijulta?
Ilmoita asiaton viesti
Tai taikurin hatusta. Ei taida Espanjan loton päävoittokaan tuoda kuin muutaman päivän tai viikon helpotuksen.
Tosi asia on, että kiitos vyönkiristyksen kaikki ongelmamaat tarvitsevat lisää velkaa ja osa tukipakettien muodossa, kun markkinakorot ovat liian korkealla. Pääomaruiskua odotellessa…
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, olet oikeassa, että tuo ulkomainen nettovarallisuusasema ei anna täyttä totuutta tilanteesta. Se on altis mm. markkina-arvojen heilahteluille ja vastuiden rakenteiden kestävyydelle. Esim. ilman oman pääoman eriä tilanne näyttäisi tältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/p…
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, vielä parempaa: ei se Kreikassa tai Kyproksellakaan vetele, että jättävät maksamatta. Siksi Suomi maksaa heidän puolestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ekaksi komppasin Veikkoa, sitten Juhani Huopaista, kun älysin missä juju.
Ilmoita asiaton viesti
P. Järvi (48.) Pikku juttu Suomelle – vain jotain 200 milj.€ 😉
(siis Gyprocista, Kreikasta sama x 10)
Ilmoita asiaton viesti
(Tämä juttu on julkaistu mediassa jo runsas vuosi sitten. Tyrkytän sitä sellaisenaan edelleenkin)
SAKSAN KOLMAS KERTA
Kaksi kertaa Saksa on yrittänyt alistaa Eurooppaa ja laajemminkin määräysvaltaansa.
Hintana kymmeniä miljoonia ihmishenkiä, mittaamattomat kärsimykset, aineelliset ja muut tuhot.
Nyt on menossa Saksan kolmas yritys; taloudellinen valloitussota. Se on seurausta edellisistä ja koskee koko talousmaailmaa. Suomi oli niissä ja on nytkin Saksan uskollinen liittolainen; syvällä sen kainalossa; ”ytimessä”. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on vaatinut jopa Saksan johtamaa keskusvaltaa, jossa Suomi mukana. Ulkokehälle, ympärysvalloiksi, sysättäisiin euro-heikot valtiot.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi oli sidottu vahvasti sopimuksella Saksaan. Suomi oli Saksan protektoraatti; siirtomaa. Suomi ei saanut ilman Saksan lupaa solmia muiden kanssa mitään sopimuksia. Suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen prinssi.
Ympärysvallat eivät pitäneet Suomea itsenäisenä; Saksan sopimukset oli purettava ja kuninkuus peruttava. Seppele edesmenneen kuninkaan haudalle toki laskettiin vielä 1940, Saksan voiton toivossa. Hitlerin seppeleen viereen.
Kuinka tuttua tänäänkin! Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti kesällä 2011, ettei Suomella ole mitään oikeutta solmia Kreikan kanssa kahdenvälisiä vakuussopimuksia. Saksa ei niitä hyväksy. Häpeän lisäksi Suomi sai tuolloin ”oikeuden” maksaa itse vakuudet; euroministerien
pannessa Jutta Urpilaista halvalla.
Toisen maailmasodan Saksan liittolaisuus oli viedä n kokonaan Suomen itsenäisyyden. Ylivoimaa vastaan pantiin raskain tappioin kaikki peliin. Historiankirjoittajien mukaan valloitukselta vältyttiin Stalinin vetäessä joukkonsa Berliiniin juoksuun.
Ensimmäisen maailmansodan piti olla ”sota, joka lopetti kaikki sodat.” Ei kelvannut Saksalle. Nyt on menossa kolmas kerta. Aseet ovat toki kehittyneet; tavoite on entinen.
Saksan perustuslaissa on velvoittava toimeksianto yhdistyneen Euroopan toteuttamiseksi. Saksan on kuitenkin lain mukaan voitava itsenäisesti määrätä muun muassa taloudesta. Saksa ei siis perustuslain mukaan luovu veto-oikeudestaan EU:ssa [Saksan perustuslakituomioistuimen tuomio
30.6.2009]. Saksa ei luovuta itsenäistä päätösvaltaansa muille. Muilta se sen vaatii ; alistamista.
Kaikkiaan tämä tarkoittaa ajan mittaan sitä, että Saksa viime kädessä määrää mitä euro-maissa saa tehdä ja mitä ei. Siihen mennään koko ajan, askel askeleelta..
Tällä hetkellä vielä Saksan vieressä – mutta jo vahvasti lieassa – seuraa Ranska. Niin kauan kuin siitä on Saksalle hyötyä. Italiaa ja Kreikkaa valvoo erityinen valvontakomissio; Frankfurtin-ryhmä. Kaikki muutkin euro-maat on jo alistettu Saksan tahtoon. Kypros pantiin polvilleen.
EU:n 27 jäsenvaltiota edustavat taloudeltaan ja kulttuuriltaan 27 erilaista kansakuntaa; ei yhtä ja yhtenäistä eu-kansaa. Kun Teija Tiilikainen ”tutkimuksissaan” laskee Euroopan jakolinjaksi vielä eri kirkkokunnatkin, niin harmoninen yhteiselo on mahdottomuus.
Yhteisö on jo osittain hajonnut ja napina voimistuu koko ajan. Euron ulkopuoliset jäsenmaat katsovat kärsivänsä euron kriisistä; ei omasta valuutastaan. Britannia on historiaa toistaen lähtenyt omille teilleen.
Alexander Stubbin ajama saksalainen keskusvalta on todellinen uhka. Se on nyt julkisuudessa ammuttu alas; mutta ei minnekään hävinnyt. Eikö historia mitään opeta ?
Euro-kriisissä hallitukset ovat kaatuneet ja kansa vyörynyt kaduille. Kansalaisten hädällä ja ahdistuksella on rajansa. Olisi naivia uskoa, että Euroopassa vallitsee ikuinen rauha.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä näitä elvytyseuroja tulee? Pelaako Merkel aikaa? Saksan perustuslakituomioistuin ottaa kesällä kantaa OMT rahoituksen lainmukaisuuteen. Se on sitä ennen kyseenalaistanut eurobondit ja pistänyt hiekkaa EVMn rattaisiin. Onko ajatuksena elvyttää OMTn avulla, kun se ei ole vielä laitonta ja sitten kitkutella vaaleihin. Jos OMTlle tule toppi, niin kuka näitä Latinomaita lainoittaa? Kuka uskoo, että nämä maat: Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska pystyisivät hoitamaan velkansa – ei kukaan… no jaa ehkä Suomi. Pääministeri sen sijaan, että valittaa tulleensa koulukiusatuksi, voisi tilata varasuunnitelman (mieluummin sellaisen, ettei vähään aikaan Euroeron jälkeen tarvitsisi Brysselistä töitä kysellä) Euroeron varalle. Goldman Sachs on ansainnut kannuksensa suhmuroimalla Kreikan velat saataviksi, joten sitä voi suositella Muppetille suunnitelman tekijäksi.
Ilmoita asiaton viesti
OMT:ssä ehkä mielenkiintoisin tekijä on sen ehdollisuus. Tukea hakevan maan pitäisi siten alistua tähän hyväksi todettuun talouskuriin.
En siitä syystä näe Saksan sitä katsovan laittomaksi, mutta ei siitä nyt apuakaan taida olla, empiirinen todistusaineistokasa on vahvasti vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Henri: Saksassakaan ei kaikki ole samaa mieltä OMTstä. 21.12.2012 päivätty valitus perustuslakituomioistuimelle on edelleen käsittelemättä!
Valituksen on tehnyt Deutsch bundesbank! Asiakirja löytyy täältä: http://www.handelsblatt.com/downloads/8124832/1/st…
Bundesbank-Präsident Weidmann on saanut Berliinin kiehumaan EKP arvostelullaan…
http://www.handelsblatt.com/politik/deutschland/bu…
Ilmoita asiaton viesti
Tahdoinkin tuolla tuoda vain esille sen, että vaikka Saksa hyväksyisikin OMT:n (koska niin voi käydä: onhan siinä tiukka ehdollisuus mukana) niin ei siitä taida apua olla, jos sitä talouskuripakkopaitaa sitten puetaan kirjaimellisesti sääntöjen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
OMT tulee menemään perustuslakituomioistuimessa läpi. Siitä Merkel pitää huolen tavalla tai toisella.
Muutenkaan tuomioistuimen kannalta pohdittava pointti ei ole OMTn ehdollisuus, vaan se, että keskuspankki (EKP) rahoittaa valtiota eli monetisoi valtiovelkaa, mikä on vastoin sopimusta EKPstä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se taitaa valitettavasti olla, kaimani.
Ilmoita asiaton viesti
Perustslakituomioistuimen mandaattia laadittaessa on ajatuksena ollut, ettei tule uutta Aatua. Nyt joku nimetön Brysselin byrokraatti pyrkii Aatuksi Aatun paikalle. Jopa Tohtori Outolempi Scheuble on nykinyt vallatonta kättään maanpinnalle ja todennut ettei halua lisää kahnauksia Karlsruhen kanssa. Se on osottautunut kovaksi palaksi. Miten Merkel sen selättää – aika näyttää. Karlsruhe alkaa näyttämään yhä enemmän viimeiseltä Demokratian linnakkeelta EUssa. OMT on, kuten sanoit, vastoin sopimusta EKPstä, mutta Saksa on katsonut sen toimintaa läpi sormien poliittisen ratkaisun puuttuessa. Mistä niitä elvytyseuroja sitten, jos OMT loppuu? Keinot Euron säilyttämiseen käyvät vähiin.
Ilmoita asiaton viesti
Itävallan Euro-kriittiset ovat saavuttaneet kaksi numeroiset kannatusluvut. Tieto kaverilta. Linkki tulee perästä, kunhan löydän.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, eikö enää Itävallallekaan maistu tämä EMU-kakku? Onko se niin pahanmakuinen?
Ilmoita asiaton viesti
”Beppe Grillo auf österreichisch: Die euro-kritische Partei von Frank Stronach ist bei zwei wichtigen Regionalwahlen in Österreich auf Anhieb in die Landesparlamente gekommen. In Kärnten und Niederösterreich erreichte Stronach jeweils 10 Prozent. Damit werden die euro-kritischen Tendenzen in Österreich verstärkt. Brüssel hasst mittlerweile die Tradition des Wahl-Sonntags. ”
http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2013/03…
Ilmoita asiaton viesti
Und wie war es früher. Jörg Haider und FPÖ? Was Neues in Österreich?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös leikkauksissa ole aika vitun paljon merkitystä sillä MISTÄ leikataan? Esimerkiksi jos talouteni on kuralla ja se pitää tasapainottaa, niin ensimmäisenä leikkaan asioista jotka eivät horjuta jo valmiiksi huteraa talouttani lisää, kyllä vaan, tälläisiä on! Esimerkiksi oma talouteni perustuu työntekoon, töissä käyn autolla, koska alani vaatii auton käyttöä. Alani on myöskin fyysisesti raskasta, jolloin minun tulee syödä päivän aikana hyvin, että jaksan tehdä työtä, varsinkin pitkää päivää jota minun tulisi tehdä, lisää tuloja hankkiakseni.
Eli siis jos leikkaan autostani koituvista kuluista ja ruoastani, niin välttämättömästi tulonsaantini, eli talouteni heikentyy, koska leikkasin väärästä kohtaa. Mutta jos taas leikkaan vaikkapa kulttuurillisista nautinnoista, kuten elokuvista, oluttuopposista, biljardisaleilusta yms, niin tämä ei aiheuta tulonsaannilleni haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pointti oli jo itse kirjoituksessa. Sovelletaan tähän:
On kaksi eri asiaa, säästääkö herra Karimies biljardin peluusta vai että kaikki säästäisivät. Miten ilman julkista rahoitustukea kävisi biljardisalille?
Tästä on kysymys. Se, mikä voi olla yksittäisille oikea ratkaisu ei välttämättä olekaan ihan ideaali sovellettuna laajemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olin siinä käsityksessä, että puhuit valtion menojen leikkaamisesta, et kansalaisten tiukasta kulukurista. Se ei tietenkään palvele biljardisalien etuja, mutta palvelisi teollisuuden etuja.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, että eri leikkauskohteet ja veronkorotukset vaikuttavat eri vahvuudella kansantaloudessakin. Näitä vähän vaikuttavia leikkauskohteita ja veronkorotuksia on vain aika vaikea löytää suurissa määrin heti -jaksotettuna, kyllä. Kävin omia esityksiä Suomen taloudessa läpi blogissani neliosaisessa ”Oikeat lääkkeet Suomen valtiontalouteen”-sarjassa.
Esim. kansantaloudellisesti taantumassa sinunkin kaltainen säästäminen on osaltaan myrkkyä (elokuvat, oluttuoppi, biljardisali, yms.), koska toisen meno on toisen tulo. Toisin sanoen kulutuksesi vaikuttaa suoraan elokuvateatterin, ravintola-alan ja biljardisalin sekä yrittäjien työllisyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
KV-J
Kävin lukaisemassa yhden blogisi. Joudun lukemaan muutkin kolme.
Ilmoita asiaton viesti
ST, kannattaa lukea vielä viimeinen postaukseni yritysverotuksen muutoksesta, jossa on hieman ensimmäistä esitystäni terveempi osinkoverotus. Yritysverotuksesta olisi kiinnostavaa kuulla kommenttejasi ehdotukseeni.
Ilmoita asiaton viesti
Luetaanpa sekin. Asialliset kirjoitukset ja jos jossain vaiheessa ehdit päivittää neljän blogin ydinsanoman kiteytettynä yhteen A neloseen – lupaan ottaa kriittistä näkemystä.
Henriltä toivoisin, että ottaisit joskus ”tasapuolisuuden nimissä” vertailun vaikkapa Iso-Britanniaan (jos silmälasit sallivat). Tässä blogissa olisi ollut erinomainen tilaisuus ottaa UK:n vastaava balanssi rinnalle sekä molempien maiden työttömyyskehitys ja selittää miksi toisella meni näin ja toisella näin. Sehän oli Saksassa reformin perussyy kun alkuvaiheessa (2003-2003)työttömyysaste oli yli 11 %.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos palautteesta. Neljä pitkää kirjoitusta on tosiaan paljon kahlattavaa. Pitääpä ajan kanssa sopivassa välissä tiivistää päivitettynä yhteen.
Tuo UK on mielenkiintoinen ja varsinkin tämän hetkinen tuottavuuden lasku-pähkinä.
Ilmoita asiaton viesti