Antaako markkinat Euroopalle työrauhan kasvulle?

Voisi sanoa, että Italian ja Espanjan lainahuutokaupat sitten Draghin viime heinäkuisen Lontoon puheen ovat tulleet ko. maille lähes järjestäin edullisemmiksi. Oikeastaan Italian vaalituloksen selviämisen jälkeen oli pari hermoilevaa viikkoa, mutta minkäänlainen paniikki ei nyt varsinaisesti levinnyt. Jopa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble tuli mukaan kuoroon jakaen sanomaa vyönkiristelystä: ”Täytyy reagoida taloudellisiin kehityssuuntiin. Niin me teemme Saksassa. Me emme ole byrokraattisia. Me emme ole typeriä.

Schäuble on hyvinkin tiukasti suhtautunut mm. eri euromaiden budjettikurin noudattamiseen, joten uskallan jo tässä vaiheessa uumoilla, että ainakin järjetön talouskuripolitiikka on Euroopassa loppumassa. Oli eurosta mitä mieltä hyvänsä, niin yleinen etu missään päin Eurooppaa ei ole ääriainesten radikalisoituminen talousvaikeuksien vain kasvaessa vuoren mittoihin.

Schäublen typeryyden kielto on itse asiassa taitavasti aseteltu. Se tuomitsee aiemman linjan, mutta onhan jokaisella oikeus tehdä virheitä. Niistä pitää vain ottaa opiksi. Tuo on niin paljon oman virheen myöntämistä kuin poliitikolta voi odottaa.

Talouskuria on pitkään perusteltu tosin sillä argumentilla, että sillä saadaan markkinoiden luottamus. Viikko sitten maailman suurimman yksityisen korkorahaston, PIMCOn keulamies Bill Gross kertoi, että ei asiat ole aina niin jyrkkiä. Oma käännökseni:

Yhdistyneet Kuningaskunnat ja melkein koko muukin Eurooppa luulee virheellisesti, että vyönkiristely on avain kasvuun. Ei ole. Rahaa täytyy käyttää. Korkosijoittajat haluavat kasvua aivan kuten osakesijoittajatkin. Pitkällä tähtäimellä on hyvä olla maltillinen ja säästeliäs, ja on hyvä asia, ettei velkaa ole paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kysymys on siitä, kuinka nopeasti tähän tähdätään.

Niille, joiden mielestä herra Gross kuuluu hänkin jälkiviisastelijoihin, niin ainahan voi käydä vilkaisemassa, mitä hän kertoi asiasta yli kolme vuotta sitten. Excel-virheilijöiden tutkimustakin käydään lävitse.

Mikä minua tässä kokonaiskuviossa hämmästyttää on se, että eurokraatit siis väittävät markkinoiden luottamuksen palautuvan tiukalla talouden matokuurilla, vaikka suurin yksityinen markkinatoimija sanoo täysin päinvastoin. Samoin tekee liuta ekonomisteja, ja ihan näin allekirjoittaneen tavoin talousmaallikoita myöden. Komissio ei sanojensa mukaan pitäydy kuitenkaan missään yhdessä tutkimuksessa. Missä näitä Grossinkin lausuntoja ja analyysejä on huomioitu? Sen sijaan palstatilaa on saanut virheitä sisältävä tutkimus. Ja kun IMF aikanaan korjaili omia tutkimuspapereitaan huomattuaan jo viime vuonna, ettei kaikki mennyt ihan kuin piti niin talouskomissaari Rehn kävi kirjeellä kirjoittamaan muille eurokraateille, ettei tätä nyt ole oikein avuliasta pitää esillä.

Mieleni tekisi kirota isoon ääneen. Parempi toki vaihtaa virheellinen politiikka myöhään kuin ei milloinkaan.

Lisää evidenssiä tulee. Kun näitä uusiakin sopeutusohjelmien aikatauluja on höllennetty niin onko markkinalukemat mitenkään hälyttäviä? Italia lyhyen pään lainakorot ovat osapuilleen samoja kuin Norjan vastaavat. Sunnuntaina tosin muodostui uusi hallitus, joka näillä näkymin alkaa repiä teknokraattiministeri Montin aikaansaannoksia. Nyt voidaan sitten seurata, tuleeko täysi markkinapaniikki. Epäilen, ettei tule.

Sen sijaan yhdestä asiasta korkosijoittajat eivät tietenkään pidä. Siitä, että velallinen jättää velkansa suorittamatta. Tämä on euroalueen ongelma, kun jokainen maa lainaa teknisesti ulkomaan valuutalla. Tästä syystä ne korot ovat olleet sangen levottomia, ja paikka paikoin ovat sitä edelleen.

Tuo on se ainoa oleellinen syy, miksei markkinat antaisi luottamusta. Olen varma siitä, että jossain aiemmassa kirjoituksessa kirjoitin, miten markkinoille voi selvittää strategisesta suunnanmuutoksesta ja sen tavotteista. En vain taida hakukonetta niin hyvin, että voisin loihtia linkkiä tuohon kirjoitukseen.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu