Pohjoismaisen hyvinvointimallin hintalappu Euroopan tasolla

Suomella on sangen poikkeuksellinen asema eurovaltioiden saralla. Suomella on toki julkista velkaa (valtio ja kunnat), mutta valtiovelan määrä on pienempi kuin Suomen tekemien sijoitustn määrä. Suomen nettopositio on velan suhteen negatiivinen. Voimme jonkinlaisella varmuudella sanoa, että tämä nykyinenkin kriisi päättyy joskus ja taloustilanteessa koittaa paremmat ajat. Se on ennen kaikkea Suomen kaltaisen maan etu. Vaikka korkotaso nousisikin ja lainanhoitokuluihin uppoaisi kasvavassa määrin rahaa, tulee myös sijoitusten tuotto-odotukset kasvamaan yhtä lailla. Sen sijaan setelisingon kanssa kävisi päinvastoin. Nettovelkaiset hyötyvät nettosäästäjien kustannuksella.

Asemaamme voidaan toki muuttaa liittovaltioitumalla euromaiden kesken. Näin saavutamme suhteessa kansantuotteeseemme rutkasti lisää velkaa, sillä euromaiden keskimääräinen velkasuhde tuotantoon nähden huinii siinä hieman päälle 90% lukemissa. Koska verotusoikeus siirretään keskusjohdolle niin on aivan oletettavaa, että myös meidän verorahoillamme huolletaan tällaista velkapottia. Toistaiseksi euromaiden veloista vasta Kreikan osalta ollaan päästy mukaviin yhteisvastuulukemiin. Euromaiden ja IMF:n piikissä lepää pieniä rippeitä lukuunottamatta kaikki Kreikan valtion velat.

SDP:n pj. ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kävi taannoin televion ajankohtaisohjelmassa kertomassa, miten hän pitää uhkana ”sosiaalista kriisiä”. Hän myös kertoi, että näille euroalueen kriisimaille tulisi ottaa kurssi kohti ”Pohjoismaista hyvinvointimallia”. Olettaisin tämän tarkoittavan koulutuksen ja terveydenhuollon mallia, jotka suurelta osin kustannetaan verovaroistamme. Lisäksi eläkejärjestelmämme varmastikin kuuluu hyvinvointimallimme perustoihin.

Kuullostaa varmasti hyvin fiksulta, mutta minua olisi kovin kiinnostanut tietää mitä tämä Pohjoismainen hyvinvointimalli euroalueen tasolla tulisi maksamaan. Koska rahapuolen asiat eivät ymmärrettävästi ole valtiovarainministerin vastuualaa, kurkistin mitä maailmalla on asiasta sanottu.

Sain yhden tutkimusraportin sähköpostiini, joskin se tutkimus on vuodelta 2009. Olen ollut aikeissa kirjoittaa siitä jo monet monituiset kerrat, mutta tuodaan tässä nyt pääpiirteittäin luvut lävitse. Muistetaan kuitenkin, että vielä vuonna 2009 ei suurempi lama ollut myllertänyt pitkin Eurooppaa, joten luvut ovat todennäköisesti hieman alakanttiin.

900 miljardia euroa. Tuollainen vaivainen määrä olisi Suomenkin omalla liittovaltio-osuudellaan tempaistava pääomaa heti. Sen kun sijoittaa kohtuullisesti (sama tuotto-odotus kuin millä hinnalla saa velkaa) niin tällaiset vastuut voidaan kattaa pysyvästi.

Jos kuitenkin haluaa näperrellä pienemmillä rahamäärillä niin sitä voisi Suomen kohdalla laittaa 15 miljardia vuodessa syrjään. Siis joka ikinen vuosi aina vuoteen 2050 asti. Koska kyseessä on kuitenkin pitkäaikainen pääoman keruu niin tutkimus on ottanut huomioon sijoitustuottojen jäävän pienemmiksi. Jos valtiomme velkaantuu nyt tuollaiset 7-10 miljardia vuodessa niin trimmattavaa ei budjettiin jää kuin 22-25 miljardia (josta se 15 mrd. € laitetaan syrjään). Osapuilleen vaivaiset 50% meidän budjetista.

Tosin vuoden 2050 jälkeen tuo määrä hieman kasvaisi, mutta voihan demografisessa kehityksessä tapahtua positiivisiakin muutoksia. Malli on tarkoitettu kuitenkin siten, ettei kertarytinällä tarvitse suurempia riuhtoa.

Kolmas konsti olisi sitten nostaa veroja. Tässä mallissa kokonaisveroastetta tulisi nostaa heti kättelyssä 15 prosenttiyksikköä, ja muutaman vuoden päästä tämänkin korotuksen päälle vielä 5 prosenttiyksikköä porrastetusti kuljettaessa kohti vuotta 2050.

Minua mietityttää miten Urpilainen meinaa tämän saada kaupatuksi suomalaisille. Eritoten kun kannatuslukemissa on ollut hieman nuupahtamista aivan viime aikoina, eli ihan puolueen ydinporukan voimin ei tällaista välttämättä saada runnottua lävitse. Siitä vain punnertamaan Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa pitkin Eurooppaa, arvon demarit.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu